Olen ollut pitkään vankka vähähiilarisen ruokavalion kannattaja ja suositellut sitä ihmisille laajalla skaalalla. Tiedon ja oman kokemuksen lisääntyessä olen kuitenkin kääntänyt kelkkani nollahiilarista vähitellen kohtuullisempaan suuntaan. Onneksi näkemystään on sallittua muuttaa!
Ravitsemusmaailman paleohkoon laitaan nojaavista asiantuntijoista esimerkiksi The Paleo Solution -teoksen kirjoittaja Robb Wolf, The Perfect Health Diet -kirjan kirjoittaja Paul Jaminet, tohtori Kurt Harris sekä integroidun lääketieteen harjoittaja Chris Kresser ovat kaikki suhteellisessa konsensuksessa siitä, että vähän enemmän kuin vähemmän hiilaria on monille parempi.
Mm. Robb Wolf suositteli pitkään erittäin vähähiilihydraattista ruokavaliota optimaalisena, mutta on peruuttanut suosituksissaan ja tällä hetkellä edellämainitut asiantuntijat pitävät suurimmalle osalle ihmisistä optimaalisena n. 100-150 grammaa hiilihydraattia päivässä. Tämä on myös Mark’s Daily Apple -blogin ja The Primal Blueprint -kirjan kirjoittajan Mark Sissonin Primal Blueprintin hiilarimäärä ns. ylläpitovaiheessa.
Kurt Harris pohdiskelee Archevore-blogissaan Paul Jaminetin kanssa samoilla linjoilla, että luultavasti hyvinkin laajat vaihtelut hiilarimäärässä ovat sopivia eri ihmisille. Tottakai myös ihmisen aktiivisuudella on vaikutuksensa: paljon liikkuva sietää varmasti suuriakin määriä hiilaria, rauhallisemmin elävä ehkä voi paremmin vähemmällä.
Kaikkiaan hiilarintarve ja -sietokyky riippuu monista yksilöllisistä tekijöistä: ihmisen perimä, terveydentila, elämäntilanne ja siihen liittyvä psyykkinen ja fyysinen rasitus tai toimintakyky määräävät kaikki osaltaan optimaalista tarvetta. Tilanne myös muuttuu jokaisen kohdalla, sillä ihmiskeho ei ole staattinen (eikä suljettu mekanismi, johon kalori on kalori -teoria nojaa). Jos siis tavoittelet hyvää oloa, jaksamista, optimaalista terveyttä ja suorituskykyä sekä bonuksena ehkä pitkää ikääkin, kannattaa ravitsemukseen liittyen kokeilla erilaisia maltillisia vaihtoehtoja ja oppia kroppansa palautteesta.
Alakarpin sudenkuopat
Mitä haittaa kovin alakarpista ruokavaliosta sitten voi olla? Tieto pitkään jatkuneiden vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutuksista lisääntyy vähitellen, ja esimerkiksi ketogeenisillä eli ns. nollahiilarisilla tai kohtuullisemmin alakarpeilla ruokavalioilla voi olla esimerkiksi tällaisia seurauksia (ei kaikilla, ei välttämättä):
-kilpirauhasen toiminnan hidastuminen tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Kuten olen aiemmin raportoinut, olen itse kulkenut alakarpin ruokavalion ja ylitreenaamisen tuloksena tähän allikkoon, jota nyt edelleen selvitellään. Kilpirauhasen vajaatoimintaan on useita eri syitä ja niistä lisää myöhemmin omassa postauksestaan. Tämä vähähiilihydraattisen ruokavalion mahdollisesti aiheuttama tai pahentama ongelma on puhututtanut ravitsemusmaailmassa nyt jo hyvän tovin ja ongelman laajuus alkaa vasta vähitellen paljastua. Jos epäilet suurempaakin kilpirauhasongelmaa, mene asiantuntevalle lääkärille. Voin suositella ainakin Tikkurilan Mehiläisen kahta osaajaa: Erkki Antilaa, jolla on funktionaalisen lääketieteen osaamista sekä Timo Heliniä, jonka ymmärrys kilpirauhasen hoidosta koko ajan lisääntyy kasvavan potilasmäärän myötä.
