30.10.2008

Lopultakin! Puustiverho raottuu.

Filed under: Överi,laktoositon,Leivonta,Uunista — Meri @ 20.09

puusti

Jos pullaa pitää joskus syödä, niin sen on parasta olla korvapuusti. Eikä mikä tahansa käntty, vaan joko kahvipullaa tai sitten käsittämättömän herkullinen autuus, samanlainen kosteatahmea ihanuus kuin kahviloiden, mm. Korkeavuorenkadun Successin tai Cafe Esplanadin, megapuustit. Ensiksimainitun puustien parissa olen kasvanut ja nyt, viimein, olen ratkaissut niiden arvoituksen.

Koodin murtamisessa minua auttoi kädestä pitäen Myllyn Paras ohjeellaan, jota seurasin pilkulleen. Voit ja sokerit pistin täysimääräisinä ja voin vannoa, että nämä puustit häviävät käsistä hetkessä. Jos siis aiot puustimetsään, tässä kartta.

Unelmien korvapuustit (16 jättimäistä tai läjä pienempiä)

  • 0,5 l maitoa (soijamaitoa)
  • 50 g hiivaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sokeria
  • reilu 1 rkl kardemummaa
  • luomumuna
  • n. 14 dl luomuvehnäjauhoa
  • 100 g voita

Ota voi huoneenlämpöön, myös täytteeksi tuleva eli yht. 200g. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää sokeri, kardemumma, suola ja muna. Sekoita. Lisäile jauhot vähän kerrassaan, alussa vatkaa vaikka ihan vispilällä niin että muodostuu hyvä sitko. Jatka lisäilemistä ensin desin vauhtia ja sitten puolen desin, loppuvaiheessa lisää voi. Alusta hyvin vaivaten ja muista, että kaikkia 14 desiä jauhoa ei ole pakko ahtaa taikinaan! Itselläni jäi ainakin hiukan vajaaksi. Kuohkean pullan salaisuus on mahdollisimman löysä, mutta silti kiinteä taikina. Anna kohota vedottomassa paikassa liinan alla tunti, esim. uunissa (älä laita uunia päälle muul. huom.)

puusti2

Väliin

  • 100 voita
  • 2 dl fariinisokeria (TÄÄ ON SE JUTTU!)
  • 2 rkl kanelia

Ota paisunut taikina esiin ja jaa kahteen osaan. Nujerra ensin toisesta osasta ilmat pois ja kaaviloi n. 50x50cm levyksi. Levitä levylle pehmeä voi ja sokeri, mausta reilulla kanelilla. Kieri rullaksi saumapuoli alaspäin ja leikkaa osiin. Nosta rullat pellille ja paina keskelle kuoppa niin, että korvapuustille muodostuvat korvat. Jätä liinan alle tunniksi kohoamaan. Toista toiselle taikinanpuolikkaalle.

Päälle

  • luomumuna
  • raesokeria
  • hasselpähkinärouhetta

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Voitele ensimmäisen pellin pullat munalla ja sadeta päälle raesokeria ja hasselrouhetta. Paista uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes valmiit. Toista, kunnes pullallisia peltejä ei enää näy.

Syö pullat tuoreena tai kolme päivää vanhoina, joka tapauksessa vievät haju- ja makuaistisi mennessään. Rahtaa ystäville, perheenjäsenille ja kaikille, joita rakastat. Ole onnellinen pullistasi. Äläkä enää koskaan kadehdi kahviloiden täydellisiä puusteja; nyt tiedät niiden salaisuuden.

Ps. Kaasu-uuni on suoriutunut värittämisestä hienosti!

24 Comments »

  1. Koskaan en oo pullaa tahi puustia leiponut. Tilanne on pakko korjata. Nyt mulla on missio.

    Comment by Ketsuppinen — 30.10.2008 @ 21.05

  2. Mitäääääää?!?!?! MIKSET? :-O :-D

    Comment by Ylimuuli Mukkelis — 30.10.2008 @ 21.12

  3. Ahaa, fariinisokeria! :) Mun vinkki tähän saakka on ollut pikkusiskon neuvoma reilu kardemumma, mutta ehkä fariini pitää laittaa korvapuustin taakse (ehhehe) myöskin.

