Nöyrästi pyydän, että luet alla olevan Robb Wolfin vastikään julkaistusta kirjasta The Paleo Solution suomennetun artikkelin huolimatta mahdollisista suuristakin epäluuloistasi viljatonta tai paleoruokavaliota kohtaan tai kenties tiiviistäkin rakkaussuhteestasi leipään, croissanteihin, pastaan, korvapuusteihin, pasteijoihin ja puuroon.
Olen suomentanut ja julkaissut artikkelin Robb Wolfin luvalla. Robb Wolf on tehnyt aiemmin tutkimusta biokemistinä ja on nykyään maailman johtavia paleoliittisen ravitsemuksen asiantuntijoita. Robb Wolfista lisää hänen blogissaan osoitteessa robbwolf.com, josta löytyy blogin lisäksi mm. viikoittain ilmestyvä The Paleo Solution -podcast.
Artikkelin tieteellisen oikeakielisyyden on tarkistanut ravitsemukseen ja terveyteen paneutunut Jussi Riekki. Jussin asiantuntijuutta on tarjolla lisää hänen blogissaan, jussiriekki.fi.
Artikkeli on julkaistu englanniksi Tim Ferrissin blogissa The Four Hour Work Week nimellä How to Keep Feces Our of Your Bloodstream (or to Lose 10 Pounds in 14 Days). Artikkelin suomentamiseen ja julkaisemiseen on myös Tim Ferrisin lupa.
Sitten asiaan.
—-
Yhteinen ongelma
Kerron alla ihmisistä, joiden tilanteessa ei näytä ensikatsomalla olevan mitään yhteistä. Kaikkien taustalla on kuitenkin sama ongelma. Heistä jokaisella on ollut vakavia ongelmia terveytensä kanssa ilman, että ongelmiin olisi löytynyt selkeitä ratkaisuita. Koska heidän lääkärinsä olivat tilanteesta ymmällään, he olettivat, ettei heidän ongelmiaan ole mahdollista hoitaa.
Seuraava luku saattaa olla se puuttuva linkki sinunkin matkallasi terveyteen ja parempaan suorituskykyyn.
Alex, viisi vuotta
Kuulin Alexista ystävältäni Kellyltä. Alex oli sairas pieni poika, joka kärsi jatkuvista ruoansulatusongelmista ja oli alipainoinen. Lapsirakkaana ihmisenä Alexin tarina oli kirjaimellisesti sydäntäsärkevä. Alexin käsivarret ja jalat olivat huomattavan laihat ja hänen vatsansa oli turvoksissa. Öisin Alex ei saanut nukutuksi johtuen käsissään, jaloissaan ja vatsassaan tuntuvista kivuista. Hän oli veltto ja unelias eikä suoriutunut normaaleista arkielämän askareista. Lääkärit olivat tutkineet häntä parhaansa mukaan, mutta eivät löytäneet mitään erityistä. He suosittelivat Alexille mietoa, paahtoleivästä, riisivanukkaasta ja jogurtista koostuvaa ruokavaliota. Ruokavaliolla ei ollut vaikutusta Alexin vointiin.
Kelly otti minuun yhteyttä Alexin perheen puolesta ja kysyi, olisiko minulla ideoita Alexin auttamiseksi. Annoin hänelle muutaman tarkan suosituksen, jotka vanhemmat panivat välittömästi toteen. Kymmenen päivän kuluttua Alexin vatsan turvotus oli laskenut. Hänen painonsa nousi parissa viikossa kaksi kiloa ja hänen jäseniinsä alkoi rakentua lihaksia. Levottomien öiden sijaan Alex nukkui sikeästi ja hyvin. Alexin vointi koheni niin paljon, että muiden lasten ja hänen omien vanhempiensakin oli vaikea uskoa, että kyseessä oli sama henkilö. Alex oli terve ja iloinen, kiitos ruokavalioon tehdyn yksinkertaisen muutoksen.
Sally, 61 vuotta
Sally tuli luoksemme lääkärinsä suosittelemana. Lääkäri oli yrittänyt tuloksetta hoitaa Sallyn lukuisia terveysongelmia: kilpirauhasen vajaatoimintaa, osteoporoosia, sappirakkovaivoja, masennusta ja korkeaa verenpainetta. Sallyn sairauslista kasvoi jatkuvasti, ja sekä Sally että hänen lääkärinsä katsoivat ongelmien kuuluvan normaaliin vanhenemiseen. Hänen lääkärinsä oli muuten siinä mielessä edistyksellinen, että oli suositellut Sallylle vastusharjoittelua hidastamaan osteoporoosin etenemistä ja lihaskatoa, jotka olivat edenneet edellisvuosina kiihtyvää vauhtia.
Kun Sally tuli tapaamaan meitä, hän oli vastahakoinen aloittamaan voimaharjoitteluohjelmaa tai muuttamaan ravitsemustaan. Me ohjasimme häntä lempeästi, mutta päättäväisesti.
Ohjeemme perustuivat tiettyihin muutoksiin hänen ruokavaliossaan ja elämäntavoissaan. Kahden kuukauden sisällä Sally saattoi lopettaa kilpirauhaslääkityksensä, pääsi eroon sappivaivoistaan, hoikistui neljä vaatekokoa ja masennusoireet katosivat. Kuuden kuukauden harjoittelun ja ruokavalion noudattamisen jälkeen huomattiin, ettei hänellä enää ollut osteoporoosia.
Sallyn lääkäri oli erityisen kiinnostunut lisääntyneesti luuntiheydestä. Hän kysyi Sallyltä, mitä muutoksia tämä oli tehnyt. Kun Sally kertoi, kuinka oli muuttanut ruokavaliotaan, lääkäri pohti hetken ja sanoi sitten: “No, se se ei ainakaan ole! Pelkällä ruokavalion muutoksella ei voida saada aikaan tuollaisia muutoksia.”
Jorge, 40 vuotta
Aloittaessamme yhteistyön Jorgen kanssa hänen ensisijaisena tavoitteenaan oli pudottaa painoa. 175-senttisenä ja 146-kiloisena Jorge oli hyvää vauhtia matkalla kohti vakavia sairauksia, joihin altistivat kakkostyypin diabetes ja vakava ylipainoino. Jorgen tapaukseen liittyi myös ongelma, josta hän sen paremmin kuin hänen lääkärinsäkään eivät päässeet selvyyteen. Aina kun Jorge söi, hänelle puhkesi ihottuma ja hänen kielensä turposi valtavasti. Tästä syystä Jorgen oli pidettävä epi-pen kaikkialla mukanaan, samoin kuin niiden, jotka ovat pahasti allergisia ampiaisenpistoille tai pähkinöille.
Jorge on ammatiltaan lakimies ja joutui kiirehtimään oikeussalista päivystykseen monta kertaa viikossa saadakseen antihistamiinia kielensä turpoamisen pysäyttämiseksi. Hänen lääkärinsä olivat hämmentyneitä. Verikokeissa ei näkynyt erityisiä allegioita eikä hänellä ollut testien mukaan varsinaista autoimmuunisairautta. Tietyt immuunisolut olivat selvästi yliaktiivisia, mutta epätyypillisellä tavalla, joka sai niin allergia- kuin reumalääkäritkin raapimaan päätään.
Me suosittelimme Jorgelle ruokavalionmuutosta, jota hän vastusti voimakkaasti. Ja täytyy sanoa: harvoin törmää ihmiseen, joka on yhtä sopiva lakimieheksi kuin Jorge! Puoliksi anellen ja puoliksi uhkaillen saimme Jorgen lopulta suostumaan ja taivuttelimme hänet noudattamaan ohjeita kuukauden ajan. Pahimmassa tapauksessa hän ei olisi menettänyt mitään ja parhaassa tapauksessa hänen ongelmansa voisivat helpottaa.
Jorge alkoi noudattaa ohjeita ja hänen kielensä lakkasi turpoamasta. Nyt, vuotta myöhemmin, Jorge painaa 115 kiloa ja etenee kohti 100 kilon tavoitepainoaan. Lisäksi hän puhuu nykyään puolestamme sen sijaan, että olisi meitä vastaan.  Ja vaikka ei ole tarkoituksena liikaa pilkata Jorgea hoitaneita lääkäreitä, on kuitenkin mainittava, että Jorgen kerrottua tekemistään muutoksista lääkärit eivät uskoneet niiden saaneen aikaan tapahtumien käännettä. Mitä muutoksia Jorge siis teki?
Suurimmalle osalle ihmisistä tulee yllätyksenä, että kaikkien yllä kuvattujen ongelmien taustalla oli sama ruokavalion ainesosa: gluteeni.
Gluteeni on vehnän, rukiin ja ohran sisältämä viljan proteiini. Muut viljat, kuten maissi ja riisi, sisältävät samankaltaisia, mutta vähemmän ongelmallisia proteiineja (tästä lisää myöhemmin).
Ja kyllä: leipä, pasta ja keksit ovat herkullisia. Ne ovat myös todennäköisesti tappavia. Tämän kirjan muista osioista olen valmis päästämään sinut helpommalla mitä tulee teknisten yksityiskohtien ymmärtämiseen. Suurin osa ihmisistä ymmärtää jollakin lailla insuliinin ja suuren hiilihydraattimäärän yhteyden. Ihmiset alkavat myös vähitellen tajuta ns. hyvät rasvat. Niistä aiheista en tule pitämään pistokoetta. Tästä poiketen vaadin, että luet tämän viljasta kertovan kappaleen huolellisesti, pohdit sen sisältöä ja teet sitten, mitä suosittelen.
Opimme pian gluteenista, viljasta ja niiden rooleista sairauksissa. Sen jälkeen kerron konkreettisia esimerkkejä, joiden perusteella voit päätellä, kuinka paljon terveempi olisit ilman viljoja. Sitten pallo on sinulla. Jos haluat olla terve, löydät itsellesi sopivan tavan noudattaa ohjeitani.
—
Olemme kaikki nähneet valokuvia tai videoita tupakoitsijoista, jotka ovat kuolemassa keuhkosyöpään, mutta tupakoivat edelleen trakeotomiaputkiensa  kautta. Uskomatonta, mutta totta. Mikä saa ihmisen tekemään sellaista? Gluteeninkulutus on linjassa aski päivässä -tupakoinnin kanssa.
Aloitetaan alusta.
Viljojen anatomia
Kun puhun “viljoista”, puhun yhdestä viljeltävien heinäkasvien muodosta. Näihin kuuluvat vehnä, ruis, kaura, ohra, hirssi, riisi ja durra. Nämä kasvit ovat 2000-5000 vuotta viljeltyjen villikasvien johdannaisia tai jälkeläisiä. Kaikki viljat rakentuvat anatomisesti seuraavasti:
Lese:
Lese on käsittelemättömän viljanjyvän ulkokuori. Se sisältää vitamiineja, mineraaleja ja lukuisia proteiineja ja antiravinteita, joiden tarkoituksena on estää viljan metsästäminen eli syöminen. Jos katsotaan esimerkiksi tummaa riisiä, lese on se riisinjyvää peittävä hiutaleinen ulkokerros.
Ydin:
Viljan ydin on pääasiassa tärkkelystä ja sisältää myös pienen määrän proteiinia. Se on kasvavan viljan energianlähde. Jos katsotaan valkoista riisinjyvää, se on itse ydin, josta lese ja alkio on poistettu.
Alkio:
Alkio on viljan varsinaisesti lisääntyvä osa.
Luonnossa viljat leviävät tuulen mukana, ja kun olosuhteet ovat suotuisat, alkio aloittaa kasvuprosessin käyttäen ydintä ravinnokseen. Saattaa tulla yllätyksenä, mutta kasvit(-kaan) eivät ole hyväntahtoisia, epäitsekkäitä organismeja, jotka vain odottavat jälkikasvunsa päätyvän suuhusi sushiriisinä tai ranskanleipänä. Viljat, kuten muutkin maapallon olennot, ovat taistelleet olemassaolostaan riittävän kauan osatakseen selviytyä. Viljoille tämä on kuitenkin erityisen haastavaa, sillä niiden ravintorikkain osa (jonka me syömme), sattuu olemaan myös osa niiden lisääntymisrakennetta.
SIVUHUOMAUTUS: kaura, kinoa ja muut valheelliset ystävät
“Hei Robb, ymmärrän huolesi, mutta ravitsemusterapeuttini kertoi minulle kauran olevan gluteenitonta, joten ei liene syytä olla huolissaan aamupuurosta?” Jep, minäkin pidän puurosta, mutta kaura sisältää gluteeninkaltaisia proteiineja. Viljakasveille on tyypillistä, että ne sisältävät proteiineja, joissa on runsaasti aminohappo proliinia. Nämä prolamiinit (proliinipitoiset proteiinit) ovat ruoansulatukselle vaikeita pilkkoa ja säilyvät siten kokonaisina matkallaan suolistossa. Tuloksena on suoliston ärsytys, lisääntynyt tulehdustila ja mahdollinen autoimmuunisairaus.
Myös maissinsyönti aiheuttaa vastaavan ongelman. Opittuasi nyt kaiken edellämainitun voit joko huomioida sen tai jättää omaan arvoonsa. Fakta on, että viljat ovat merkittävä ongelma suurimmalle osalle ihmisiä. Poistamalla nämä viljat ruokavaliostasi huomaat eron: voit paremmin ilman. Jos lisäät ne takaisin ruokavalioosi… No, olosi ei ole sama. Muista myös, että viljojen aiheuttama tulehdustila on osallisena myös painonpudotuksessa. Älä siis ohita tätä, mikäli ensisijainen tavoitteesi on saada tiukka pylly. Pyydän sinua kokeilemaan kuukauden ajan ruokavaliota, jossa korvaat viljat hedelmien ja kasvisten käytöllä. Kuulostele oloasi. Eihän se ole liikaa vaadittu?