-sieni-infektioiden kasvu suolistossa. Vaikka esimerkiksi gluteenin ja sokerin poisjättämisestä on lähinnä hyötyä suoliston mikroflooralle, voi nollahiilari aiheuttaa myös päinvastaisia ongelmia.
-glukoosi-intoleranssi (joka oikeastaan johtaa osaan tässä mainituista oireista).
-riittämätön â€liman†tuotanto (mucus deficiency), jonka seurausta ovat esim. kuivat silmät ja hengitystiet sekä ummetus, toisin sanoen kuivat limakalvot.
Ketoruokavalion terapeuttisuus
Koska nollahiilari, alakarppi tai ketogeeninen ruokavalio on sitten paikallaan? En ole lääkäri tai tutkija, joten perustan tietoni lukemaani informaatioon sekä raportoituihin keisseihin. Niiden perusteella ns. ketoruokavaliosta on havaittu olevan hyötyä ainakin seuraavissa sairauksissa:
-autismin kirjon oireet
-syövät
-epilepsia
Jos sairastat jotakin näistä tai muuta sairautta ja pohdit, olisiko ketoruokavaliolla terapeuttisia vaikutuksia sen hoidossa, etsi asiansa osaava lääkäri ja toteuta kokeilu hänen valvonnassaan.
Turvalliset tärkkelykset
Mitä sitten syödä, kun on pitkään vältellyt perunaa, pastaa, riisiä, leipää ja sokeria? Tai mitä jättää pois, kun on siirtymässä virallisterveelliseltä kokojyväviljoja suosivalta ruokavaliolta paleoliittisempaan suuntaan?
Tutkimusten ja kokemuksen mukaan seuraavat tärkkelyspitoiset raaka-aineet ovat yleisesti ottaen hyvin sulavia, sisältävät suhteellisen vähän ns. antiravinteita ja vastaavasti reilusti mineraaleja ja mikroravinteita:
-vanha paleotuttu kuten bataatti sekä eksoottisemmat taro, jamssi, maniokki ja keittobanaani eli plantaani.
-valkoinen riisi. Tämä ns. puhdistettu hiilari on alakarppimaailmassa pannassa, mutta uusi turvallisia tärkkelyksiä ja kohtuukarppia kulutusta suosiva paleohko suuntaus näkee riisin yhtenä turvallisimmista vaihtoehdoista: riisi on hyvin harvoin allergisoivaa, se sulaa helposti eikä puhdistetussa riisissä ole antiravinteita.
-valkoinen peruna. Siis tavallinen suomalainen pottu (terveisiä Irmelille)! Perunan antiravinteet ovat lähinnä sen kuorissa eli jos haluat hifistellä tai sinulla on suolisto-ongelmia, kannattaa perunat kuoria.
Sekahedelmää ja (kotimaisia) marjoja
Tärkkelysten lisäksi paleoruokailija saa hiilareita hedelmistä ja marjoista. Erityisesti marjat ovat suositeltavia, mutta myös hedelmiä voi syödä kohtuudella ja esimerkiksi urheilijalle ne ovat erinomaisen näppärää evästä treenin jälkeen (mieluusti proteiinin kera). Ylenmääräistä eksoottisten ja siten sokeristen hedelmien, kuten ananaksen ja mangon syömistä kannattaa kuitenkin välttää. Itse suosin pääosin omenoita ja banaania.
Väistä hiilarihirviöitä
Jos edellä mainittuja kannattaa syödä, mistä sitten pitäisi edelleen pysyä erossa?
-gluteenista. Suomalaisten viljojen proteiinin gluteenin, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa, yhteys moniin sairauksiin on todettu useissa tutkimuksissa ja sen jättäminen ruokavaliosta on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi monien tulehdus- tai ns. autoimmuunisairauksen oireiden asettumiseen. Suosittelen vakavasti jokaista kokeilemaan gluteenitonta elämää ainakin kuukauden ajan. Sen jälkeen gluteeniin voi suhtautua joko mustavalkoisesti kokonaan välttäen tai silloin tällöin joustaen, riippuen yksilöstä. Ja vaikka gluteenista ei suoraan seuraisikaan elimistön kaaosta, en silti suosittele sen runsasmittaista nauttimista osana päivittäistä ruokavaliota. Erityisesti vehnä on monille ongelmallinen. Huomaa, että vaikka kaura on periaatteessa gluteeniton, kauratuotteet valmistetaan (Aitokaura-tuotteita lukuunottamatta) usein samoilla tuotantolinjoilla muiden viljojen kanssa ja siten niissäkin on gluteenia. Lue lisää: Miksi vilja ei sovi ihmisille.