    Mitäs se taikinaneste rooibos- tms teehen jne? Oliko se vaan sen pullapitkon juttuja se?

    Comment by Kukka — 30.10.2008 @ 22.03

  4. Mmmmm, vesi tulee kielelle sun puusteja katsellessa.Muuliseni, olet oikea puustitaituri!

    Comment by Yaelian — 30.10.2008 @ 22.43

  5. Korvapuusti on mun lempipulla, ja NYT iski kaasu-uunikateus! Mielettömän hienot korvapuustit, mä en meinaa uskoa, että nuo on kaasussa paistettu.
    Ja kyllä ketsuppisen tosiaan täytyy nyt leipaista, jäämme odottamaan postausta.

    Comment by Veera — 30.10.2008 @ 22.57

  6. Kukka, reilu kardemumma on myös osa avainsanaa, mutta fariinilla sai aikaan sen ihanan tahman… :-P Ja nesteenä voi toki käyttää luovasti mitä vain! Juuri tuo kahvipullalinkki viittaa noihin, siis myös rooibos toimii ja varmaan toimis ties mitkä muut. Olen minä kesäkurpitsakakunkin tehnyt teehen. :-) Mutta jos ihan autenttisia kahvilapullia haluaa, niin sitten on ehkä pysyttävä maidossa, olkoonkin, että kerettiläisesti soijasellaisessa.

    Yaelian, kiitos, kiitos, tosin mun valokuvaajanlahjoista ei voi sanoa samaa :-D Melkein sitä paitsi unohdin kuvata koko pullat! Suurin osa oli jo syöty.

    Veera, mutta sullahan on oma armas kaasu-uuni, joka varmasti tekee työtä käskettyä. Kauneimman väriset tulivat muuten niistä, jotka unohtuivat hiukan liian pitkäksi aikaa uuniin… winkwink ;-)

    Comment by Ylimuuli Mukkelis — 31.10.2008 @ 7.49

  7. Lääh, slurps, oih! Korvapuusti on mun ihan ykköslempparisuosikkeleivonnainen. Joutuu kyllä pullataikinan vaivaukseen, jahka loma on ohi (tänään oli vika työaamuherätys kahteen viikkoon. hiiheihiphurraa!).
    Eilen meillä leivottiin Karmaisevia vihreitä kouria (tai no, toinen oli keltainen) Silla sipulin innoittamana. Ihan mahtavaa :) En kyllä tiedä, kumpi oli enemmän innoissaan, isä vai poika… :)

    Comment by Emma — 31.10.2008 @ 8.12

  8. Nokun joku muu on aina tehnyt ne mun puolesta… Ööö. Leipominen on oikeesti vähän pelottavaa. Kun kokkaillessa ei mittasuhteiden kanssa tartte olla niin kauhean tarkka, mutta leipomisessa onkin sitten ihan eri juttu. Kauheat paineet. Traumatisoiduin tämän asian suhteen jo yläasteella, jolloin köksäntunnilla piti tehdä kääretorttua, mutta oma versioni muistutti lähinnä marenkia. Ei oo helppoa ihmisen elämä.

    Comment by Ketsuppi — 31.10.2008 @ 9.33

  9. Voitko tulla meille leipomaan? On tarjota Kenwood Major’kin taikinan tekoon, kun ei meillä puolen litran taikinasta tulla kuin kiukkuisiksi, siitä tulee surkean vähän pullaa! Mä en tee ikinä korvapuusteja, kun ne kaatuilee pitkin peltejä uunissa harmittavaisesti. Mun ex osasi ja osaa, hemmetti :(

    Comment by Krisu — 31.10.2008 @ 9.52

  10. Heipsan,

    Toi fariinisokeriverho oli jo avautunut aiemmin, mutta miten ihmeessä onnistuit saamaan tuollaisen kukertavan-rusehtavan-kellertävän väriin bulliin kaasu-uunilla?