Jotta ýmmärtäisit kokonaisuuden, käsitellään samalla aiheeseen kuuluvat “kokojyväviljat” sekä kinoa (quinoa).
Kun huomioidaan viljojen antiravinneominaisuudet ja taipumus aiheuttaa sekasortoa ruoansulatuselimistössämme, niiden syöminen osana ruokavaliota ei ole kestävä valinta terveyden tai pitkäikäisyyden kannalta. Tähän kategoriaan liittyvät tässä yhteydessä myös maitotuotteet ja palkokasvit.
Kinoa nousee säännöllisesti esiin keskusteluissa, jotka menevät suunnilleen näin: “Robb, oletko kokeillut tätä kinoajuttua. Se ei ole vilja eli se on ok?”
Olet varmaan kuullut ilmaisun “jos se näyttää ankalta ja vaakkuu… “(“…se on ankka”, suom.huom.). Kinoa ei ole kasvitieteellisesti katsoen vilja, mutta koska se on kehittynyt samanlaisessa biologisessa lokerossa, kinoalla on vastaavat ominaisuudet kuin viljoilla mukaan lukien kemiallinen puolustusmekanismi, joka aiheuttaa suolistoärsytystä. Kinoa sisältää saippuankaltaisia molekyylejä, joita kutsutaan saponiineiksi. Toisin kuin gluteeni, joka kiinnittyy suoliston kuljettajamolekyyliin, saponiinit yksinkertaisesti puhkaisevat reikiä suolistonukan soluihin. Se on juuri niin ikävää kuin miltä kuulostaa. Saponiinit ovat niin vahvoja ärsykkeitä elimistön immuunipuolustukselle, että niitä käytetään rokotetutkimuksissa, kun halutaan aiheuttaa elimistössä voimakas immuunireaktio. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että ymmärrät viljojen ja viljankaltaisten kasvien merkityksen terveydellesi.
Sulle yks ja mulle yks
Jotkut kasvit, kuten mustikat ja vastaavat hedelmät, ovat kehittäneet strategian nimeltään “luovu jostain saadaksesi jotain”. Olennot (meidät mukaanlukien) syövät näitä hedelmiä ja saattavat siemenet siten eteenpäin käytännöllisessä, lämpimässä ja lannoitetussa pakkauksessa, joka turvaa seuraavan sukupolven. Viemäröintijärjestelmät sikseen, tämä on järkevä vaihtokauppa. Olento, joka syö mustikoita, saa niistä hiukan ravinteita vastineeksi siitä, että levittää mustikansiemeniä seuraavia mustikkasukupolvia varten.
Toiset kasvit lähestyvät asiaa eri tavalla ja pyrkivät torjumaan metsästyksen verhoamalla itsensä ikäviin ainesosiin, jotka joko ärsyttävät elimistöä tai ovat silkkaa myrkkyä. Ajatellaan esimerkiksi myrkkymurattia tai myrkkysumakkia. Nämä kasvit ovat kehittäneet kemiallisia aseita, öljyjä, joilla on taipumus imeytyä eläimiin niiden ihon läpi, kun kasvin lehtien kanssa joutuu kosketuksiin. Öljy laukaisee elimistön immuunijärjestelmässä hälytyksen. Lymfosyytit ja muut valkosolut hyökkäävät öljyn kimppuun ja tuottavat oheistuotteena tulehdusta aiheuttavia kemikaaleja, jotka saavat aikaan ihottuman. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun puhumme seuraavan kerran viljoista. Se saattaa helpottaa sen hahmottamista, mitä tapahtuu, kun syömme tällaisia ruokia.
Jos vertaamme viljoja yllämainittuihin strategioihin – mustikan “luovu jostain saadaksesi jotain” tai myrkkumuratin “painu penaaliin”- huomaamme, että viljat ovat lähempänä myrkkymurattia. Jos vilja syödään, se on viljan loppu. Se ei tarkoita, että vilja antautuisi ilman taistelua! Viljat ovat käsittämättömän hyvin varustautuneita kemialliseen sodankäyntiin.
Lektiinit:
Viljat sisältävät useita proteiineja, joista osaa kutsutaan lektiineiksi (joita ei pidä sekoittaa hormoniin nimeltä leptiini). Lektiinit kiinnittyvät tiettyihin molekyyleihin ja ovat siten “tunnistajan” roolissa biologisissa järjestelmässä. Katsotaan esimerkiksi vehnänalkion agglutiinia (WGA), joka on yksi ilkeimmistä lektiineistä, mutta myös yksi parhaiten tunnetuista. Muistakaa, että WGA:ta (tai vastaavia molekyylejä) on kaikissa viljoissa, mutta minun ja muiden tutkijoiden näkemyksen mukaan gluteenia sisältävät vehnä, ruis ja ohra ovat todennäköisesti terveyden kannalta pahimpia. Maissi ja riisi voivat olla ongelmallisia, mutta ne ovat turvallisempia silloin tällöin käytettyinä (palaamme tähän myöhemmin), toisin kuin gluteenipitoiset viljat. WGA ja samankaltaiset lektiinit ovat ongelmallisia monista syistä:
1. Lektiinit eivät pilkkoudu normaalissa ruoansulatusprosessissa. Tästä seuraa, että suolistoon joutuu suurikokoisia käsittelemättömiä proteiineja. Mikäli muistat, suurin osa proteiineista pilkotaan ruoansulatusprosessin aikana, mutta joidenkin viljaproteiinien rakenne tekee niistä erittäin hankalia sulattaa (nörteille: nämä proteiinit sisältävät paljon aminohappoproliinia). Viljat sisältävät myös proteaasi-inhibiittoreita (myös maitotuotteet ja jotkin muut ruoat sisältävät näitä), jotka edelleen vaikeuttavat vaarallisten lektiinien sulamista. Proteiinien puutteellinen pilkkoutuminen johtaa vakaviin ongelmiin, kuten pian opit.
2. Lektiinit sitoutuvat ruoansulatuskanavan reseptoreihin ja kulkeutuvat koskemattomina elimistöön. Muistatko, kuinka aminohapot ja sokerit kulkeutuivat suolistosta elimistöön ruoansulatuksen aikana? Tietyt lektiinit “huijaavat” kuljetusmolekyylejä päästäkseen elimistöömme koskemattomina.
3. Elimistö erehtyy helposti pitämään näitä suurikokoisia, koskemattomia proteiinimolekyylejä elimistölle vieraina tunkeilijoina samaan tapaan kuin bakteereita, viruksia ja loisia. Vaikka sitä ei ole mukava ajatella, suolisto ei ole paras paikka hengailla. Suolisto on merkittävä bakteerien ja virusten aiheuttamien tulehduksien lähde, ja immuunijärjestelmä on koko ajan valmiudessa tuhoamaan patogeeneja. WGA ei kulkeudu elimistöön vain koskemattomana, se myös vahingoittaa suoliston seinämää sallien näin muiden proteiinien pääsyn järjestelmään. Mikä tekee tästä ongelmallista? Immuunijärjestelmämme hyökkää näitä vieraita proteiineja vastaan ja valmistaa vasta-aineita tuhotakseen ne. Nämä vasta-aineet ovat erityisen tarkkoja vieraiden proteiinien muodoista. Valitettavasti nämä proteiinit muistuttavat usein elimistömme omia proteiineja.
Velipuoli – molekyylimimiikka
Proteiinit koostuvat molekyyleistä, joita kutsutaan aminohapoiksi (AA). Kuvitellaan hetki, että eriväriset ja -muotoiset legopalikat markkeeraavat näitä erilaisia aminohappoja. Kuvittele jono legopalikoita, jossa on selvä jaksotus; sanotaan, että se on viidestä kymmeneen legopalikkaa pitkä. Kuvittele nyt toinen, identtinen ryhmä legopalikoita toisten legopalikoiden päällä. Ylimpänä oleva viiden tai kymmenen palikan jono on identtinen lyhyen pätkän kanssa.
Oletetaan, että lyhyt pätkä on WGA ja pitkä pätkä insuliinia tuottavan haimasi beetasolujen proteiini. Jos immuunisolut hyökkäävät WGA:n kimppuun ja tuottavat vasta-aineita (koska elimistö tulkitsee WGA:n bakteeriksi tai virukseksi), nämä vasta-aineet eivät tartu vain WGA:han, vaan ne voivat takertua myös haimasi proteiiniin. Kun WGA:n vasta-aine tarttuu haimaasi, se aiheuttaa immuunireaktion haiman kudosta vastaan. Haimasi vahingoittuu tai tuhoutuu ja sinusta tulee ykköstyypin diabeetikko. Jos tuo proteiini olisi ollut aivojesi myeliinituppi, tuloksena kehittyisi MS-tauti.
Keliakia
Suurin osa ihmisistä tietää, mikä keliakia on. Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka aiheuttajana on vehnässä, rukiissa, ohrassa ja hirssissä oleva proteiini nimeltään gluteeni. On yleisesti tunnettua, että keliakia on lektiinien aiheuttama autoimmuunisairaus. On myös selvää, että keliaakikot kärsivät tavallista enemmän muista autoimmuunisairauksista kuten nivelreumasta, punahukasta, Sjögrenin syndroomasta, MS-taudista sekä joukosta muita autoimmuuniongelmia. Tätä tosiasiaa ei olla jostain syystä huomioitu tutkimuksessa kuin vasta äskettäin, kun osoitettiin keliakian ja muiden autoimmunisairauksien kehittymisen välinen yhteys.
Vasta nyt on ymmärretty, että WGA ja muut lektiinit vaikuttavat merkittävästi transglutaminaasiin (TG). Transglutaminaasi on entsyymi, joka muuntaa jokaista proteiinia, jonka kehomme valmistaa. Niin sydämen, aivojen, munuaisten kuin lisääntymiselinten. Joten kun lektiinit aiheuttavat ongelmia TG:n kanssa, ja TG puolestaan muuntaa kehomme jokaista proteiinia, kuinka laajoja ongelmia lektiinit voivat aiheuttaa? Toivon, että vastaus on itsestäänselvä – lektiinit vaikuttavat jokaiseen elimistömme osaan. Lisääntymisongelmat, vitiligo (ihotauti, jossa ihminen menettää ihon pigmentin), Huntingtonin tauti, narkolepsia – olemme löytäneet satoja terveysongelmia, joihin lektiinit ovat syyllisiä. Asiasta ei ole vain tieteellistä näyttöä, vaan olemme myös havainnoineet kliinisiä muutoksia, joita viljan, palkokasvien ja maitotuotteiden poistaminen on aiheuttanut näissä sairauksissa. Ja vaikka en haluaisi tehdä tätä sinulle, meidän on palattava jälleen suolistoon.
Taasko ruoansulatus?
Kun ruoka jatkaa matkaansa vatsalaukusta ohutsuoleen, siihen sekoittuu sappinesteitä, joita maksa tuottaa ja sappirakko varastoi. Sappineste on saippuankaltaista ja kriittistä ruoansulatuksellemme ja rasvojen imeytymiselle. Sappinesteen lisäksi haimasta vapautuu ruoansulatusentsyymejä, jotka ovat elintärkeitä ruoansulatukselle. Suurin osa ruoansulatusprosessista tapahtuu suolistomme suolinukan minimaalisissa rakenteissa. Seuraavaksi katsotaan, kuinka lektiinit vaikuttavat suoliston seinämään saadakseen aikaan autoimmuuniteetin.
Lektiinit, kuten WGA, sitoutuvat suolinukan reseptoreihin, mikä sallii WGA:n kulkeutumiseen elimistöön. Tämä on yllä kuvatun autoimmuunireaktion mekanismi. Jos suoliston seinämä (suolinukka) vahingoittuu, kaikki suoliston läpi kulkeva voi päästä elimistöön. Ja kyllä, se on juuri niin vakavaa kuin miltä kuulostaa. Ollaan tilanteessa, jossa paitsi syntyy WGA:n vasta-aineita, mikä sinällään johtaa autoimmuniteettiin, myös moninaisten allergioiden kehittyminen on mahdollista, kun sulamaton ruoka pääsee lävistämään suoliston seinämän. Näin voi tulla allergiseksi esimerkiksi kanalle, naudalle, omenoille tai muille yleensä hyvin siedetyille ruoille.
Lisäksi suoliston ollessa vioittunut ihminen altistuu ryhmälle kemikaaleja, jotka normaalisti pysyisivät suolistossa. Tämä saattaa johtaa esimerkiksi kemikaaliyliherkkyyssyndroomaan, joka yhdistetään pääasiassa psykiatrisiin ongelmiin varsinaisten somaattisten sairauksien sijaan.
Jotta asia tulisi täysin selväksi: kaikki, mikä vahingoittaa suolenseinämää (bakteerit, virukset ja loistartunnat mukaan lukien, unohtamatta alkoholia, viljoja, palkokasveja ja maitotuotteita) voi altistaa autoimmuunisairauksille, monille kemikaaliyliherkkyyksille sekä yleensä hyvin siedettyjen ruokien allergisuudelle.
Kuten brasilialaisen jujutsun valmentajani sanoo, “Tämä mielipide ei ole, tämä fakta on.”