-sokerista. Sokeri monissa muodoissaan on elimistön tulehdustilaa ylläpitävä aines eikä liene kenellekään uutinen, että sokeria ei kannattaisi alvariinsa pupeltaa. Silloin tällöin nautittuna toki ok.
-muista kuin gluteeniviljoista. Jos haluaa käyttää gluteenittomia viljoja, kuten tattaria, quinoaa tai hirssiä, kannattaa kokeilla olla ensin kuukausi ilman ja sitten testailla, miten kroppa reagoi. Puhdaskauran ja gluteenittomien viljojen kohtuukäyttö sopii joillekin.
-transrasvaan yhdistetyistä tärkkelyksistä. Tässä kombossa tärkkelykset eivät ole pahiksia vaan pahamaineinen transrasva, mutta haluan mainita siitä tässä siksi, että transrasva monessa kohdassa yhdistyy nimenomaan turvallisiin tärkkelyksiin, kuten perunaan (ranskalaiset, sipsit). Samat säännöt kuin muutenkin paleossa pätevät siis edelleen. Keskity ruoan laatuun.
Ja muista: tärkeintä on kuunnella omaa elimistöään.
Elämää, ei vain ravintoa
Chris Kresser muistuttaa tuoreessa blogikirjoituksessaan suhteellisuudentajusta: terveys on muutakin kuin ravintoa, ja elämä on muutakin kuin terveyttä. Kuten viikko sitten pitämälläni Onnellisuus-luennollani kerroin, sosiaalisten suhteiden vahvuus on yhtä merkittävä tekijä aivoinfarktin ehkäisyssä kuin tupakoimattomuus ja sosiaalisten suhteiden vahvuus on se ainoa yhteinen tekijä maailman onnellisimman 10% keskuudessa (tutkittu tieto)! Valitsitpa siis enemmän tai vähemmän perunaa tai banaania, preparoi ruokasi rakkaudella ja nauti se ystäviesi tai perheesi seurassa.
Lisää voit lukea ainakin seuraavilta saiteilta:
Jimmy Moore, Livin’ la vida low carb: Is there any such thing as safe starches on a low-carb diet? Ns. verkkosymposiumi, johon Jimmy on koonnut vastaukset lukuisilta ravitsemusalaa tuntevilta.
Robb Wolf: RobbWolf.Com
Paul Jaminet: The Perfect Health Diet
Chris Kresser: ChrisKresser.Com
Kurt Harris: Archevore
Mahtava tiivistys aiheesta :). Samoilla linjoilla täälläkin mennään, korjasin hiilaripaattini kurssia itsekin, kun aloin lukea näistä kilpirauhasasioista, luullakseni ajoissa. Osaatko arvioida miten pitkään olit nollahiilarisella ollut kun kilpirauhasongelmat alkoivat? Olisiko sulla antaa lisätietoa/viitteitä tuohon sieni-infektioiden kasvuun suolistossa vähillä hiilareilla ollessa? Mielenkiinnolla odotan kilpparipostausta, todella hienoa, että kirjoitat näistä asioista :).