    Mulla pullat palavat pohjista a-i-n-a kaasu-uunilassani, vaikka mitä yrittäis? Raotatko tätäkin verhoo, pls.

    Comment by Anelma — 31.10.2008 @ 12.10

  11. Emma, hahahaha, leipominen tempaa mukaansa. Nuorena mäkin, vaikken ollut ruoanlaitosta kiinnostunut, leipoilin parhaan ystäväni (vap!) kanssa kaikenlaisia kaakkuja, joihin mm. raastoimme pähkinäkaupalla muskottipähkinää…. Tärkeämpää oli tekeminen kuin lopputulos :-D Ja voi ihminen, melkein pieni kadehenki valtaa kun ajattelen että pian olet siellä ystävällisten ihmisten ihanassa lämpimässä maassa. Vie sinne terveisiä. <3

    Kessup, nojuu tiiän hyvinkin, että leipominen voi aiheuttaa traumoja, kuten melkein mikä tahansa. Mutta ehkä sää voisit rohkaista itsesi kokeilemaan pikkuisen :-) Tärkeää hiivataikinoissa on juuri se jauhojen lisääminen vähän kerrassaan ettei taikinasta tule liian tiivis, ja se kärsivällinen kohottaminen. Varsinkin siinä vaiheessa kun on pullien/sämpylöiden/pitkon muodossa niin saa antaa kohoilla aevan rauhassa, ei hevillä liian pitkäks mee. Sen ensimmäisen kohotuksen jätän usein lyhyemmäksi. Ja hei siis marenkihan on hyvää?! Marenkikääretorttu oliski innovaatio! :-D

    Krisu, Kenwood! Ne lienee upeita. Luen niistä aina, mutta kotona mennään käsipelillä, mistä tykkään kyllä. Vaan siis kyllä munkin puustit kaatuilee, jos olen leikannut liian kapeita paloja, se lienee se salaisuus. Ettei yritän ihan kapoisia tehdä vaan leveyttä saa olla se viisikin senttiä. Mä oon ihan varma et leivot huiput puustit :-P

    Anelma, tosiaan tää fariinisokeriasia ei varmasti ollut uusi monellekaan, mutta itse on aina niin iloinen kun keksii jonkun jutun että pitää koko maailmalle se purkaa. :-) Ja ei tuossa mitään ihmeempää ole, munalla voideltuja. Ruskeimmat tulivat tosiaan niistä, jotka unohtuivat uuniin ja edelleen oli maku ja koostumuskin hyvä. Mulla ei ole koskaan pohjat palaneet. Laitan aina vähän yläkanttiin lämmön ja seuraan ohjeaikaa ja sitten katson onko valmis vai ei. Ja alas laitan pellin, melkoisen. En osaa muuta sanoa?

    Comment by Ylimuuli Mukkelis — 31.10.2008 @ 16.09

  12. Upeita puusteja! :D (..tää saattaa aiheuttaa melkoisen pettymyksen, mutta useimmiten ne kahvilan upeat puustit on tehty veteen ;) )
    Hmm.. pitääpä itsekin testata tuota fariinisokeria, on ihan päässyt vilahtamaan ohi korvien tämmöinen ‘salaisuus’ ;)

    Comment by Mihako — 31.10.2008 @ 18.03

  13. Mihako, kiitos :-) Olet itse niin taitava kakkumaakari etten melkein usko sun kehuja… ;-) Ja jos ovat veteen tehtynä niin kahta parempi! Laktoosi-into estää muuten tehokkaasti moisten ruokailun. Enpä ole puustia ostanutkaan vuosikausiin… Siks onkin tehtävä itse. Ja fariinia kannattaa testata, mielestäni kovasti paljon parempi lopputulos kuin tavan sokurilla.