Sapekasta
Samaan aikaan, kun ruoansulatuksellinen onnettomuus tapahtuu, kehittyy monia muita ongelmia. Sappirakon tehtävänä on vapauttaa sappinesteitä kun ruoka siirtyy vatsalaukusta pohjukaissuoleen. Kun suoliston seinämä on vahingoittunut, kemiallista lähettiä nimeltään kolekystokiini (CCK) ei vapaudu. CCK lähettää tavallisesti käynnistysmerkin sappirakolle ja aloittaa siten haiman ruoansulatusentsyymien erittymisen. Kun tämä merkinanto estyy, emme pysty sulattamaan ruokaamme kunnolla, jonka seurauksena erityisesti rasva ja proteiini tuottavat ongelmia. Puutteellinen sappinesteen erittyminen sallii kolesterolikiteiden muodostumisen sappirakkoon, mistä seurauksena ovat sappikivet.
Sappirakon poistaminen, joka on tavallinen lääketieteellinen toimenpide, poistaa tehokkaasti tämän varoitussignaalin. Sappikivet ovat ongelman oire, hälytys. Sen sijaan, että hoidettaisiin ongelmaa (eli eliminoitaisiin ruokavalion viljat), sappirakko leikataan kokonaan pois. Ihmiset, joilta sappirakko on poistettu, ovat lähes varmuudella diagnosoimattomia keliaakikoita, ja heillä on luultavasti lukuisia muita eteneviä sairauksia. Oman kokemukseni mukaan näillä yksilöillä on valtavasti ruoansulatusongelmia, jotka kulminoituvat dysfagiaan tai nielemisvaikeuksiin.
Huomio!
CCK:n ja sen sukuisten hormonien (PYY, adiponektiini) ruoansulatuksen merkinantomekanismin häiriintyminen on todella vakava ongelma. Paitsi, että ruoansulatusprosessimme on vakavasti vahingoittunut, myös suurin osa kylläisyydestä kertovasta merkinannosta katoaa. Emme pysty sulattamaan ruokaamme kunnolla, olemme aina “nälkäisiä” ja se ruoka, jota erityisesti himoitsemme eli puhdistetut viljat ja sokeri, ovat koko ongelman alku ja juuri.
Aina paranee
Toinen osa viljojen meitä vastaan käyttämästä kemiallisesta puolustusmekanismista on ryhmä entsyymejä, joita kutsutaan proteaasi-inhibiittoreiksi. Proteaasi-inhibiittorit estävät proteiinien pilkkomisen. Tämä tarkoittaa sitä, että syötyäsi viljoja elimistösi ei pysty tehokkaasti sulattamaan aterian proteiinia. Proteaasi-inhibiittorit estävät myös lektiinien kuten WGA:n sulamisen, mikä tekee näistä vaikeasti sulavista kappaleista käytännössä tuhoamattomia. Tämä jättää jälleen useampia suurikokoisia proteiineja suolistoon, mikä lisää todennäköisyyttä autoimmuniteetin, allergioiden ja kemiallisten yliherkkyyksien kehittymiseen.
Erittäin osteoporoottista?
Jos et jo ole sairas viljojen ajattelemisesta, katsotaan vielä yhtä tekijää: antiravinteita kuten fytaatteja. Fytaatit ovat tärkeitä siemenille ja viljoille, koska ne sitovat tiukasti metalli-ionit (kuten magnesiumin, sinkin, raudan, kalsiumin ja kuparin), jotka ovat välttämättömiä viljan kasvulle ja kehittymiselle. Jos metalli-ionit eivät ole tiukasti sitoutuneita fytaatteihin, itäminen saattaa tapahtua ennenaikaisesti, mikä voi johtaa viljan tuhoutumiseen.
Kun syömme viljoja, fytaatit ovat edelleen aktiivisia ja voimakkaasti sitoutuneita kalsiumiin, magnesiumiin, sinkkiin ja rautaan. Tämä tarkoittaa, että kalsium, magnesium, sinkki tai rauta eivät ole imeytyvässä muodossa. Antiravinteiden, kuten fytaattien, toiminta sekä lektiinien ja proteaasi-inhibiittorien suolistoa vahingoittavat tekijät maksoivat neoliittisille esi-isillemme keskimäärin 15 senttiä pituutta, kun heitä verrataan paleoliittisiin esi-isiimme. Tämä oli suoraa seurausta neoliittisesta ruokavaliosta, johon kuuluivat viljat ja palkokasvit. Oletko huolissasi osteoporoosista tai raudanpuuteanemiasta? Kärsitkö väsymyksestä tai sydänongelmista, jotka saattavat johtua magnesiumin puutteesta? Oletko orjallisesti noudattanut “järkevää” dieettiä, joka koostuu kokojyväviljoista, palkokasveista ja vähärasvaisista maituotteita, joita kaikkia lääkärisi ja ravitsemusterapeuttisi suosittelevat? Näetkö, kuinka naurettavia suositukset ovat kaiken sen valossa, mitä olet nyt oppinut viljoista, palkokasveista ja maitotuotteista?
Kiitos herra, saanko toisen!
Vielä kertauksena, kuinka viljat aiheuttavat imeytymisongelmia ja kuinka se vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme:
1. Viljat vahingoittavat suoliston seinämää. Jos suolisto on ärsyyntynyt, ravintoaineet eivät imeydy. Tarvitsemme terveet villukset ja mikrovillukset ravinteiden imeytymiseksi, olipa ravinto proteiinia, hiilihydraattia, rasvaa, vitamiineja tai mineraaleja.
2. Viljojen syöminen vahingoittaa sappirakkoa ja sen toimintaa. Jos rasva ja rasvaliukoiset ravinteet kuten A-, D- ja K-vitamiinit eivät imeydy, elimistösi ei pysty hyödyntämään imeytyneitä mineraaleja, puhumattakaan riittämättömästä välttämättömien rasvahappojen saannin aiheuttamasta ravinnepuutoksista.
3. Metalli-ioneihin tiukasti sitoutuneet viljojen fytaatit estävät niiden imeytymisen. Analyyttiset kemistit itse asiassa käyttävät puhdistettuja fytaatteja kokeissa, joissa on tärkeää mitata metalli-ionien kuten kalsiumin, sinkin tai raudan määrää näytteessä, koska fytaatit sitoutuvat näihin metalleihin tiukemmin kuin lähes mihinkään muuhun molekyyliin. Sama tapahtuu kun syöt fytaatteja eikä tämä tarkoita hyvää luuston terveydelle tai raudan imeytymiselle.
4. Tervetuloa autoimmuniteetti ja syöpäsairaudet! Kun suoliston seinämä on vahingoittunut, olemme erityisen korkeassa riskissä sairastua autoimmuunisairauksiin, kuten Hashimoton kilpirauhassairauteen sekä useihin eri syöpäsairauksiin, joista esimerkkinä mm. lymfooma. Haima ei toimi kunnolla viljojen CCK-ongelmien ja korkeiden insuliinitasojen aikaansaaman tulehdustilan vuoksi. Tämä tulehdustila on mahdollinen haimasyövän ja haimatulehduksen aiheuttaja.
Miksi näin tapahtuu? Koska viljat eivät voi sulattaa sitä, että haluat syödä ne. Viljat ovat valmiita ja kyvykkäitä taistelemaan sinua vastaan. Tässä on lyhyt lista ongelmista, jotka liitetään vuotavan suolen syndroomaan sekä autoimmuunireaktioon:
- hedelmättömyys
- 1. tyypin diabetes
- multippelisskleroosi (MS-tauti)
- nivelreuma
- punahukka
- vitiligo
- narkolepsia
- skitsofrenia
- autismi
- masennus
- Huntingdonin tauti
- lymfooma
- kilpirauhasen vajaatoiminta
- porfyria
Mutta enhän minä ole sairas?
Jotkut teistä saattavat ajatella, ettei teillä ole tämän kanssa mitään tekemistä. Olette syöneet viljoja, palkokasveja ja maitotuotteita koko ikänne ja voitte “hyvin”. Ehkä. Epäilen silti, ettei se ole koko totuus. Lyön vetoa, että jos poistat ruokavaliostasi neoliittiset ruoat kuukauden ajaksi, huomaat dramaattisen eron olossasi ja suorituskyvyssäsi. Miksi? Koska syödessäsi näitä ruokia on lähes varmaa, että kärsit suolistoärsytyksestä sekä muista systeemisen tulehdustilan oireista.
Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tyypin 1 diabetestä (joka on autoimmuunisairaus) sairastaneita lapsia tutkinut ryhmä teki löydöksen, jonka mukaan merkittävällä osalla näistä lapsista oli avoin suolistopatologia eli keliakia. Joidenkin kokeissa näkyi keliakiavasta-aineita, mutta suurimmalla osalla näistä lapsista sekä WGA-vasta-ainetesti (yleinen verikoe keliakian toteamiseksi) että suoliston koepala näyttivät negatiivista tulosta. Lääkärit siis olettivat, ettei gluteenilla ollut osaa tai arpaa lasten vointiin. Mielenkiintoista kyllä, lähes kaikilla lapsilla oli mikrovilluksissa transglutaminaasin vasta-aineita.
Tutkimuksen tekijät epäilivät, että suurimmalle osasta lapsista kehittyisi jossain vaiheessa keliakian kaltainen tila. Tässä nähdään, että suoliston ärsytys voi olla melko huomaamaton, mutta johtaa silti autoimmuniteettiin. Kun autoimmuniteetti on kerran puhjennut, se voi ja yleensä johtaakin edelleen muihin ongelmiin. Tämä jää todennäköisesti huomaamatta lääkäriltäsi tai ravitsemusterapeutiltasi, erityisesti jos keliakiaverikokeesi osoittavat negatiivista. Siinä mielessä he ovat hölmöjä, mutta kysehän on vain terveydestäsi.
Voit luottaa lääketieteen ammattilaisiin ja siihen, että he tietävät aina parhaiten. Vaihtoehtoisesti voi tehdä yksinkertaisen testin: noudata paleoruokavaliota ja kuulostele miten voit ja mitä suorituskyvyllesi tapahtuu. Ja kyllä, voin jo kuulla lääketieteilijöiden sanovan, että se perustuu “vain kokemukseen”. Jos siis haluat pelastaa itsesi, et luultavasti tule saamaan tässä asiassa juurikaan tukea, ellei sinulla ole erityisen kaukonäköinen ja edistyksellinen lääkäri.
Mistä sitten tiedät varmasti, että sinulla on tai ei ole ongelmia näiden ruoka-aineiden suhteen? Vastaus on itsestäänselvä: poista mahdollisesti ongelmia aiheuttavat ruoat! Lisää ne taas ruokavalioosi kuukauden tai kahden kuukauden kuluttua. Kokeile, mitä tapahtuu. Tässä piilee kuitenkin vaaransa. Suolisto pysyy vahingoittuneena, vaikka altistuisit gluteenille tai vastaavalle aineelle kerran kymmenessä tai viidessätoista päivässä. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä, kun karsii ruokavaliostaan gluteenia, mutta ei huomaa terveydentilassaan parantumista. Luotettavaan kokeiluun ei siis riitä “lähes täydellinen” suoritus. Sinun täytyy noudattaa ohjeita tismalleen 100% ajasta 30 päivän ajan, ja vasta sitten kokeilla, mitä tapahtuu, kun palaat vanhaan ruokavalioosi.
Ja ollakseni rehellinen, vanhaan ruokavalioon palaaminen on vain sinua varten, ei minua. Jos konsultoisin sinua puhelimitse, kysyisin “miten voit, kun söit sen palan leipää?” ja tietäisin täsmälleen, miten olisit voinut – olen nähnyt tämän tapahtuvan tuhansia kertoja. Minua ei siis tarvitse vakuuttaa asiasta, vaan sinut. Kun lisäät gluteenin takaisin ruokavalioosi, et voi hyvin. Valitettavasti homma toimii näin. On sinun asiasi, ovatko terveys ja pitkä elämä mielestäsi sen arvoisia, että jaksat enimmäkseen vältellä näitä ruokia.
Kuulostaako tämä kaikki uskomattomalta? Muistele, kuinka kuvailin myrkkymuratin vaikutuksia ihoosi. Kun syöt viljoja, tapahtuu samanlainen reaktio, mutta nyt ärsytystä aiheuttavat öljyn sijaan lektiinit ja kärsijänä on suolistosi. Jos siis haluat paleoruokavaliostasi täyden hyödyn, sinun täytyy antaa sille todellinen mahdollisuus. Pahinta mitä voi tapahtua on, että vietät kuukauden ilman joitakin ruokia, joista pidät. Paras, mitä voi tapahtua, on huomata, että voit elää terveempänä ja voida paremmin kuin luulit olevan mahdollista.
Mutta minä pidän leivästä ja pastasta!
Jep, niin minäkin, mutta ne tekevät minut sairaaksi. Epäilen, että sinutkin. Viljat tekevät sinut kipeäksi nostamalla insuliinitasoja, sotkemalla rasva-happojen suhteen (n-3/n-6) ja ärsyttämällä suolistoasi, minkä lisäksi ne ovat myös addiktiivisia. Viljat, erityisesti niiden gluteenia sisältävä osa, sisältävät molekyylejä, jotka sopivat aivojemme opiaattireseptoreihin. Juuri niihin samoihin, jotka ovat hommissa, kun käytetään heroiinia, morfiinia tai Panacodia. Suurin osa ihmisistä pystyy luopumaan maissitortilloista tai riisistä. Mutta yritäpä saada ihmiset elämään ilman leipää, pullaa ja puuroa! Köniin tulee nopeammin kuin ehdit sanoa “kokojyvä”. Olen siis pahoillani, mutta minä en tee näitä sääntöjä. Minä vain kerron niistä.