Comment by Katariinanen — 9.10.2011 @ 12.57
Katariinanen, kiitos kannustuksesta! Tällaisista aiheista täytyy aina harkita tarkkaan miten sanansa asettelee, mutta tietysti turvallisesti voi kertoa ainakin omista ja muiden kokemuksista, vaikkeivät ne “tiedettä” olekaan. Ja onneksi netti on pullollaan eri sortin asiantuntijoita. Meidän kontollemme jää heidän osaamisensa arviointi. 😉
Itse asiassa nollahiilarisella olin ollut vain n. kaksi kuukautta, kun ongelmat kärjistyivät. Mutta alakarpilla olin ollut vuosia, samalla kun treenivolyymit olivat suuret (ovat aina olleet ja ovat edelleen – tiikeri ei pääse raidoistaan O_O) ja jos kulutus on kova, on ei-nollahiilarinen mutta alakarppinen käytännössä elimistölle ketogeeninen. Kun sitten vuosi sitten keväällä vedin loputkin vähän hiilarit (kuten marjat, porkkanan – taidan olla keijo) pois ruokavaliosta paino putosi nopeasti kolmisen kiloa ja ampaisi sitten yhtä nopeaan nousuun päättyen lähes 15kg lähtöpainoa korkeammalle tänä keväänä. En tietenkään tuolloin ymmärtänyt mistä on kysymys vaan vähensin hiilareista viimeisetkin ja lisäsin liikuntaa. Turha kai mainita, että vajosin syvemmälle suohon. Vaan näistä lisää sitten kilpparipostauksessa, mukavaa, jos aiheeni kiinnostavat. 🙂
En ehdi nyt kaivella enempää, mutta muistaakseni ainakin Paul Jaminet on kirjoittanut suoliston mikrofloorasta täällä: http://perfecthealthdiet.com/?p=1077
Comment by ylimuuli — 9.10.2011 @ 14.33
Minun täytyy kyllä mennä tutkimaan kilpirauhaseni.Pari vuotta sitten tutkittiin ja oli ok,mutta sen jälkeen olen reilusti vähentänyt hiilareiden määrää,ja kuntoilen salilla. Tosin en ole nollakarppia kokeillut kuin 2 kk vuosi sitten,kun seurasin the Metabolism Miracle-kirjan ohjeita,alakarpattua ei ole tullut lainkaan ja sanoisin että vältän pahoja hiilareita,mutten hiilareita kuitenkin on ravinnossa,esim, hedelmien kautta. Mutta paino vaan ei laske,vaikka rehkin salilla,ja olen lihonut muutamassa vuodessa yli 20 kiloa,joten pitää tuo kilpirauhanen kai uudestaan tutkituttaa. En ollut lainkaan ajatellut,että siitä tulisi tuollaisia ongelmia.Kiitos tiedoista. Yksi asia tuossa listassa kuitenkin mietityttää,sillä valkoinen riisi on kyllä niin puhdistettu elintarvike,ettei siihen ole enään melkein minkäälaisia ravinteita jäänyt.
Comment by Yaelian — 9.10.2011 @ 16.12
Yaelian, kannattaa kyllä ottaa kilpirauhasen kanssa ohjat omiin käsiin, ongelma on hyvin yleinen ja alidiagnosoitu. Toki voi olla kyse muustakin ja toisaalta kilpirauhasen vajaatoimintaan on monta muutakin syytä kuin alakarppaus, kuten mainitsin. Niistä siis lisää myöhemmin. Viljatonta ruokavaliota kannattaa kuukausi kokeilla, jos epäilee yhtään, että on sen tyyppistä.
Valkoinen riisi on listalla juuri siksi, että vaikka siihen ei ole jäänyt ravinteita, ei siihen ole jäänyt myöskään ns. antiravinteita, jotka aiheuttavat elimistössä kaaosta. Riisi on siis turvallinen energianlähde. Ja kun ruokavalion kokonaisuus on hallussa, ei ravinteista varmasti jää pulaa sen vuoksi.
Comment by ylimuuli — 9.10.2011 @ 17.46
[…] kirjoitella tästä vähän enemmänkin, mutta huomasin juuri Monkeyfoodissa ilmestyneen jutun aiheesta, joten minun ei tarvitsekaan. […]
Pingback by Karpatako vaiko ei? Kas siinä pulma. | Tutkimusmatka terveyteen — 9.10.2011 @ 19.47
Hyvä kirjoitus! Ehkä pitäisi itsekin tehdä kokeiluja riisillä, koska sushi olisi vaan niin nam nam.