    Comment by Ylimuuli Mukkelis — 31.10.2008 @ 18.38

  14. Vaikuttaa sangen herkulta. Korvapuustit ovat kyllä parhautta!!

    Comment by Aurinkotuuli — 2.11.2008 @ 19.52

  15. Jopas on hyvän näkösiä pullia! Nam…! Tein itekin eilen pullaa :) Oletko onnistunut löytämään kahvilasta omatekemän pullan veroisia pullia? :o Täälläpäin ne on kyllä aina sellaisia jumalattoman isoja, mauttomia känttyjä (en vihjaa yhtään siis että sinun pullasi olisivat sellaisia, päin vastoin). Kiva jos siellä päin on toisin.

    Comment by Beckbyx — 3.11.2008 @ 18.49

  16. Beckbyx, no niille Succesin (eli korvapuustikahvilan kuten me lapsina sanoimme) korvapuustit on olleet paitsi jumalattoman isoja, myös maukkaita ja tuoreita. Siitä on kyllä useampi vuosi vierähtänyt että paha enää sanoa… Saattaa olla, että omat pullat voittais kirkkaastikin ;-) Harvoin tulee pullaa testattua kun maha ei oikeasti kestä sitä lainkaan :-D

    Comment by ylimuuli — 3.11.2008 @ 20.45

  17. Miten sä sait hyviä pullia noin pienellä rasvamäärällä?
    Mä laitan taikinaan 200 g ja täytteeseen vielä suunnilleen 150 g…
    Mutta sitten ovat kyllä loistavia!

    Comment by Essi — 3.11.2008 @ 22.24

  18. Essi, kyllä varmasti ovat! :-D Mutta näinkin vievät kielen mennessään, vaikka tottahan voi on hyvää. Ja ainahan lienee kysymys myös makutottumuksista. Mutta juuri tuo fariinisokeri tuo sellaista tahmaa, joka ehkä tekee sen, ettei voita tarvita niin paljon, en tiedä.

    Comment by ylimuuli — 4.11.2008 @ 6.26

  19. Oi elämä kun tuli hyviä! Paitsi päälle ripottelin unikonsiemeniä kun ei hasselia löytynyt. Mutta ei unikko pullaa pahenna. Ja naapurilta piti käydä hakemassa ruokosokeria, toimi myös paremmin täytteessä kuin tavan valkea sokeri, ja muuttui myös tahmaksi uunissa (namsk!) Onneksi naapuri tuli sitten kahvittelemaan, muuten olisin vetänyt salassa koko satsin enkä edes kertonut kenellekään että pullia tein ;) Iso kehu ja kiitos ohjeesta!

    Comment by BerlinBat — 5.11.2008 @ 18.53

  20. BerlinBat, unikonsiemenet pullassa on äärettömän herkullisia! Itse pistin niitä pitkon päälle viimeksi. Ja naapurilta lainattu sokeri (vieläpä ruoko!) saanee pullan maistunee entistäkin herkummalta. Hauskaa että maistui sielläkin, kyllä Mylly on nyt pistänyt parastaan. :-)

    Comment by ylimuuli — 6.11.2008 @ 7.44

  21. Mitä tarkoittaa muul. huom.? En ymmärrä alkuunkaan. Onko tämä joku sisäpiirin vitsi? Muuten kyllä oivallisia pullasia.

    Comment by Tauno — 6.8.2009 @ 17.25

  22. En löytänyt reilun kaupan kaardemummaa niin jäi pullat leipomatta. :(

    Comment by Tauno — 6.8.2009 @ 17.27

  23. Tauno, muul. huom. oli vain sikäli sisäpiiriä, että kun usein on toim. huom. niin nyt oli vain muulin huomautus… :-) Reilu kardemumma :-D Aika epeli oot.

    Comment by ylimuuli — 9.8.2009 @ 8.41

  24. Kiitos tästä ohjeesta, mä onnistuin ekaa kertaa pullan teossa! :D

    Comment by maria — 18.8.2014 @ 20.13

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a comment

Powered by WordPress