En tiedä, miksi ryhdyin gluteenittoman elämän, liikunnan ja sinun terveytesi edistämisen lähettilääksi. Pääsisin helpommalla, kun olisin tyytynyt kauppaamaan ilotyttöjä, kokaiinia ja leivonnaisia.
Siitä huolimatta, tässä on esimerkkinä viikon ruokalista. On olemassa satoja hyviä vaihtoehtoja, mutta tässä on yksinkertainen ruokalista, jotta pääset alkuun ja saat käsityksen paleoruokavaliosta:
Viikko 1
Maanantai
AAMIAINEN: 2-4 keitettyä kananmunaa, pähkinöitä, pieni hedelmä tai marjoja
LOUNAS: ruokaisa kanasalaatti
VÄLIPALA: 55g kanaa, omena, pari avokadoviipaletta
ILLALLINEN: grillattua lohta, paahdettuja vihreitä papuja, salaatti
Tiistai
AAMIAINEN: lohen tähteet, saksanpähkinöitä
LOUNAS: salaattia, tomaattia, sipulia ja vähän ketsuppia/kurkkusalaattia tms. 1-2 jauhelihapihvin kanssa, appelsiini, manteleita
VÄLIPALA: kuivalihaa, makademiapähkinöitä
ILLALLINEN: grillikanaa, höyrytettyä parsakaalia, salaatti
Keskiviikko
AAMIAINEN: kanan tähteet salsan kanssa, puolikas avokado
LOUNAS: tonnikalaa ja kaalisalaattia
VÄLIPALA: tonnikalan ja kaalisalaatin tähteet
ILLALLINEN: haudutettua porsaankylkeä, tomaattikastiketta, kesäkurpitsaa, pilkottua kukkakaalia, basilikaa. Valmista suuri annos, ruokaa pitäisi jäädä usemmalle aterialle!
Torstai
AAMIAINEN: siivu kinkkua, 2-3 munan munakokkeli, hedelmä
LOUNAS: porsaankyljen jämät
VÄLIPALA: 2 kovaksi keitettyä munaa, manteleita
ILLALLINEN: wokattu naudansuikalesalaatti. Tarjoa salaattipedillä ja mausta balsamiviinietikalla.
Perjantai
AAMIAINEN: makkarapaistos
LOUNAS: helppo ceviche
VÄLIPALA: 55g kanaa, omena
ILLALLINEN: kesäkurpitsasta tehtyä spagettia (suom. huom. vuole esim. juustohöylällä). Valmista haluamasi tomaattikastikkeen kanssa, lisäksi jauhelihaa, oliiviöljyä
Lauantai
AAMIAINEN: kanaomenaspydäri
LOUNAS: 140-170g kalkkunaa, höyrytettyä parsakaalia, valuta päälle oliiviöljyä
VÄLIPALA: 55-85g kalkkunaa, porkkanaviipaleita, manteleita
ILLALLINEN: intialaistyylinen kaalisalaatti (coleslaw), porsaankyljen jämät, salaatti oliiviöljyllä
Sunnuntai
AAMIAINEN: munakas, bataattimuhennosta
LOUNAS: lampaanlihajauhelihapihvejä, tomaattia, salaattia, mansikoita
VÄLIPALA: kalkkunaa, avokadoa
ILLALLINEN: ruijanpallasta (suom. huom. se on kala), paahdettua parsaa, marjoja balsamiviinietikalla
Koko 30 päivän ruokalista ja lisätietoa Robb Wolfin kirjasta The Paleo Solution.
Asiaa! Mä en ole myöskään käyttänyt viljoja about 5 vuoteen. Lektiiniä on myös linsseissä, ja saan niistäkin joskus pientä päänjomotusta, vaikka koetan jaksaa liotella niitä ihan pitkän kaavan mukaan.
Comment by Chaos — 28.10.2010 @ 18.43
Well done 🙂 Hienoa kun oot jaksanut kääntää!
Suosittelen kyllä ks. kirjaa _kaikille_, joita vähänkään oma terveys ja hyvinvointi kiinnostaa.
Comment by Toni — 28.10.2010 @ 18.52
Chaos, oujea! Kukaan kokeillut ei ole koskaan valittanut. Siis viljattomuutta. 🙂
Toni, kiitos! Oli siinä aika työ 😀
Comment by ylimuuli — 28.10.2010 @ 18.53
Kiitos suomennoksesta, pitää laittaakin artikkeli jakoon muillekin :).
Kirjan luettuani olen taas vakuuttuneempi, että ei niitä viljoja kannata syödä 😀
Comment by luolamies — 28.10.2010 @ 18.54
Luolamies, jakoon vaan! Kiitos siitä. Ja tosiaan, viljat eivät ole valitettavasti vain turhia vaan myös vaarallisia… Onneksi niitä on helppo vältellä, kun asiaan hiukan paneutuu. 🙂
Comment by ylimuuli — 28.10.2010 @ 20.26
Mua hiukan epäilyttää tuo lihan valtavan suurelta tuntuva määrä tuossa esimerkkiruokavaliossa. Mahdettinkohan sitä oikeasti kivikauden olosuhteissa saada noin usein ja noin paljon eläimiä kiinni? Ja tuo kyllä ylittää myös monien tutkimusten turvallisena pidetyn lihan määrän.
Comment by Annimaria — 28.10.2010 @ 21.42
Aika paljon muistuttaa nykyistä ruokavaliotani,paitsi että lihaa ei lautaseltani löydy.Aika paljon lihaa tuossa ruokalistassa kyllä on.Olen jo parin vuoden ajan vähentänyt tuntuvasti viljan määrää,ja leipomisetkin ovat olleet enimmäkseen gluteenittomia.Nyt hiilariohjelman ensimmäisen jakson aikana viljat ja sellaiset olivat kokonaan kielletty,ja aika pian siihen tottui.
Comment by Yaelian — 29.10.2010 @ 0.31
Liha, lihaa, lihaa ja lihaa. Ai, vielä vähän lihaa. En valitettavasti vakuuttunut. Viljat ehkä ovat pahasta mutta ratkaisu ei ole että se korvattaisiin suurella määrällä eläinproteiinia.
Comment by Niini — 29.10.2010 @ 2.56
Kiitos kommenteista, Annimaria, Yaelian ja Niini! Esimerkkiruokavalio on tosiaan kovin lihaisa, mutta sinänsä viljojen poistaminen ruokavaliosta ei tarkoita, että lihaa pitäisi vastaavasti lisätä eikä Robbkaan tässä niin sano. Viljatonta ruokavaliota voi soveltaa monin eri tavoin ja eri ihmisille sopii erilainen määrä lihaa. Se tosin on varmaa, että paleoliittisella kaudella syötiin lihaa eikä viljaa (tai maitotuotteita). Määrät ovat sitten toinen juttu ja kuten Robb sanoo, voitte tehdä tiedolla mitä haluatte tai jättää sen omaan arvoonsa.
Minulla ei ole tämän tiedon levittämisessä minkäänlaista bisnesintressiä tai omaa lehmää ojassa vaan haluan puhtaasti tarjota sen tiedon muille, jonka itse olen kokenut (ja lukuisissa ihmisissä nähnyt) saavan aikaan merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin ja terveyden suhteen. Muiden ihmisten lihansyönti on sen sijaan täysin heidän oma asiansa, elleivät he sitten ole läheisiäni tai asiakkaitani. Eli hyödyntäkää siltä osin kuin haluatte tai jatkakaa valitsemallanne linjalla.
Mukavaa kuitenkin, että luitte tekstin. 🙂 Ja verrattuna tekstin tietopakettiin vijoista lopun esimerkkiruokavalio on vain pieni osa asiaa ja tarkoitettu esittelemään, miltä viljaton ruokavalio VOISI näyttää ihmiselle, joka on aiemmin syönyt aamulla puuroa, päivällä pastaa ja illalla leipää. Jos kuitenkin haluatte provosoitua vielä enemmän, suosittelen Lierre Keithin kirjaa The Vegetarian Myth. 😉
Comment by ylimuuli — 29.10.2010 @ 6.01
Riittääkö lihaa 6,9 miljardille ihmiselle jos paleosta tehdään virallisterveellinen vaihtoehto? 😉
Comment by Edu — 29.10.2010 @ 7.04
[…] MonkeyFood » Miksi vilja ei sovi ihmiselle monkeyfood.net/2010/10/28/miksi-vilja-ei-sovi-ihmiselle/ – view page – cached Nöyrästi pyydän, että luet alla olevan Robb Wolfin vastikään julkaistusta kirjasta The Paleo Solution suomennetun artikkelin huolimatta mahdollisista suuristakin epäluuloistasi viljatonta tai paleoruokavaliota kohtaan tai kenties tiiviistäkin rakkaussuhteestasi leipään, croissanteihin, pastaan, korvapuusteihin, pasteijoihin ja puuroon. Tweets about this link […]
Pingback by Twitter Trackbacks for MonkeyFood » Miksi vilja ei sovi ihmiselle [monkeyfood.net] on Topsy.com — 29.10.2010 @ 7.06
Kiitos! Aika mahtava tietopaketti. Olen ollut pitkään GI ruokavaliolla, mutta parisuhde on vetänyt vaunuja välistä eri suuntaan ja ruokavalioon on hiipinyt takaisin leipä, pasta, riisi jne. Tästä postauksesta sai taas puhtia lähteä hakeutumaan takaisin hiilarittomampaan ja siis viljattomampaan ruokavalioon.
Comment by Hanna — 29.10.2010 @ 9.43
Nyyh, quinoakin lytätään. Itse olen syönyt sitä muutaman kerran viikossa joko kokonaisena keitettynä tai hiutaleista tehtynä puurona treenien jälkeen, mutta näinköhän nekin ryynit täytyy jättää jatkossa särpimättä.
Comment by Rue — 29.10.2010 @ 16.06
Edu, ehkä ryhdymme kannibaaleiksi? 🙂 Paleon matka virallisterveelliseksi ruokavalioksi lienee (ainakin toistaiseksi) silkkaa science fictionia…
Hanna, hyvä hyvä! Puhtia paleoon! 😛
Rue, ehkä kannattaa ainakin kokeilla, millainen olo on ilman ja sitten taas kokeilla. Gluteenipitoiset viljat ovat ehdottomasti ne pahimmat, muiden “viljojen” kohdalla satunnaisaltistukset lienevät suurimmalle osalle ihmisistä ok, ellei ole autoimmuunisairauksia tms. Itse saatan joskus syödä hiukan papuja, maitotuotteita (lähinnä pastöroimattomia ja vuohenmaitoa), vähän sokeria tai sen sorttista, mutta gluteenin suhteen olen ehdoton. Sitä vältän viimeiseen saakka. Vaan tsemiä, ehkä kinoa jää harvinaiseksi vieraaksi ruokavalioosi 🙂
Comment by ylimuuli — 29.10.2010 @ 16.28
Hienoa että sait julkaista tämän artikkelin, joka auttaa varmasti monia näiden kysymysten kanssa kamppailevia huolehtimaan itsestään paremmin ja välttelemään suosiolla gluteeniviljoja. Kiitos vaivannäöstä, teet tärkeää työtä!
Vaikka katson olevani suorastaan Robb Wolfin fani, toivoisin hänen korostavan nykyistä huomattavasti enemmän paleon erilaisia sovellusvaihtoehtoja. Erityisesti noiden makrojen suhteiden kohdalla. Esimerkkiruokavalio on aivan liian vähähiilihydraattinen sellaisille ihmisille, joiden geneettinen hiilarinsieto on erinomainen. Jos tällainen tapaus yrittää kitkuttaa pidemmän aikaa noin liha- ja kasvispainotteisilla eväillä, voi paleo jäädä kokeiluksi, kun puhti loppuu eikä palaudu edes “induktiovaiheen” jälkeen. Vaikka viljat sinänsä olisivat kuinka haitallisia tahansa, voi myös vähähiilihydraattinen ruokavalio aiheuttaa terveyshaittoja. Esimerkiksi mieliala- ja unihäiriöitä niille alttiilla henkilöillä. Hedelmätkään eivät kaikille sovi, joten juurekset ja marjat kunniaan! 🙂
Comment by Neytir — 29.10.2010 @ 22.08
Neytir, kiitos kiitoksista, kääntämisessä oli yllättävän kova työ, mutta kyllä se palkitsee kun tieto alkaa levitä ja moni saa avun. Siksihän sitä tekee… 🙂 Ja Robb on mahtityyppi, oli vain tyytyväinen että juttu leviää pienilläkin kielialueilla.
Se on totta, että paleoruokavaliosta voi muokata monenlaisia versioita. Podcasteissa tulee mielestäni kirjaa paremmin esille sovellusvaihtoehdot. Samoin juuri tämä hiilihydraattien sietokyvyn ja tarpeen yksilöllisyys. Hänkin suosittelee enemmän bataattia, jamssia (jota en tosin ole Suomesta löytänyt), marjoja ja hedelmiä silloin, kun minihiilarit eivät sovi. Ja korostaa usein, ettei paleoliittinen ruokavalio ole lähtökohtaisesti vähähiilihydraattinen, vaikka useimmat hyötyvätkin sen vähähiilihydraattisenpuoleisesta sovelluksesta.