Oma pahin alakarppibuumini yhdistettynä liialliseen liikkumiseen oli aika halvaannuttava kokemus, onneksi sentään tein kunnon hiilaritankkauksen kerta viikkoon. Ei juuri nukuttanut öisin, masensi, paleli – kaikki klassiset oireet. Nyt olen lisäillyt etenkin hedelmiä (koen jotenkin bataatit ja perunat niin vaivalloisiksi) ruokavalioon ja elämä on huomattavasti helpompaa – banaanit rules.
Comment by Jari — 9.10.2011 @ 20.11
Jari, kiitos. 🙂 Riisi on mun oma suosikkini. Perunaa en jotenkin tule edes ajatelleeksi ja bataatti on välillä ok, mutta paitsi vaivalloista, niin jotenkin mulle tulee siihen sellanen ällötys ettei tee mieli, en tiedä miksi. Jotain ruumiin viisautta sekin on, turha pakottaa. Hedelmiä syön siksi itekin. Mutta riisiä siis paitsi paistettuna/keitettynä ja uuniriisipuurona (sairaan hyvää kylmänä kun sotkee paljon marjoja ja kanelia ja rusioita), niin myös riisikakkuina, ei tarvi kokata. Ja viikonloppuna ostin Vii voanista riisinuudeleitakin. Tämä oma riisinsyöntini on pari viikkoa vanha juttu eli hyvin tuore, katellaan miten jatkossa, mutta nyt ainakin sopii.
Hyvä että sentään tankkasit! Mä olin niin vahvasti oman “pääni” uhri etten oikeastaan pystynyt syömään hiilareita vaikka olisin halunnut. Niin sitä voi olla huomaamattaan fundamentalisti kun ehdollistaa itsensä. Toivottavasti sunkin treenit nyt kulkee ja masennus on tiessään. 🙂
Comment by ylimuuli — 10.10.2011 @ 5.13
Kiitos ajatuksistasi, Meri! Melko linjoilla ollaan =) Saisi vaan omat ajatukset jossain vaiheessa kirjattua “omaan keittiön” =)
Comment by Johanna (Hermis) — 10.10.2011 @ 9.53
Jep täällä kilppari ongemainen komppa tekstiä(AF vahvasti menossa mukana). Hiilareiden vetäminen 20 g ei todellakaan tuonut mukanaan laihuutta ja virtaa..
Diana Schwarzbein on myös asista kirjoitellut muutaman opuksen ja juu tuubissa on videoita (minen jummarra enklantia).
Comment by Me and My — 10.10.2011 @ 10.03
Hyvä, että tutkit ja tuumit asiaa. Mä en olekaan uskaltanut 🙂 sulle raportoida, kuinka olen itsekin vähän kelkkaa käännellyt, sillä olen myös ottanut rennomman linjan hiilareiden suhteen. Ruisleivän vaikutuksista karppaukselle jokin aika sitten luinkin positiivisia huomioita, ja sitä nykyään muutenkin rakastan, joten ihan ilman en osaa olla. Joskus tulee tosin syötyä hiilareita ihan liikaa, minkä huomaa, mutta yleisesti ottaen koen voivani silti paremmin kuin aiemmin. On sun neuvot siis uponneet ihan otolliseen maaperään, ja sun ansiosta olen oikeasti voinut paremmin. Iso kiitos siis kaikesta kannustuksesta!
Olen iloinen siitä, että tiukkaa karppausta kesti kuitenkin vain vähän aikaa, ja nyt voin ottaa rennommin asiaa silloin tällöin pohdiskellen. Taidat olla oikeassa siinä, että keho useimmiten kyllä kertoo, jos kaikki ei ole ok. Ja mahtavaa, että riisin kanssa ei tarvitse enää tuntea kovin huonoa omatuntoa (ilmastonmuutosta nyt lukuunottamatta). Aasialaista kun joskus kuitenkin tekee mieli.
