Syyskuun ruokahaasteen loppukiri on alkanut! Käy sysimässä suosikkisi voittoon Suu auki -blogin maisemissa. Kas täällä, olkaa hyvät –> Äänestämään!
—
Kyllä parhaat kaverit on parhaita ja kyllä hyvä ruoka on hyvää! Ja kyllä harvojen sadepisaroiden täplittämää syyskuun hämärää iltaa on mukava viettää sisällä lämpimässä vatsa aivan liian täydeksi syötynä matkasuunnitelmia tehden. Kokkien kuninkuusluokkaan lukeutuva Ville (sympaattisempaa chefiä saa hakea) oli haudutellut iloksemme tuntikaupalla mahtavaa munakoiso-lasagnea. Tässä resepti kokin omin sanoin.
Villen munakoisolasagne (6 annosta)
- 2 munakoisoa
- reilusti hyvää oliiviöljyä
- 2 valkosipulinkynttä
- 2 sipulia
- 2 tölkkiä säilyketomaatteja
- 2 purkkia tomaattipyrettä
- 1 lusikallinen sokeria
- 1 dl valkoviiniä
- lasagnelevyjä
- 300g mozzarellajuustoraastetta (tai jos ei oo intoleranssii ni normi mozzarellaa)
- 1 puska timjamia
- 1 puska basilikaa
- suolaa, mustapippuria
- (koristeeksi 1 pihvitomaatti)
Munakoisopreppikset: leikkaa munakoisot pituussuunnassa n.3-5mm siivuiksi. Itketä munakoisot (suolaa päälle, 15min odotteluu, huuhtelu ja paperil pyyhintä). Paista munakoisot ja 1 valkosipulinkynsi (antaa makuu) reilussa oliiviöljyssä n. 2min per puoli. (Kunnes ne on pehmeitä). Kastike: silppua sipuli, valkosipuli ja yrtit. Kuullota sipuli ja valkosipuli öliiviöljyssä. Lisää sokeri ja viini, anna vähän saostua. Lisää tomaatit ja tomaattipyre sekä suola ja pippuri. Anna hetken kiehua ja lisää 1/3 basilikasta ja 1/3 timjamista.
Lasagnetus: voitele lasagnevuoka öljyllä. Lado lasagne: kerros lasagnelevyjä, puolet tomaattikastikeesta, munakoisoviipaleita, 1/3 molempia yrttejä, puolet juustosta, suolaa, pippuria. Kerros lasagnelevyjä, puolet tomaattikastikeesta, munakoisoviipaleita, 1/3 molempia yrttejä, koristetomaatit tms., puolet juustosta. Paista uunissa n. 35minuuttia 200 asteessa.
Voilá ja eikun mäsäyttämään.
Lasagnen seurana tarjoiltiin beluga-linsseistä tehtyä “kaviaaria” ja vihersalaattia sekä vihreää hummusta ja paahdettua leipää. Jälkiruoaksi yhdistimme voimamme Vapun kanssa ja kokoilin Uneliaan kokki Annan ohjetta soveltaen puolukka-omenapaistoksen Vapun tuoman jäätelön seuraksi. Taistelupari työskenteli saumattomasti yhteen, lääh miten hyvää.
Kullanmuru puolukasta ja omenasta
- reilu litra puolukoita
- n. 600-800 g kotimaisia omenoita
- 2 dl kaurahiutaleita
- 1 dl ruishiutaleita
- 1 dl kauralesettä
- vajaa 2 dl fariinisokeria
- 100 g voita
- kanelia, vaniljasokeria
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Poista omenoista kodat ja viipaloi voideltuun piirakkavuokaan. Kaada päälle puolukat. Sekoita muruseoksen ainekset nyppimällä ne sekaisin ja ropistele omenoiden ja puolukoiden ylle. Paista 35 minuuttia uunin alaosassa ja aterioi ahnaasti kylmän jäden kera! Puolukoiden ja kotimaisten omenien happamuus yhdistyy ihanasti makeampaan ja paahteiseen muruun, puhumattakaan sulavan jäätelön ylipäällikköydestä.
Jos happamuus on sinulle liikaa, kuorruta annos siirapilla 😀 Ruokajuomana tarjoiltiin muuten valkeaa luomuviiniä, josta pidin. Nimi on unholassa, mutta ehkä isäntäpari virkistää muistia tämänkin suhteen?
‘Paahteinen’ on just oikea sana tuolle murulle! Tuon -m-:n alemman kuvan: http://helmikuura.vuodatus.net/blog/811860 takia mäkin ylipäänsä ohjeesta innostuin ;).
Toi paistosversio vaikuttaa tosi hyvältä!