Hyvä kun otit esiin tämän soveltamisen, esimerkkiruokavalio saattaa myös “pelottaa” jotkut pois heti kärkeen, aika paljon kommentointia tuo ruokavalio herättikin. Erityisesti suhteessa siihen, että artikkeli kertoo viljoista ja esimerkki on vain esimerkki. Mutta hyvä kun tulee keskustelua, itsekin toimin ja ohjaan aina senhetkisen parhaan tiedon mukaan. Paras argumentti voittakoon! 🙂
Comment by ylimuuli — 30.10.2010 @ 8.46
Erilaisten toteutustapojen korostaminen sekä esimerkkiruokalistat ovat tosiaan tärkeässä osassa, jos tahdomme että mahdollisimman moni saa paleo-konseptista avun. Ja mehän tahdomme! Uskon itsekin että tuo esimerkkiruokalista ei vetoa kaikkiin, joten sen rinnalla olisi hyvä olla sellainen enemmän bataattia, juureksia ja muita ihanuuksia sisältävä menu. Jamssia löytynee ainakin helsinkiläisille etnokaupoista. Taidan kokeilla onneani tänään myös täällä kehiksen ulkopuolella.
Piti vielä muuten kommentoida tätä kohtaa:
“Muistakaa, että WGA:ta (tai vastaavia molekyylejä) on kaikissa viljoissa, mutta minun ja muiden tutkijoiden näkemyksen mukaan gluteenia sisältävät vehnä, ruis, ohra ja hirssi ovat todennäköisesti terveyden kannalta pahimpia.”
Hirssi on luontaisesti gluteeniton vilja, joten mietin onko tuossa tullut joku vipaus?
Comment by Neytir — 30.10.2010 @ 12.28
Loistava artikkeli, kiitos kun jaksoit suomentaa sen! 🙂
Itse olen häilyvä mukakarppaaja, jonka kurkusta solahtaa turhan usein alas viljatuotteita ja muuta ei-toivottavaa, milloin minkäkin verukkeen varjolla. Tämän artikkelin lukemisesta sain kimmokkeen kokeilla täysin viljatonta kuukautta kuulostellen samalla vointia ja kehon viestejä.
Ja kiitos myös mahtavista ruokaohjeista!
Comment by Carma — 30.10.2010 @ 17.36
Neytir, asun itse tässä etnisten kauppojen keskellä, mutta siltikään en ole kertaakaan törmännyt jamssiin. Ehkä pitää taas aloittaa metsästys… 🙂
Hyvä kun sanoit lapsuksesta! En tiedä mistä tuo hirssi on löytänyt tiensä tuonne lauseeseen, mutta sehän ei sinne kuulu. Poistan. Tuhannesti kiitoksia. <3
Carma, kiitos kun jaksoit lukea sen! 🙂 Ja hienoa, jos motivaatio taas vankkenee ruokavaliokokeilun suhteen. Eksölent, jos myös pöperöt maistuu 😛
Comment by ylimuuli — 31.10.2010 @ 8.31
[…] viljat eivät sovi ihmiselle -artikkeli löytyy täältä. Ja täältä. Jälkimmäisestä myös erinomaisia […]
Pingback by Miksi viljat eivät sovi ihmiselle | LUOLANAINEN — 31.10.2010 @ 13.59
Mahtavasti hienoa asiaa! mi laik!
Comment by Krisu — 31.10.2010 @ 17.33
Vähän turhan populistinen teksti mun makuun. Eikä tietenkään lähdeviitteitä.
Olen ollut nyt kuukauden ilman viljatuotteita ja ainoa vaikutus minkä huomaan, on harvempi vessassakäyntitiheys, oletettavasti pienemmän kuidunsaannin takia. Toivon, että tämä ei ollut se oletettu “dramaattinen ero olossa ja suorituskyvyssä” (Lisäksi, mistä löimmekään vetoa ja mistä saan noutaa voittoni?).
Voi toki olla, että erot tulevat esiin vasta, kun lisään viljoja takaisin ruokavaliooni. En pidätä hengitystäni, mutta lupaan tarvittaessa tulla nöyränä raportoimaan tänne erheellisyydestäni.
Molekyylimimiikka on toki mielenkiintoinen ajatusleikki, mutta onko näin todistettavasti tapahtunut joskus oikeasti? En tunne ruoansulatuksen fysiologiaa, ja lähdeviitteiden puute näin populistisessa tekstissä saa suhtautumaan asiaan varauksella. (Lego-osuus on muuten aika epäselvä alkuperäisessäkin, mutta tuntuu että käännöksessä hukkui se vähäkin selvyys).
Keliakiaosion ensimmäinen kappale on hämmentävä. Ensin tiedetään yleisesti, että keliakian aiheuttaa gluteeni, ja sen jälkeen tunnetaankin yleisesti, että sen aiheuttaa lektiini. Kumpi sen nyt aiheuttaa? Alkuperäisessä sanamuoto lektiinin vaikutuksesta keliakiaan on “clearly understood”, mikä viittaisi siihen, että asiasta on olemassa jokin yleinen konsensus, mutta englanninkielisen Wikipedian artikkeli keliakiasta ei puhu sanallakaan lektiineistä edes keskustelusivulla.
Asiaa itse kokeiltuani ja lähdeviitteiden puuttuessa, on pakko todeta erään ravitsemustieteilijän tavoin – potaskaa.
Comment by Juha — 1.11.2010 @ 11.38
Juha, lähdeviitteet löytyvät Robb Wolfin kirjasta The Paleo Solution, josta suomennettu luku on peräisin. Tyyli on populistinen, mutta niin kai se voi joskus ollakin, jos on tarkoitus saada popula lukemaan. Itsekin olen napakan, asiassa pitäytyvän tekstin ystävä, mutta Robbin podcasteja kuunnelleena ja postauksia lukeneena tiedän, että taustalla on vankka osaaminen eikä helpompi “luettavuus” sinällään vielä heikennä asioiden painoarvoa.
Erinomaista, että olet kokeillut olla ilman viljoja. Kerro ihmeessä mitä tapahtuu, jos lisäät viljat takaisin. Ja kuten sanottu, kaikki vaikutukset eivät ole itselle heti havaittavissa ja koettavissa. Hienoa, jos voit hyvin.
Robbhan on biokemisti, joten eiköhän esim. molekyylimimiikka perustu ihan tutkimuksiin. Jos asia kiinnostaa, Robbille voi esittää kuka tahansa kysymyksiä hänen sivuillaan robbwolf.com ja moni haastaakin hänen osaamistaan. Itse olen ollut aina tyytyväinen hänen vastauksiinsa ja luotan hänen osaamiseensa.
Pahoittelen suomennoksen puutteita, se on tehty vapaa-ajalla muun elämän ohessa. Kiitos kommenteistasi liittyen epäselvyyksiin, yritän muotoilla ne selkeämmiksi.
En tiedä, mitä Anssi tästä itse sanoisi, mutta ehkä saamme Anssin kommentit? 😉 Ja tosiaan, kaikilla on vapaus pitää tässä esitettyjä tietoja potaskana jos se on oma käsitys. Monelle siitä on kuitenkin kouriintuntuva helpotus elämään.
Comment by ylimuuli — 1.11.2010 @ 19.51
Muutkin ovat jo asiasta maininneet, mutta minusta on surkuhupaisaa puhua “metsästäjä-keräilijän ruokavaliosta” ja esitellä kuitenkin ruokavalio, johon sisältyy viikoittain kymmeniä annoksia tehotuotettua lihaa. Oman hyvinvoinnin tavoittelu tuossa määrin kuulostaa jo sairaudelta, mutta muita yksilöille ei suoda elämänarvoa lainkaan?
Käsittääkseni liha on modernissa yhteiskunnassamme tullut päivittäiseksi jutuksi (4x päivässä puhumattakaan!) vasta sotien jälkeen (Lähde: Vinnari M, 2010, The past, present and future of eating meat in Finland). Sitä ennen, tuhansia ja tuhansia vuosia, metsästäjä-keräilijät ovat syöneet pääasiassa kasvikunnan tuotteita. Joissain kulttuureissa tietysti enemmän ja joissain vähemmän, ehkei ollenkaan lihaa, tai sitten pelkästään sitä, riippuen siitä mitä on missäkin ollut saatavilla.
Comment by tommi — 1.11.2010 @ 23.07
Tommi, lopun esimerkkiruokavalio on tosiaan kerännyt enemmän huomiota kuin itse aihe, viljojen ongelmallisuus, mikä on vähän sääli. Ja paleossahan ei ole itsetarkoituksellista yrittää kopioida mahdollisimman tarkasti metsästä-keräilijöiden ruokavaliota, vaan käyttää sitä lähtökohtana siltä pohjalta, mihin elimistö on sopeutunut. Kuten tässä kommenteissa on keskusteltu, ns. paleoruokavaliosta on monenlaisia sovelluksia ja paljon vähälihaisempia kuin esitelty esimerkki. Esimerkkiin ei kannata juuttua. Lisäksi ainakin itse sovellan (ja ohjaan ihmisiä soveltamaan) “paleota” elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaan ja käytän esimerkiksi voita, joka on moderni lisäys. Siksi niin sanotusta paleosta puhuminen on vähän harhaanjohtavaa, mutta jonkinlainen yleisnimitys on toisaalta hyvä olla.
Siitä olen samaa mieltä, että oman hyvinvoinnin tavoittelun ja maailman hyvinvoinnin tavoittelun väliltä täytyy löytyy joku tasapaino ja kompromissa. Paleon hyväksi on kuitenkin luettava se, että siinä pyritään syömään mahdollisimman eettisesti tuotettua luomulihaa, jolloin karjan elinolosuhteet ovat tehotuotantoa huomattavasti lempeämmät. Sen sijaan kasvisruokavalio ei välttämättä mitenkään ole autuaaksi tekevä paitsi terveyden kannalta, myöskään maailman ekotasapainon. Jos kiinnostaa, kannattaa vilkaista kirjaa The Vegetarian Myth. Itse olen vasta päässyt vauhtiin sen lukemisessa, joten viimeistä sanaa ei siitä vielä sano, mutta uudenlaisia näkökantoja on tarjolla.
Kiitos jälleen hyvästä sparrista, tämän artikkelinkaan tarkoitus ei ole olla TOTUUS, vaan lähtökohta keskustelulle ja toivottavasti monien silmien avaaminen viljojen mahdolliselle problemaattisuudelle.
Comment by ylimuuli — 2.11.2010 @ 6.11
Btw, ainakin Sellon cittarissa on ollut jamssia kaupan.
Comment by Panu — 4.11.2010 @ 21.14
Panu, ihanko totta! Nyt pitäs enää päästä Selloon O_O Olisko kellään tiedossa jamssia lähempänä Hgin keskustaa sijaitsevaa jamssia? Tai Cittaria? 😀 Vois kai jamssia toivoakin johonkin, varmaan Kampin koomarketkin saattais satsata. Ootko Panu maistanut jamssia?
Comment by ylimuuli — 5.11.2010 @ 6.25
[…] […]
Pingback by Primal Eating — 19.11.2010 @ 19.11
Hei!
Itsellä on IBD (sairaus) ja olen pitkään etsiskellyt tämän tyylistä juttua. Olen “aika hyvin” (eli välistä lipsunut) noudattanut gluteenitonta ruokavaliota. Nyt luettuani postauksesi mietin joitakin ruoka-aineitani. Voinko käyttää gluteenittomia vehnäjauhoja,makarooneja yms?
Comment by Tomi — 26.11.2010 @ 13.29
Tomi, ilmeisesti IBD on nimenomaan Crohnin tauti? Viljattomalla ruokavaliolla pitäisi tosiaan olla merkittävästi hyötyjä Crohnin taudissa, itsekin juuri ohjeistan erästä ko. sairaudesta kärsivää sommittelemaan ruokavaliotaan uudelleen. Kuten Robb postauksessa mainitsee, myös gluteenittomat viljat ovat ongelmallisia, sillä vaikka ne eivät sisällä gluteenia, on niissä vastaavankaltaisia antiravinteita. Suosittelisin ainakin, että käytät gluteenittomia tuotteita vain harvoin, juhlapäivinä tms. tai ainakin pidät ensin kuukauden, parin jakson kun jätät nekin täysin. Sitten kokeilet, mitä tapahtuu.
Ruokavalion perusta kannattaa siis rakentaa muulle kuin viljalle, oli se gluteenitonta tai gluteenillista. Varmaan sairautesi huomioiden on myös hyvä syödä suurin osa kasviksista ainakin alkuun kypsennettyinä: keitettyinä, höyrytettyinä, uunissa valmistettuina. Ovat helpompia elimistölle sulattaa, lempeämpiä. Niiden lisäksi sitten sopivasti proteiinia ja rasvaa. Itse pidän mm. höyrytetyistä vihanneksista, jotka hieman muussaan/soseutan ja maustan suolalla ja pippurilla, päälle prodea (katkarapuja, jauhelihaa, savulohta, kovaksi keitettyä kananmunaa tms.) ja loraus kookosmaitoa. NAM. Ja rasva siis edelleen edistää vitamiinien jne. imeytymistä vihanneksista.
Comment by ylimuuli — 28.11.2010 @ 21.06
Ja jamssikeskusteluun: löysin jamssin Vii voanista ja valmistinkin sitä jo! Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta kokemus oli hyvä ja aion uudistaa sen. Jahka, jaan tulokset.