Comment by Rauna — 10.10.2011 @ 15.46
Hyvin järkeen käyvää yhteenvetoa mutta missä on näyttöä että “Sokeri monissa muodoissaan on elimistön tulehdustilaa ylläpitävä aines” ?? Itse sen tiedän omasta diagnosoidusta atooppisesta ihosta joka on jonkintyyppinen tulehtunut iho ja jota ihan selkeästi mikä tahansa sokeri pahentaa eli ylläpitää ja nostaa tulehdusta ja siten voimistaa atooppisen ihon oireita kuten kutinaa. En ole ennen törmännyt sokeri-tulehdus tietoon eli tietääks joku missä virallisemmissa sitä väitetään tutkitusti tai esitetään mekanismi miten se toimii??
Comment by atoopikko — 10.10.2011 @ 20.30
Johanna, kiitos tuesta, much needed. Hienoa, jos ollaan suht samoilla jäljillä. Ei se IHAN väärä tie voi (kai) olla ;-D
Me and my, jeps, sama kokemus siis. Mulla on yksi Schwarzbein kotona, mutta se ruokavalio on niin säädelty, etten jaksa ryhtyä. Luotan enemmän ruoanlaatuun ja kropan kuunteluun. Toteuma lienee samansuuntainen silti. Toivottavasti sunkin kondis kohenee! Aikaahan se vie, mutta toivo paremmasta auttaa. 🙂
Rauna, kiva jos on ollut apua. Ja tiukan alakarppauksen hyödyt lienevät juuri aloitusvaiheessa jos kyse on painonpudostuksesta. Mielenkiintoista, että koet ruisleivän hyvänä itsellesi, kyllähän moni niin tekee. Itse olen vain niin sisäistänyt gluteeniuhkan, etten uskaltaisi edes kokeilla enää (ja sain oireita aiemmin). Mutta kuten sanottu, olemme yksilöllisiä. Kehohan kertoo kun sitä kuuntelee ja oppii erottamaan sen, kun se on vakavissaan. 🙂 Joo, riisi on aika turvallista, vaikkei ympäristölle. :-/
Atoopikko, en ehdi nyt kaivella sinulle suoria tutkimuksia, mutta käsittääkseni mekanismeja on useita, varmaan minulle tuntemattomiakin. Yksi ilmiö on korkean verensokerin tai verensokerin nopean nousun ilmiö ja insuliiniresistenssi, ja toisaalta sokeri on helppoa ruokaa kaikelle; niin hyville kuin pahoillekin organismeille elimistössämme. Käsittääkseni esimerkiksi syövän hoidossa ketogeenisen ruokavalion vaikutus perustuu (ainakin osin) syöpäsolujen “näännyttämiseen” kun ne eivät saa energiaa. Ketoruokavaliossa puhe on toki kaikista sokereista eli hiilihydraateista, mutta myös puhtaalla sokerilla on omat vaaransa. Ja kiitos kun jaoit oman kokemuksesi! Minullakin taipumusta atooppiseen ihoon, ilmeisesti juuri kilpparin vuoksi. Voin yrittää metsästää lisää sokeritietoa ja jos vaikka saisi siitä postauksen aikaan… Ennen joulua ;-D
Comment by ylimuuli — 11.10.2011 @ 6.14
Hyvä teksti ja tärkeää asiaa. Pistin jakoon 🙂
Comment by Jaska — 11.10.2011 @ 11.45
Jaska, iso kiitos supportista. 🙂
Comment by Meri (Ylimuuli Mukkelis) — 11.10.2011 @ 19.19
Hienoa että ihmiset uskaltaa tulla järkiinsä näiden asioiden suhteen! Ankara karppaustyyli ja runsas liikunta on keholle voimakasta stressiä aiheuttava combo. Ja siksi itsellä onkin juuri tämän yhdistelmän aiheuttama adrenal fatigue. Olen nyt vedellyt pari kuukautta säännöllisesti riisiä ja ihan kuin olisi päässyt taivaaseen. Halleluja. Näin hyvää oloa ei ole ollut vuosiin!
Aluksi sain kyllä outoja oireita tärkkelyksen lisäämisestä. Vapisin välillä koko loppupäivän ja tunsin outoa lihasheikkoutta riisin syömisen jälkeen. Nyt olo on onneksi tasaantunut ja tuntuu mahtavalta :). Kun välillä meinaa mennä liian matalille hiilareille niin kroppa kyllä vaatii omansa (mulla kun on taipumusta hypoglykemiaankin tuon AF:n takia).
