Kun kissa on poissa, hiiret leipovat skonsseja! Tämän ohjeen nappasin, kun olimme eilen Pienen suklaakerhon toisen jäsenen kanssa käymässä Ikeassa hyvin epäkerhomaisilla asioilla (ei palaakaan suklaata koko tapaamisen aikana). Ohjekaan ei sisällä suklaata, mutta on aivan kerrassaan mainio. Kyseessä on siis saman Ritvan luottoresepti, jonka inspiroimana valmistan aina porkkanakakkuni (hyvää). Panikoitsin hänelle hieman ihmismassapanikointini lomassa, kuinka minun piti keksiä jotakin pikaisesti valmistuvaa kahvileipää vierasta varten. Ja tadaa, hihastaan hän veti skonssiässän!
Nämä mehevät ja muhevat syntyvät aivan pikapikaa ja ihan yksinkertaisesti sekaisin sotkemalla. Lisäksi skonssit ovat siitä hyviä, ettei ole kamalan makeita ja niiden kanssa käy yhtä hyvin suolainen pala, kuten kypsä vuohenjuusto kuin makea hillokin. Myös voi. 😛 Että seuraavan kerran kun on kiire ja vieraita pukkaa, nappaa omena ja pistä skonssaten. Jos uunisi ei ole kaasu saatat saada väriäkin pintaan.
Ässät skonssit
- 4 dl jauhoja (käytin 3 dl sämpylä- ja vajaa 1 dl spelttiä, myös esim. graham- sopii)
- 0,5 dl sokeria (tai hieman vähemmän)
- 0,5 tl suolaa
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 omena
- 0,75 dl öljyä tai sulaa rasvaa
- 1,5 dl appelsiinimehua
Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen (kaasusäätö 6). Sekoita kuivat aineet. Raasta omena ja lisää seokseen, lisää sitten mehu ja öljy/rasva. Ainakin rypsiöljyllä tulee mainioita. Nostele taikinasta leivinpaperoidulle pellille ehkä kahden ruokalusikallisen kokoisia länttejä ja paista uunissa 10-15 minuuttia tai kunnes skonssit vaikuttavat valmiilta. Sähköuunissa myös niiden väri voi kertoa omaa tarinaansa. Tarjoile hieman jäähtyneinä vaikka sen voin, suolaisen juuston ja hyvän hillon kera. Teetä! Sitä myös. We’re British.
Wham, bam, thank you mam! Niin ja mitä siihen kissaan tulee, se on Brasiliassa vielä pari viikkoa ja kantaa ylväästi myös nimeä Lihansyöjä.