Comment by ylimuuli — 28.11.2010 @ 21.06
[…] pohjautuva ravitsemus kiinnostaa enemmänkin, lue myös artikkelit Paleoruokaremontti sekä Miksi vilja ei sovi ihmiselle. Comments […]
Pingback by MonkeyFood » (Liuku-)portaat paleoon ja parempaan oloon — 4.12.2010 @ 17.27
Hei Meri, minäkin oon lueskellut näitä sun juttuja mielenkiinnolla. Ykköstyyppinä (diabeetikkona sellaisena siis) pakko linkittää tähän tämän elinikäisen ystäväni syntyperä-tutkimuksista uusinta suomalaista tietoa, jonka lienet jo lukenutkin (?) http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,2530,15595,7595,35195 🙂
Comment by Jonna (SG04S1) — 14.12.2010 @ 23.14
Jonna, hauskaa kun luet! En ollut törmännyt tuohon juttuun, kiitos siitä. Samantyyppisiin tuloksiin kylläkin ja paleopiireissä diabeteksestä, sekä ykkösestä, kakkosesta että raskausajan ja vielä ns. diabetes kolmosesta eli Alzheimerista, keskustellaan paljon. Tämän artikkelin kirjoittajan sivuilta löytyy diabetes 1 -tagilla mielenkiintoisia artsuja, jos kiinnostaa: http://robbwolf.com/tag/type-1-diabetes/
Hei jos oot jouluviikolla kaupungissa vois nähdä! <3
Comment by ylimuuli — 15.12.2010 @ 6.29
Pakkotoisto.com foorumilla oli keskustelua ravintohysterioista. Nimimerkki Paletaani keksi tehdä tomaatista hyvän esimerkin. 6,5 minuutissa googlen avulla löytyi riittävästi dataa tehdä tomaatista pahis. Tässä kirjoitus:
Tomaatti- (ja koisokasvi-)hysteria!
*DumDumDumDuuuuuuum*
Mehän kaikki tiedämme, että vihannekset kuuluvat täysipainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon. Niissä on paljon vitamiineja, kuitua ja hivenaineita. Ne myös auttavat pitämään olon kylläisenä ja niistä saa helposti monipuolisia salaatteja. Mutta onko kaikki juuri näin auvoista? Varmaan ajattelet että esim. tomaatit ja paprikat kuuluvat jokaiseen terveelliseen ruokapöytään? LUULET VÄÄRIN!!
Otetaanpa vähän pohjatietoa. Tomaatit ja paprikat kuuluvat nk. koisokasvien heimoon (Solanaceae). Siihen kuuluu myös mm. munakoiso, peruna, petunia ja tupakka. Hetkinen! Siis mikä? Luit oikein, ruokapöytäsi komistus, tomaatti, onkin tupakan sukulainen! Ja mehän kaikki tiedämme kuinka terveellistä tupakka on. Itse asiassa kaikki koisokasvit sisältävät vaihtelevia määriä nikotiinia. Oletko koskaan ajatellut, miksi tomaatinsyöntiä voi olla vaikea lopettaa…?
Itse asiassa nikotiini ei ole ainoa ongelma. Koisokasvit sisältävät myös muita alkaloideja, kuten atropiini (hermomyrkky), skopolamiini (hallusinogeeni) ja hyoskylamiini (antikolinerginen lääke). Nämä ovat kaikki voimakkaita kemikaaleja, jotka häiritsevät kehon luontaista asetyylikoliinipohjaista hermoviestintää. Toisin sanoen, ne estävät hermojasi toimimasta.
Ja ihan kun tässä ei olisi tarpeeksi, koisokasvit sisältävät myös glykoalkaloideja, kuten solaniinia. Se on kasvin oma vastamyrkky kasvinsyöjiä vastaan ja vaarallista myös ihmisille ja kotieläimille. Toinen suojamyrkky on kapsaisiini, joka aiheuttaa tiettyjen chililajikkeiden tulisuuden. Tulisuuden on tarkoitus olla varoitus! Se kasvi ei silloin ole syötävää! Kapsaisiinista tehdään myös erittäin tehokkaita sumutteita vartijoiden käyttöön. Sitä syöt myös tomaattisi ja paprikoidesi seassa.
Ja niin kuin tämäkään ei vielä riittäisi, on olemassa paljon tutkimuksia joiden mukaan koisokasvien syönti on suorassa yhteydessä niveltulehdukseen. Eläimillä koisokasvit aiheuttavat nivelten kalkkeutumista ja niiden sisältämä nikotiini estää elimistöä korjaamasta vaurioita.
Myöskään näiden alkaloidien, myrkkyjen ja nikotiinin yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu mitenkään.
No miksi sitten emme tiedä tästä mitään? No siksi koska Pekka Puska ja THL. Nuo ihmisten pahoinvointia edistävät kammotukset yrittävät tappaa meidät suosittelemalla salaattia jokaiseen ruokapöytään! Sama homma riehuu myös Euroopan ja maailman tasolla! Toisinajattelijat leimataan hysteerikoiksi ja salaliittoteoreetikoiksi, kun lääkefirmojen tukemat tomaatinviljelijät myrkyttävät meidät kaikki.
—————–
Kas näin helppoa se on En epäile hetkeäkään, etteikö samanlaista juttua voisi kirjoittaa ihan mistä tahansa kasvista. Löysin myös tutkimusteni edetessä hyviä sivuja, kuten: http://www.tomatoesareevil.com, joten tämäkin parodiaksi tarkoitettu juttu on monille ihan todellista totta.
Koko juttu lähdeviitteineen ja linkkeineen löytyy täältä: http://www.pakkotoisto.com/ravinto/97710-ravintohysterioiden-historia-2/
Pistää miettimään tätä viljahysteriaakin…
Comment by eetu — 11.1.2011 @ 20.00
Kiitos Eetu, erinomainen esimerkki. Ja sitä paitsi, tomaatissa ON nightshadeja eli belladonnaa ;-D
Vilja-asiaa voi miettiä kukin omalla kohdallaan ja kokeilla, jos haluaa. Hysteria on ehkä liioittelua. 🙂 Ja viljojen antiravinteiden lisäksi on toki myös niiden sisältämän suuren hiilarimäärän vahingot elimistölle. Mutta kukin tyylillään.
Comment by ylimuuli — 11.1.2011 @ 21.03
Vilja on tosiaan melko turhaa ravintoa yksilön kannalta. Robb Wolfin ja näiden muiden paleogurujen väitteet sen vaarallisuudesta terveelle ihmiselle ovat valitettavasti liioteltuja. Tässä kyseisessä kirjoituksessa kuvailtu molekyylimimiikka on hyvä esimerkki tästä. Wolfin koulutuksella kyse ei voi olla vahingosta, joten “harjaanjohdatus” on tarkoituksenmukaista. Tämä ei vie asiaa yhtään eteenpäin :(. Yleisesti ottaen viljan korvaaminen kasviksilla, juureksilla ja marjoilla rikastuttaa lautasmallia kummasti. Monet jotka tekevät näin ylistävät vaikutuksia. Suurin hyöty tulee oletettavasti kuitenkin ravinteiden lisääntymisestä eikä viljan poisjäännistä. Joten vilja kannattaa korvata ravintorikkaammilla ruuilla, mutta vaarallista vilja ei ole!
Comment by eetu — 12.1.2011 @ 9.01
Olen ollut nyt noin kuukauden lähes viljattomalla ruokavaliolla, ihan huvin vuoksi. Painoa ei siis ole tarkoitus pudottaa eikä minulla ole allergioita. Jos tästä ei muuta hyötyä ole ollut, niin olenpa ainakin lisännyt hedelmien ja kasvisten määrää joita en ennen syönyt juuri ollenkaan. Myös vireystaso on ehkä ollut korkeammalla kuin ennen, mutta se voi kyllä johtua myös joululomasta.
Sanoin lähes viljattomalla valiolla, sillä riisiä ja maissia olen syönyt silloin tällöin sekä vehnää silloin kun ei ole ollut vaihtoehtoista kouluruokaa (käyn lukiota).
Enköhän aio jatkaakin samalla linjalla vastaisuudessakin kun ei minulla ole mitään syytä palata viljojen pariin. Nykyiseen, aikaisempaa monipuolisempaan ruokavaliooni olen tyytyväinen.
Ja muuten, minulla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia luopua leivästä, pullasta, puurosta tahi muustakaan viljaisesta. 🙂
Comment by edwin — 13.1.2011 @ 16.48
Eetu, minkä takia molekyylimimiikka on mielestäsi harhaanjohtavaa? Ilmeisesti olet kouluttautunut aiheeseen? Oli totuus mikä tahansa, en pysty uskomaan, että Robb tahallisesti johtaisi harhaan. Toistaiseksi en myöskään epäile, etteivätkö viljat olisi suurelle osalle ihmisistä eivät vain turhia, vaan myös haitallisia. Se, että teksti on aika vahvasti kirjoitettu on tulkintani mukaan vain yritys saada ihmiset heräämään asiaan. Ihmiset kun eivät usein reagoi neutraalisti ilmaistuun informaatioon. Joka tapauksessa lopputulos on, että mitä vähemmän viljaa ruokavaliossa on, sen enemmän tilaa on hyville ravinteille kuten sanoit. Lisäämisen kauttahan se on kaunista ajatella eikä koe jäävänsä paitsi. Silti on tärkeää ymmärtää mitä sen taustalla on.
Edwin, kuulostaa hienolta, onneksi olkoon! Itsekin syön joskus maissia enkä riisiäkään välttele viimeiseen saakka, ne eivät satunnaisina tuhoa perusterveen ihmisen ruokavaliota. KOuluruokailu saattaa tosiaan olla melko haastavaa paleolla… Vaikea edes kuvitella kun omasta kouluajasta on niin kauan! SIlloin olin kasvissyöjä, ou nou 😀 Tsemiä jatkoon ja jos keksit erinomaisia reseptivirityksiä, tule jakamaan 🙂
Comment by ylimuuli — 15.1.2011 @ 9.49
Aminohapposekvenssien (primäärirakenne) samankaltaisuus ei tarkoita sitä, että itse proteiinit olisivat samanlaisia ja immuunivaste riippuu proteiinin kolmiulotteisesta rakenteesta (tertiäärirakenne). Aiheesta löytyi kaksi tutkimusta joissa mainitaan että gliadiinit voivat olla samanlaisia elimistön proteiinien kanssa. toisessa todetaan että eräät gliadiinistä johdetut peptidit ovat immunologisesti samankaltaisia kuin eräs rotan verkkokalvolla esiintyvä proteiini. Toisessa kerrotaan että hiiren tyvikalvossa esiintyvä proteiini muistuttaa gliadiinia. Molemmissa samankaltaisuus on todettu koeputki-olosuhteissa. Tästä on melkoinen matka siihen, että viljan gliadiinit matkivat ihmisen proteiineja.
Comment by eetu — 15.1.2011 @ 16.45
Hienoa käännöstyötä.
Kaikesta saadaan ongelma, tekemällä. Hedelmätkin ovat pahoja, ne sisältävät hiilareita ja sokeria. Odotan sitä päivää, kun vedestä löydetään liikaa haittoja nautittavaksi. Olen tavannut henkilöitä, jotka laihtuvat kymmeniä kiloja syömällä viljaa normaalisti, eivätkä ole missään suhteessa sairaita. Nuo alussa olevat esimerkit ovat merkkejä siitä, että kehossa saattaa olla muutakin, piiloutuvaa vialla. Tietysti viljassakin on hiilihydraattia ja kaiken maailman pahoja aineita, mutta missä ei? Siinä, missä ei tavata hiilihydraattia, on rasvaa. Jos ei tavata kumpaakaan, ollaan vedessä.
Toiseksi, vilja ja muu maatalous on ihmisten tärkein “ruokalaji”. Jos siirryttäisiin viljattomaan ruokailuun, tulisi ym. liha ja muu loppumaan todella nopeasti. Näinhän on käynyt ennenkin ennen maatalouden keksimistä, mutta maanviljely pelasti eläinkunnan ja samalla myös ihmiskunnan.
Sum summarum: on hyvä pitää huolta terveydestään, mutta onko biokemistiselle ruohonjuuritasolle tarpeellista mennä, ellei oikeasti puhuta sairauksien hoidosta (kuten esimerkeissä)?
Comment by Vispaila — 18.1.2011 @ 18.40
Eetu, ymmärrän että matkaa on, mutta onko se kuitenkin mahdollista? Miksei?
Vispaila, olet oikeassa siinä, että kriittisintä viljan välttely on henkilöille, joilla on jo terveysongelmia. Mitä tulee ihmiskunnan (ja eläinkunnankin) selviytymiseen ilman viljelytaloutta on sitten toinen juttu, josta voidaan keskustella, mutta josta tässä artikkelissa ei ole kyse. On jokaisen oma asia, haluaako “biokemistiselle” tasolle mennä ;-), mutta tämän artikkelin tarkoitus on tarjota (valtavirrasta poiketen) viljoista vähän laajempaa informaatiota kuin mitä leipäteollisuus tarjoaa. Sen jälkeen on mahdollista tehdä ns. informoitu päätös (anteeksi huono suomenkieleni). Siihen tässä tähdätään… 🙂
Comment by ylimuuli — 21.1.2011 @ 15.59
[…] […]
Pingback by Anonymous — 26.2.2011 @ 13.16
Mites penura? Missään ei hiiskahdetakaan perunasta!