Comment by Anna — 27.9.2007 @ 14.24
Patistelehan tämä Ville kirjoittamaan koiso-ohje het´ tänne! Ja tähän kyllä yhdyn minäkin-> “Ja kyllä harvojen sadepisaroiden täplittämää syyskuun hämärää iltaa on mukava viettää sisällä lämpimässä vatsa aivan liian täydeksi syötynä matkasuunnitelmia tehden”. 😛
Comment by Sohvi — 27.9.2007 @ 15.40
Anna, juu, kuvilla on mieletön vaikutus kun skannailee, minkä ohjeen ottaisi listalle kokeiluun. Seefoodia, ju nou 😉 Mutta kuvaaminen on kyllä välillä haasteellista, nämäkin kuvat on kaverin puhelimen kameralla, mutta sumuisuus tuo tunnelmaa! Ja jotain pataruokia on niin vaikea kuvata sillä lailla, että se herkullisuus välittyisi, kun ei ole mikään ammattikuvaaja vaan amatöörinapsija. Silti välillä onnistaa 🙂 Ruokablogit ei olis kuin varjo itsestään ilman valokuvia, vaikkei niitä joka postauksessa tarvitse ollakaan. Onneksi voi kuvan uupuessa piirrellä kuvia sanoilla…
Sohvi, pistin heti patistelupostin! Ja se on oikein, niin uhkea oli tuo herkkuvuoka. Mihis päin matkustaisit jos pääsisit minne tahansa juuri nyt?!
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 27.9.2007 @ 18.58
Hyvä hyvä, mitäpä ei hyvän ohjeen eteen tekisi 😉 Taitaisin ottaa nokan kohti Roomaa, heitin vuosia sitten kolikon Fontana di Treviin, joten pakkohan sinne on vielä lähtä! Nyt kaipaisin kuitenkin neuvoja Berliiniin, kahden viikon päästä olisi tarkoitus maistaa saksalaista suurkaupunkielämää 🙂 Et sattumoisin ole vieraillut siellä? Mitäs matkaa te suunnittelitte? (en oo yhtään utelias!)
Comment by Sohvi — 27.9.2007 @ 21.02
Ohje päivitetty! Suosittelen lämmöllä, Ville on kokenut mestarikokki. Toivottavasti maistuu 🙂
Rooma on ihana, ihan uskomaton suorastaan, Pantheonia, suihkulähteitä, metron kameravalvontaa, ruokaa, jäätelöä ja kahvia myöden! Berliinissä en ole käynyt, vaikka Saksassa muualla kyllä. Sitä on kyllä kovasti suositeltu, että hyvä valinta varmasti. Meidän plänäyksessä oli kaikenlaisia mahdollisia matkoja erilaisilla kokoonpanoilla ensi kesänä, toistaiseksi vilahtivat mukana ainakin Irlanti ja Norja. Isse lähden keskiviikkona Tanskaan Köpikseen taas piipahtamaan ja joulun jälkeen ensimmäistä kertaa Thaimaahan, että kelpaa tässä uotella 😀
Comment by ylimuuli — 27.9.2007 @ 21.11
Kiitos mukavasta illasta. Olo oli suht ähky ja tänään vedin viimoset palaset. 🙂
Viini oli tosiaan saksalainen edukas luomu-Kendermanns, hintaa piirun alle 8 euroa.
http://alko.fi/tuotteet/fi/583347
Comment by Ville — 28.9.2007 @ 0.36
Kiitos Ville ohjeesta minunkin taholtani. Oli tosiaan mäsäyttävän hyvää!
Comment by vap — 28.9.2007 @ 17.08
Munakoisolasagne meni kiitollisiin suihin sunnuntain lounaalla ja maistui erinomaiselta kylmänäkin. Hyvä ohje kuudelle!
Comment by katriina — 1.10.2007 @ 20.03
Oh, upeaa, Villelle krediitit! Menikö miehenpuolille/-lellekin ihan mukisematta? 😉 Vai oliko pöydässä lainkaan, jos saapi kysyä 🙂
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 1.10.2007 @ 20.38
Wautsi, Thaimaa voi olla aika muksa paikka! Ei ole tullut koskaan käytyä, kun opiskelijabudjetti ei ole toistaiseksi euroopanrajojen yli kantanut. Roomassa on kyllä ainutlaatuinen tunnelma, ihania pikkukujia, markkinoita, kirkkoja ja tunnelmallisia ravintoloita. Ihan voi jo kuulla kaupungin äänet korvissaan 😀
Norja on käymisen arvoinen paikka! Siellä on henkeäsalpaavat maisemat ja paljon nähtävää! Ja pitäähän sitä ihmisen ainakin kerran elämässään uida vuonossa! Norjassa kyllä tuntee itsensä aika pieneksi, kun kekottaa niiden vuorien laella 🙂
Comment by Sohvi — 2.10.2007 @ 10.20
Norjan vuonoihin joo, sukeltamaan! Olen kuullut, että sen vertaista paikkaa ei ole. 🙂 Nyt tutustuin ensimmäisiin norjalaisiinkin, että saumoja olis 😉 Pieneksi kyllä tuntee itsensä monissakin paikoissa, juuri luonnonilmiöiden armoilla. Kuten aavalla valtamerellä… sitä vapautta!
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 2.10.2007 @ 11.19