Ps. Ja riisi on munkin suosikki! (Varsinkin tahmaiset lajikkeet<3) Perunasta en juuri välitä, paitsi jossain keitoissa. (Jotenkin kouluajan kumiperunoista tuli pottumittari täyteen.) Riisi vaikuttaa ehkä tyhjältä energialta jos sitä analysoi makrojen ja mikrojen mukaan, mutta siinä on jotain maagista joka toimii kehossa! Mulla riisin lisäys on jotenkin jopa nopeuttanut aineenvaihduntaa. Koko aasia vetää riisiä, eikä ylipaino ole ongelma edes teollisuusvaltiossa kuten Japani.
Comment by Roxi — 13.10.2011 @ 13.42
Hyvä että näistä asioista on alettu keskustella enemmän. Ennustan että “turvallisten tärkkelysten” hyväksymisen jälkeen paleopiireissä ryhdytään tarkistamaan suhtautumista viljaan. En tiedä oletko seurannut mutta mm. Emily Deansin blogissa on ollut mielenkiintoista asiaa viljojen ominaisuuksista (phytic acid):
http://evolutionarypsychiatry.blogspot.com/2011/09/phytic-acid-mineral-grubbing-nuisance.html
Olen antanut itseni ymmärtää että viljojen käsittelytavalla on todella suuri merkitys ravinteiden hyödyntämisessä ja haitallisten yhdisteiden eliminoimisessa. Perinteisiä, vanhoja metodeja ovat viljojen liotus ja hiivaton, juureen perustuva leipominen. Samoin ennen vanhaan vilja säilytettiin mahdollisimman pitkään kokonaisena jyvänä ja jauhettiin tai käsiteltiin vain kulloisenkin tarpeen verran jolloin se ei päässyt härskiintymään tai pilaantumaan.
Noissa viljan haittoja koskevissa tutkimuksissa mietityttää aina se, millaista ja miten käsiteltyä viljaa on syötetty ja myös se, millaisessa kunnossa koehenkilöiden ruoansulatuselimistö on ollut tutkimuksen alkaessa. Jos pötsi on valmiiksi rikki niin voin ymmärtää että kunnon satsi jotain teollista kokojyväleipää on hirveä stressi vatsalle ja oireet sen mukaiset. Ruoan vaikutusmekanismit ovat vieläkin iso mysteeri lääketieteelle joten siksi suhtaudun varauksella tutkimuksiin jossa havainnoidaan tiukasti yhtä muuttujaa.
Tämä nyt ei ole mikään ylistyspuhe viljan puolesta ja jokainen saa syödä mitä haluaa, mutta pakostakin ihmettelen miten esim. Archevoren Kurt Harris voi mättää naamaan puhdistettua riisiä ja riisimuroja ja samaan aikaan välttää kaikkia viljoja kuin ruttoa. Ravitsemuksellisesti oma näkökanta on edelleen se, että ruoasta täytyy tulla aina makrojen (hiilari, rasva, prode) lisäksi mikroja eli vitamiineja ja hivenaineita.
Comment by Niina — 13.10.2011 @ 16.47
Niin, ehkä kyse ei ole fyysisestä hyvinvoinnista vaan ajatuksesta, että ruis on terveellistä… En tiedä. Syön kuitenkin silti nykyään paljon paremmin ja säännöllisemmin, ja mietin ruoan puhtautta yhä enemmän, että ei kyse pelkästään painonhallinnasta ole. Ja olo on siksikin hyvä. Ennen tuli syötyöä leipääkin ihan eri tavalla kuin nykyään, mutta hassua on, että riisiä olen vältellyt ja kaivannut. Nyt taitaa sekin tulla taas välillä lautaselle mukaan. 🙂
Comment by Rauna — 15.10.2011 @ 15.33
Itselläni on kilpirauhasen vajaatoimintaa ja ruokavalio on hiilareiden suhteen etsintää 🙂 Sopiva maximi suhde on löytynyt ja liian alhaiseksi en lähtisi hiilareita painottamaan. Sopiva suhde itselleni on 4 palaa leipää ja lounaalla 1kpl/2-3rkl peruna/riisi/tms. + vihanneksia&hedelmiä mielin määrin sekä jonkin leseitä. Painottaisin kilpirauhasen vajaatoiminnassa enemmän rasvojen määrää, laatuun ja saantiin, koska rasva-aineen vaihdunta hidastuu merkittävästi. http://www.violetlight.fi/Pdf/Kilpirauhanen.pdf tuossa hyvä linkki, niin liika- kuin vajaatoiminnan kilpirauhasen “maailmaan”. Rasvoista suosin seuraavia: kalaöljy, avokaado ja pähkinät.