Lautasella pitää olla jotain minkä päälle liha mätetään! Salaatti ja juurekset ei yleensä riitä pediksi lihakastikkeelle. Kuitenkin suuri osa ihmisistä lounastaa kaiken maailman ruokaloissa, joissa on melkein aina perunaa. Leipä ja pasta on helppo jättää pois mutta mites peruna.
Comment by Timo V — 14.6.2011 @ 15.02
Timo, peruna kun ei ole vilja… 🙂 Perunassa on paljon tärkkelystä ja erityisesti kuorissa on antinutrientteja eli antiravinteita, jotka voivat aiheuttaa ruoansulatukselle ongelmia. Yksilöllistä, kenelle sopivat. Eivät ollenkaan pahimmasta päästä hiilihydraatteja, varsinkaan kuorittuina. Riippuu myös muista elintavoista; jos olet kovin aktiivinen, voinet syödä perunaa huoletta (edellyttäen ettet saa siitä oireita), mutta jos taas olet melko “passiivinen”, vähempi on parempi. Kyllä minä ainakin syön perunaa silloin tällöin, hyvin vähän kerrallaan, kylläkin. Eikä kai sitä uusia perunoita voi ohittaa suomalainen täysin 😉 Knoppitietona: kylmän (kypsennetyn) perunan glykeeminen indeksi on huomattavasti alempi kuin lämpimän. Perunasallaadia siis!
Comment by ylimuuli — 14.6.2011 @ 16.02
Voi herranjumala…mustikka lisääntyy suvuttomasti maarönsyjen avulla eikä minkään ihmisenkakan välityksellä. Marjominen riippuu myös pölyttäjistä. Vilja leviää ja pölyttää ihan omatoimisesti.
Comment by Erica — 1.7.2011 @ 0.46
Erica, Jos mustikka tosiaan lisääntyisi vain maarönsyjen avulla, miten selittäisit että jokainen mustikka kuitenkin sisältää läjän siemeniä?
Ei mustikka ihmiskakan avukka hyville kasvupaikoille varmasti useinkaan päädy, mutta kyllähän niitä marjoja syövät monet muutkin eläimet ja linnut jotka siirtävät siemeniä uusille kasvupaikoille. Pointti on se että mustikka haluaa tulla syödyksi, ei se osaa tehdä eroa syökö sen ihminen vai lintu 😉
Comment by Kaitsu — 9.9.2011 @ 21.28
[…] -gluteenista. Suomalaisten viljojen proteiini gluteenin, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa, yhteys moniin sairauksiin on todettu useissa tutkimuksissa ja sen jättäminen ruokavaliosta on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi monien tulehdus- tai ns. autoimmuunisairauksen oireiden asettumiseen. Suosittelen vakavasti jokaista kokeilemaan gluteenitonta elämää ainakin kuukauden ajan. Sen jälkeen gluteeniin voi suhtautua joko mustavalkoisesti kokonaan välttäen tai silloin tällöin joustaen, riippuen yksilöstä. Ja vaikka gluteenista ei suoraan seuraisikaan elimistön kaaosta, en silti suosittele sen runsasmittaista nauttimista osana päivittäistä ruokavaliota. Erityisesti vehnä on monille ongelmallinen. Huomaa, että vaikka kaura on periaatteessa gluteeniton, kauratuotteet valmistetaan (Aitokaura-tuotteita lukuunottamatta) usein samoilla tuotantolinjoilla muiden viljojen kanssa ja siten niissäkin on gluteenia. Lue lisää: Miksi vilja ei sovi ihmisille. […]
Pingback by MonkeyFood » Takinkääntö! Alakarpista turvallisiin tärkkelyksiin — 9.10.2011 @ 12.32
Vilja.
Onko se vaarallista vai tarpeellista? Toisille vilja on erittäinkin pahasta, suurimmalle osalle se sopii ravinnoksi aivan täysin.
Vilja ei ole myrkyllistä, eikä vaarallista. Vilja on itseasiassa ainoa syy minkä takia meillä on mm. internet.
Aikaan ennen viljan säännöllistä viljelyä ihmiset elivät keräily ja metsästystaloudessa. Ruokaa oli saatavilla vaihtelevasti, sen ravintoarvo oli vaihteleva ja siitä syystä ihmiset kuolivat nuorina ja sairaina. Ihmisiä oli myöskin verraten vähän sillä ravintoa ei riittänyt suurelle määrälle.
Kun taas tuli vaihe että ihminen oppi viljakasvien hyödyn, ihminen asettui paikalleen. Ravintoa oli saatavilla runsaasti ja ihmisten ikä ja terveys alkoi paranemaan(tämä siis tapahtui syömällä “myrkkyä”) ja ihmiskunta alkoi syntyä. Muodostui kyliä, kaupunkeja ja myöhemmin valtioita. Viljat terveellisine ominaisuuksinen mahdollisti ja mahdollistaa edelleenkin sen ihmiset saavat tarpeeksi oikeanlaista ja terveellistä ravintoa.
Älä siis usko puheisiin viljojen myrkyllisyydestä. Jos näin olisi, niin ihminen olisi kuollut jo 70.000 vuotta sitten, eikä olisi suinkaan siinä tilassa missä se nyt on.
Comment by Shaq — 21.2.2012 @ 15.59
Mitä pahaa on maidossa? Se ei tullut missään vaiheessa esille muuten kuin että “viljat, sokerit ja maitotuotteet” voisi jättää pois.
Comment by Heidi — 21.2.2012 @ 18.05
Shaq, se varmasti on totta, että maatalous ja viljely on muuttanut ihmisen elämää merkittävästi. Siitä ei kuitenkaan välttämättä seuraa se, että vilja olisi optimaalista ravintoa jokaiselle. Kuten sanoit, toisille se on pahasta, toisille se sopii. Viljan terveellisistä ominaisuuksista ollaan montaa mieltä, tutkimustenkin perusteella.
Heidi, maidossa ongelmallinen voi olla sen proteiini nimeltään kaseiini. Kaseiini sisältää ns. kasvua edistäviä tekijöitä, jotka toki ruokkivat esim. habaa, mutta mahdollisesti myös epähaluttua kasvua (esim. syöpä). Ei ole kuitenkaan tarkoitus peloitella, monille maitotuotteet sopivat hyvin, itsekin taas olen kokeillut niitä. Lisäksi maitotuotteet saattavat aiheuttaa joillekin esim. jatkuvaa pientä tukkoisuutta tai allergioita. Oma käsitykseni siitä, mikä voisi olla ehkä optimaalista muuttuu koko ajan. Tällä hetkellä en suhtautuisi maitotuotteisiin niin jyrkästi kuin viimeiset pari vuotta, vaan kehottaisin lähinnä kokeilemaan tai kiinnittämään huomiota siihen, minkälainen vaikutus niillä on itseen. Tai sitten olisin vain stressaamatta koko ruokavaliosta ja siten terveempi! 😉
Comment by Meri — 29.2.2012 @ 6.34
Itsekin tekisi mieli Shaqille hieman oikaista. Totta on tuo, miten viljelyn katsotaan synnyttäneen yhteiskunnan nykymuotoon. Mutta hieman hätäistä on yhdistellä asioita mielivaltaisesti. Ja tuo 70 000 vuotta on jostain eriskummallisesta hatusta kaivettu luku.
Se että meillä on internet, ei tarkoita sitä, että me syödään terveellisesti. Argumentointi on hankala laji. Se että eliölajina ihmisapinalle voidaan ajatella iäksi vaikkapa 250 000 vuotta, ja viljelyn aiheuttama muutos on ajanjaksona n. 10 000 vuotta, antaa jo vähän perspektiiviä asioille. Ja vielä se, että eihän homo sapiens (tai erectus, tai mikä hyvänsä kehitysmuoto) ole tyhjästä syntynyt. Me ollaan kehitytty nykymuotoon miljoonien vuosien aikana. Se on pitkä aika. Ja sinä aikana me EI viljelty viljaa. Toki sitä on villissä muodossaan ollut, ja sitä on myös ravintona käytetty ennen viljelystaidon kehittymistä. Mutta lienee aika selvää, että joka aamu ei ollut leipää ja puuroa pöydässä. Vai onko turvallista tehdä sellainen väite? Että tekee kuka hyvänsä millaisia tahansa väitteitä mistä hyvänsä, niin nykymuotoista ruokavaliota ei millään eläimellä ole koskaan ollut. Varmasti. Tämä mielipide ei ole, tämä fakta on.
Sitten moni varmaankin keksii esittää, että kyllähän ihminen/elimistö sopeutuu. Kyllä, kyllä se sopeutuu olosuhteisiin, sitä kait sanotaan evoluutioksi, ja lyhyemmällä jänteellä adaptaatioksi. Jotta kuitenkin pidettäisiin mittasuhteet kohdillaan, niin esimerkkitapauksena pidetään kait usein juurikin tuota maitoa, mitä tässä ohimennen on arvioitu. Eli nopeimmillaan populaatiossa tapahtunut adaptaatio maidon “sietämiseen” on tapahtunut populaatiossa n. 3000 vuodessa. Ja tässä on kyse kuitenkin vain ruoka-aineesta, jota me syntyessä luonnollisesti pystymme käsittelemään, lähinnä tuon laktoosin käsittelyn vuoksi. Suomeksi: meni ihmisapinalla 3000 vuotta, että se hoksasi, että ei kannatakaan lopettaa laktaasi-entsyymin erittämistä, kuten nisäkkäillä on tapana. Vielä rautalankaa: 3000 vuodessa muutettiin jo luontaisesti olemassa olevaa mekanismia “hieman”. Tätä nopeampiin muutoksiin tarvitaan kait sahaa ja Tsernobylia 🙂
Tämän ei ole tarkoitus olla biokemiallisesti tarkka kuvaus tapahtumasta. En ole aiheen asiantuntija, enkä tunne kaikkia yksityiskohtia. Esitän vain lukemani perusteella, että adaptaatiot mitataan tuhansissa vuosissa, ei viikoissa. Perspektiivi ja mittasuhteet kohdilleen siis.
Ja vielä. Tuon edellisen tiedon pohjalta seuraavaa ajateltavaa: Peruna, tuo ruokakulttuurimme kulmakivi? No, noin 1700-luvulta lähtien. Riisi? Riisiä alettiin viljellä ensimmäisen kerran todennäköisesti Thaimaan alueella 4000 eaa. Riisiä on tuotu Suomeen 1600-luvulla. Silloin siihen oli varaa vain rikkailla säätyläisillä. Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa.
Vehnä onkin selkeästi “pisimpään” levinnyt hiilari. Mutta siitä seuravaa faktaa: Lounais-Suomessa vehnää on viljelty jonkin verran jo vuosisatoja, mutta yleiseksi vehnän viljelys tuli Suomessa vasta 1900-luvun kuluessa. Maailmanlaajuisesti vehnän tuotto viisinkertaistui 1900-luvulla. Tällä hetkellä maailmassa tuotetaan vuosittain noin 690 miljoonaa tonnia vehnää, ja se on maailman 3. viljellyin kasvi maissin jälkeen.
Olisiko näistä apua tuohon hahmottamiseen? Tuosta metsästäjien muuntumisesta paimentolaisiksi ja kyläyhteisöiksi domestikoitumisen tapahduttua n. 9000 vuotta sitten ollaan tultu aika kauas. On hyvä ymmärtää, että tähän maahan kaikki tärkeimmät pöytähiilarit on saapunut n. 300 vuoden sisään. Ja kun T-mallin Foordeja tehtiin 100 vuotta sitten, alkoi teollinen ruoka myös hiljalleen muotoutua nykymuotoonsa.
Haluaako joku väittää, että suomalaisten elimistön on adaptoitunut tähän nykyiseen lautasmalliin tuossa ajassa?
Että ikäviä uutisia teille, jotka ajattelette, että historia tukisi mikroateriasukupolven mieltymyksiä 🙂
Pahoittelen tätä viestiä. Tää ei ole mun blogi 😀
Comment by Jani — 5.3.2012 @ 2.38
Kirjoitus on tietysti tyyliltään poleeminen eikä objektiivinen, joten kannattaa tiedostaa, mitä siinä ei kerrota. Muun muassa ei kerrota eri menetelmistä, joilla haitta-aineita vähennetään: liottamista mahdollisesti happamassa tai emäksisessä liuoksessa, hapattamista sopivilla bakteereilla, idättämistä ja keittämistä. Toiset haitta-aineet hajoavat toisia helpommin: keitetty valkoinen riisi on ilman muita käsittelyjä suhteellisen neutraali hiilihydraatinlähde.
Toiseksi kirjoituksen suomennos on selvää “käännöskieltä”, siinä on rakenteita ja sanontoja, joita ei idiomaattisessa suomessa käytetä sillä tavoin. Minua tällainen häiritsee, vaikka ilmiö on sangen tavallinen.
Comment by Juho — 5.3.2012 @ 13.05
Jani, aivan MAHTAVA kirjoitus, kiitos! 😀 Hauska, looginen ja kiinnostava. Blogiini saa tulla riehumaan toistekin. Omankin voi perustaa, kun on noin paljon sanottavaa, mutta olen vain iloinen ja ylpeä, jos mellastat mun blogissa sitä ennen. Aihe herättää kyllä tunteita suuntaan ja toiseen, eikä kai mitään “totuutta” ole olemassakaan. On kuitenkin yleisiä lainalaisuuksia, historiantuntemusta ja sitten on tämä oma laboratorio eli kroppa. Saako kysyä, oletko sä tehnyt ravitsemuksellisia kokeita omalla kohdallasi ja minkälaiseen tulokseen olet päässyt tähän päivään mennessä? 🙂
Juho, olet aivan oikeassa. Ja olen syvästi pahoillani susirumasta käännöskielestä. Itse häiriinnyn myös huonosta suomesta, mutta tällaisten artikkelien kääntäminen harrastusluontoisesti kiireen elämän keskellä on jonkinlainen kompromissi siedettävän kielen ja käytettävissä olevan ajan kanssa, samoin kuin halun saada tieto leviämään myös niille, jotka eivät jaksa englanniksi lukea. Tai tieto ja tieto, yksi näkemys. 🙂
Comment by Meri — 5.3.2012 @ 20.44
No kiitos vain, ja kiitos käännösurakasta. Mielenkiintoinen oli varsinainen tekstikin. Siksi ylipäätään rämmin läpi kommentitkin, ja jopa kirjoitin itse omia ajatelmia. Moiseen en aiemmin ole syyllistynyt. Tämä on mielestäni tärkeä aihe. Tämäkin.
Ja kyllä vain, kokeiluja olen tehnyt vuosikausia ruoan suhteen. En ehkä ala millään spesifisellä ruoka-aine-syy-yhteydellä retostelemaan voimakkaasti, koska epäilemättä joku solubiologi tulee haukkumaan mut pystyyn toteamalla että “mahdotonta, tietämätön moukka”. Olen lukenut vuosien aikana jonkin verran ruoka-asioista, eri lähteistä. Ja kyllä, paljon ennen kuin karppaamisesta tuli trendikästä ja Antti Heikkilästä tuli julkkis. Montignaciin tutustuin jo ehkä n. 10 vuotta sitten. Jo joskus silloin jäi margariinin käyttö pois, ja voin suosiminen alkoi. Eli ylipäätään prosessoidun ruoan kyseenalaistaminen ja ruoan vaikutus terveyteen alkoi hiljalleen pohdituttamaan.
Kokemukseni on seuraava: ylensä ne, missä kehoitetaan vähentämään viljoja ja hiilareita, käyvät eniten järkeen. En ole biokemisti enkä historioitsija, joten tietoni ovat sillä tavalla pinnallisia, että luotan toisiin, jotka vaikuttavat tietävän enemmän kuin minä. Aina ei voi toki tietää, kehen kannattaisi luottaa – maailmassa on paljon helppoheikkejä. Että saa nähdä, käykö joskus ilmi että olen luottanut huonoihin lähteisiin.
Sekä omakohtaiset, että lähipiirin kokemukset ovat, että karppaaminen vaan on “se” juttu – tällä hetkellä. Miksikö? No, ensinnäkin se, mitä tuo historian luentoni vihjaa: hiilareiden kulutus on hypännyt pilviin. Sen näkee selvästi, jos vain avaa silmät. Sen kumoamiseen ei löydy yhtään pitävää leipäteollisuuden maksamaa meta-analyysiä. Ja mistä tietää, onko se hyvä vai huono asia? No jälleen, avaa silmät ja katsoo, eikä lue niitä leipäteollisuuden maksamia meta-analyysejä. Sekä oma, että toisten kehot kertovat. Eli en tarkoita, että karppaaminen olisi täydellinen vastaus, tai että se olisi edes oikeassa. Väitän vain sitä, että mitä ikinä siinä tapahtuukin, on suuntana oikea. Ja siihen voi liittyä myös se, että monesti karppaajalta jää leipä pois. Voihan se olla, että joskus käy ilmi että suurin vaikutin on juuri se. Jää nähtäväksi.
Lähipiirissä (ja perhepiirissä) on useita ihmisiä, jotka ovat todenneet ruoan aiheuttamia vaivoja, sekä ruokavalion muutoksesta johtuvaa helpotusta. Ja ne muutokset ovat aina liittyneet kahteen pääseikkaan: hiilarit ja viljat. Ei rasvat, ei suola, ei vitamiinit, ei lääkkeet, ei liikunta. Kaikilla muilla asioilla on varmasti vaikutuksensa, mutta selkeimmät muutokset liittyy aina noihin kahteen maagiseen. Olkoonkin trendikkäitä – se vaan on niin.
Painonpudotus, vatsavaivat, ulostevaivat, selittämättömät kivut… hyvin monenlaista on, mihin on vaikutettu. Ja mihin itselläni on vaikuttanut. Se on kiistatonta. Eikä todellakaan kuviteltua tai psykosomaattista. Monenlaista kerrottavaa on, mutta enpä kerro =)
Ja vielä. Ihmisten on käsittämättömän vaikea ymmärtää sitä, että jos itse on oireeton, niin joku toinen voisi olla kipeä. Vähän kuin minä tässä väittäisin, että kun en ole kissoille allerginen, niin ei kukaan mukaan ihminen tässä maailmassa VOI olla. “Naurettavaa, kato nyt, rapsutan kissaa, eikä yhtään kutita. Hah!”
Comment by Jani — 7.3.2012 @ 23.42
[…] perustuva ruokavalio nousee karppausintoilun rinnalle. Suosittelen lukemaan perusteluja täältä siitä, miksi munat ja pekoni voisivat sittenkin olla parempi vaihtoehto Elovenalle. Tässä pieni […]
Pingback by Kaurapuuron epäterveellisyys? | Aivot altaassa — 25.3.2012 @ 21.11
Kertakaikkiaan mielenkiintoinen juttu. En voinut lopettaa kesken ja kommenttiosiokin oli pääasiassa mielenkiintoista luettavaa. Vähän jos voisin sanoa joillekin kirjoittajille. Kun puhutaan hiilihydraateista, ei tarvitse erikseen mainita perunaa. Tärkkelys kun kuuluu hiilihydraatteihin. Ja eri ehdotusten sopivuus kullekin: me olemme ilmeisesti niin paljon toisistamme poikkeavia, että kaikille parasta ruokavaliota ei ole olemassakaan. Olemme perineet geenimme esi-isiltämme, jotka ovat voineet asua aivan eri ravintopohjan seuduilla ja adaptotuneet siihen. Uskon kuitenkin, että hiilihydraattien liian runsas nauttiminen ei ole kenellekään hyväksi ja uskon myös, etä luonnolliset rasvat ovat vaarattomia, ainakin useimmille. Voin tietysti erehtyäkin, mutta se onkin ainoastaan minun ongelmani.
Asianharrastaja
Comment by Rauno Wilska — 30.3.2012 @ 20.56
[…] ja varmaan myös muiden ihmeviljojen (quinoa, hirssi, tattari), mutta lueskelin hiljattain niistä sellaista juttua että tekee mieli jättää nekin pois ainakin kokeilujakson ajaksi. Ujutin listalle oman käden […]
Pingback by Uuden vuoden skarppaus « Viherrys — 5.1.2013 @ 0.45
Apuva! Minäkin aloin selvittämään josko quinoa sopisi kuitenkin kun teki mieli pöperöä.
Hieno selvitys kokonaisuudessaan ruokavalion merkityksestä. Oliko niin että pähkinä ja ns. Ampiaiset allergisoivina ovatkin huuhaata ja kaiken takana viljat. Olen nelisen vuotta ollut vhh ruokavaliolla ja kyllä, pääsin eroon lukuisista vaivoista ja lapsetkin ovat olleet hyvin terveitä vrt edelliseen elämään. Mutta nyt joulunaika sukulaisten keskellä jotka nauravat minun perheeni tavalle syödä. En jaksanut lapsia estellä ja hoidan taas kipupotilaita (kohta 2vk) enemmän ja vähemmän valvottuja öitä. Ja mikä ironista, isommat palauttaa löytämiään pulloja ja ostavat sillä rahalla makaroonia koska se on niin halpaa. Ja ne söi sitä juuri. Lapset ei halua ymmärtää ja koulussa vielä syövät normisti siis valtakunnan jokaiselle tarjoamaa “terveys” ruokaa. Miten lapsille selittää asia? Tänään sanoin jo että on epäreilua että minä joudun valvoa kun he sairastaa kun eivät suostu kuunteleen. 🙁 turhauttaa! Quinoa meni viemäristä alas, onneksi on keitettyä lanttua
Comment by Lea — 9.1.2013 @ 13.35
http://www.youtube.com/watch?v=cv5RwxYW8yA
Oheisessa linkissä samaa asiaa. Itsekin keliaakikkona olen nyt myös aloittanut gluteenittoman ruokavalion sijasta viljattoman, eli yritän jättää myös maissin, hirssin ja tattarin, pois, kahta jälimmäistä harvemmin on tullut käytettyäkään. Riisi on ehkä vähiten “gluteeninen”, joten sitä satunnaisesti saatan käyttää. Tosin voipi olla, että kun tottuu olemaan ilman noita em.niin ei sitä riisiäkään kohta kapaile. Opetteluahan tämä kyllä on, kun on tottunut noihin ns.korvaaviin,ns.gluteenottmiin.
Ylläolevassa videossa selostetaan että on n.200 sairautta jotka on linkitetty tuohon vuotavaan suoleen joka johtuu viljoista, pääsääntöisesti.
Maitotuotteet saattavat sopia monille, sen jälkeen kun suolisto on taas kunnossa, mutta suoliston tervehtymiseen voi mennä jopa vuosi tai enemmänkin.
Comment by höpönassu — 17.1.2013 @ 15.20
Eli ei saa syödä kauraakaan? Entä gluteenittomissa tuotteissa, gluteeniton jauhoseoshan on vehnän tärkkelystä. Saako sitä syödä? Riisijauho ei käy myöskään? Mitä suosittelet leivontaan korvaamaan vehnäjauhoa? Soijassa ei ole varmaan mitään pahaa, taikka mantelijauhoissa. Ja mistä saada kuitua, jos jättää viljat pois? Onko viljoissa jotain muuta tärkeää ravintoainetta jota ihminen tarvitsisi? Kiitos jos vastaisit. 🙂
Comment by Erika — 9.5.2013 @ 16.39
Erika, kyseessä on siis Robb Wolfin kirjasta suomentamani artikkeli, ei oma kirjoitukseni. Olin aiemmin sitä mieltä, että viljojen jättäminen hyödyttäisi kaikkia ihmisiä, mutta nykyään en ajattele niin. Tärkeintä on miettiä, onko juuri sinulla jokin syy jättää viljat? Saatko niistä oireita? ONko sinulla terveydellisiä ongelmia? Sopiiko ehkä kaura paremmin, vaikka ruis tuottaisikin vatsanpuruja? Tietysti voi kokeilla olla ilman viljoja, mutta jos siihen ei ole pätevää syytä, niiden osittainen vähentäminenkin voi olla ok, ja toiset voivat syödä niitä ilman minkäänlaisia ongelmia. Ravintoaineiden vuoksi viljoja ei ole välttämätöntä syödä, mutta monista syistä ne ovat välillä hyvinkin paikallaan. Pääosin mikään ei kohtuullisissa määrin ole haitaksi, ellei sitten ole kyseessä jokin ihan varsinainen terveysongelma.
Olinko liian sekava? 🙂 Itse syön esim. kauraa, muuten hyvin harvoin gluteeniviljoja, mutta en ole ehdoton. Jos vatsani kestäisi, söisin useammin.
Comment by Meri — 10.5.2013 @ 5.21
Moi. Vieläköhän tänne saa vastauksen kysymykseeni 🙂
Mielenkiintoista.
Päädyin tähän artikkeliin etsiessäni tietoa finneistä/aknesta ja sen hoidosta.
Jossakin kerrottiin että pitäisi poistaa vilja ruokavaliosta ja googlen kautta löysin tänne.
Haluan siis eroon vain finneistäni, siksi olisin mahd. valmis kokeilemaan viljatonta ruokavaliota.
Tai ainakin aluksi halusin eroon vain finneistäni, tämän artikkelin luettuani aloin vähän miettimään terveyttä laajemmin ja kiinnostuin erityisesti artikkelissa mainitusta paremmasta fiiliksestä. Ajattelen olevani terve kuin pukki, mutta jos voisi olla jollakin lailla terveempi olemalla syömättä viljaa niin olisihan se mielenkiintoista kokeilla.
Minulle on mahdotonta tässä vaiheessa syödä tuon ruokalistan mukaan, sillä olen opiskelija ja lounas on koulussa sitä mitä milloinkin on. Mutta, haluan siis eroon otsaani koristavista finneistä.
Syön melko paljon leipää. Aamulla yleensä 1-2 leipää (välillä muroja), lounaan kanssa 2 leipää, välipalaksi leipäpari tai kaksi, päivällisen kanssa leipä ja iltapalaksi vielä leipää. Tavallisesti päivän aikana siis n. 10 erilaista viljaleipäviipaletta, joskus maistuu enemmänkin.
Jos muutan ruokavaliotani pelkästään leivän, pullien ja keksien osalta, voisiko jo sillä olla positiivista vaikutusta akneen? Olen 180cm pitkä ja 60 kg, jos en enää syö pullaa/leipää, vaan popsin aamupalaksi marjoja ja iltapalaksi omenan ja pähkinöitä, niin mistä sitten saan läskiä luiden ympärille? 😀
Comment by Juuho — 4.11.2013 @ 22.35
Hirssissä ei ole gluteenia.
Comment by Paula — 9.4.2014 @ 20.21
Thanks for nice and useful information.
Comment by Komal Shaha — 12.6.2020 @ 8.30
Melisa Kosmicki
I found a great…
Trackback by Miksi vilja ei sovi ihmiselle — 25.4.2024 @ 23.11