Comment by Lokki — 26.10.2011 @ 15.37
Roxi, kiitos viestistä ja tilanteesi jakamisesta! Nyt kun mainitset, mullakin on kroppa vähän reagoinut hiilareiden lisäämiseen, mutta olo on kyllä hyvä. Ihanaa, jos sinullakin on vointi kohentunut! Ja riisi on kyllä ihan hyvää, kaikkien näiden vuosien jälkeen 😀 Ilmankin voisin elää, mutta ei noi paistetut riisit, riisipuurot, riisinuudelit tai riisikakutkaan pahoja ole… Myös maissi”näkkäreitä” olen nyt välillä jonkun syönyt. Ja totta Aasiakin, paljon on vielä sellaista, mitä ei tiedetä. Tai siis kokonaisuus kadoksissa.
Niina, mielenkiintoinen kommentti. Ja olen kyllä seuraillut Emilyä, samoin Matt LaLonde on viljoista vähän eri mieltä kuin aiemmin. Eletään kiinnostavia aikoja kun vähitellen paljastuu aina kerroksia lisää ja tieto muuttuu koko ajan. Toisaalta juuri siksi pitäisi pitää pää kylmänä ja yrittää syödä puhdasta perusruokaa, noin kärjistetysti. Joskin paleollahan tässä mennään… Periaatteessa.
Ymmärrän ravitsemusnäkemyksesi liittyen puhdistettuun riisiin, ja olen aiemmin ollut itsekin sillä kannalla. Silti pidän tavallaan perusteltuna syödä jossain tilanteessa itselle “turvallista” ruokaa muuten ravintorikkaan ruoan ohella. Se tuskin kaataa kokonaisuutta, kun ovat hifistelijät muutenkin kyseessä. Hifistelijöitä vaivaa helposti liika hifistely. Kuten minuakin. 🙂 “Sairastuin hifistelyyn.” 😀
Rauna, selkeästi muutos on tapahtunut, ja varmasti juuri sinulle sopiva. 🙂
Lokki, kiitos viestistäsi! MIkä on sinulle sopiva maksimi? Mäkeläisen diat ovat tosiaan erinomaiset. Etkö syö lihaa lainkaan tai kookosöljyä?
Comment by Meri (Ylimuuli Mukkelis) — 26.10.2011 @ 20.40
Kiitos, kun olet lopettanut sivusi.
Comment by Lip — 29.10.2011 @ 19.05
Lip, kiitos, kun kävit kertomassa.
Comment by Meri — 31.10.2011 @ 6.10
[…] keitetyt perunat (alakarpista turvallisiin tärkkelyksiin) […]
Pingback by MonkeyFood » Monkeyfood Christmas Special — 20.12.2011 @ 6.04
[…] sijaan aamupalaksi maistuu erinomaisesti graavilohi (ja graavisiika) vihannesten kera. Jos olet “turvallisten tärkkelysten” -linjoilla kuten itse olen, kalan voi nauttia riisikakun […]
Pingback by MonkeyFood » Paleovuosi 2012! Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua… — 6.1.2012 @ 11.34
[…] Riisikakut paketista ja riisinuudeleiden parin minuutin liotus ei vie kauaa, jos tarvitsee turvallisia tärkkelyksiä. […]
Pingback by MonkeyFood » Liian laiska paleolle? Tuskin! — 7.1.2012 @ 20.48
Ovver the course of the initial period, they began tto form grooup akgkcdebeg
Comment by Smithf477 — 6.4.2014 @ 12.54