MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

7.10.2011

Fried rice ja sen paleompi kaveri

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Gluteeniton,Kevyt,paleo — Meri @ 16.30

En tiedä teistä, mutta itse olen digaillut nuorena kiinalaisten ravintoloiden paistettua riisiä (yleensä kanalla, puluparat). Se on ihanan suolaista ja paistetun maku on maukas, mutta kokonaisuus ei ole pelottavan eksoottinen tällaiselle entiselle ruokanirsolle. Nykyään olen nirso lähinnä laadun suhteen, mutta enpä ole syönyt juuri riisiäkään.

Valmistin paistettua riisiä Lihansyöjän toivomuksesta ja yllätin itsenikin! Siitä tuli juuri sellaista kuin piti. Proseduuri on helppo ja riisin voi keittää juuri ennen preparointia, jos ei ole sitä sorttia, joka suunnittelee ruokalistansa viikoksi etukäteen. Päivän vanha riisi on kuitenkin kauniimpaa, kun jyvät pysyvät irtonaisina. Mutta herkullinen mättö on nälkäiselle syöjälleen aina kaunis!

Here goes.

Paistettu riisi (fried rice – n. neljälle)

  • 2 dl riisiä (kuivapaino – keitä kypsäksi)
  • sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • porkkana, kiinankaalia
  • 3 luomumunaa
  • gheetä tai voita paistamiseen
  • suolaa

Keitä riisi kypsäksi tai hyödynnä edellispäivän ylijäämiä. Jätä riisi sivuun lehdellä soittelemaan ja pilko sipulit. Paistele sipulihakkeita reilussa gheessä tai voissa kookkaalla paistinpannulla tai wokkipannulla, rasvaa saa olla runsaasti, jotta sitä piisaa riisillekin. Kuutioi porkkana ja suikaloi kiinankaali, jos haluat täydentää ateriaa vihanneksilla. Lisää pannulle ja paista hyvästi al denteksi.

Siirrä vihannekset pannun toiseen laitaan. Riko munat erilliseen kuppiin ja vatkaa rikki haarukalla. Kaada seos pannulla vapautuneeseen kohtaan ja kypsennä koko ajan vedellen hyytyvää massaa lastalla edestaas, samaan tapaan kuin munakasta tehtäessä. Kun massa on hyytynyt, mutta vielä kostea, lisää pannulle riisi. Sekoita kaikki ja paistele settiin riittävä paistetun maku. Mausta kohdilleen suolalla ja tarjoile miten kuten.

Paistettu riisi toimii hyvin myös silloin, kun edellisillan nesteytys on mennyt nappiin. Karvanoppiin. Kermanekkaan?

Ja koska olen ammatiltani luova johtaja (eli toimintaterapian esimies), en voinut välttyä henkilökohtaisen aivoriiheni raksutukselta kun se jo sovelsi ohjetta riisittä. Idean kokeilin juuri ja olihan se damn good sekin. Ylläri.

[Is ugly.]

Fried rice vol. 2 eli riisitön mättö

  • keräkaalia, punakaalia, kiinankaalia, kukkakaalia… Valitse.
  • porkkana
  • sipulia, valkosipulia
  • 2 luomumunaa
  • gheetä/voita paistamiseen
  • katkarapuja
  • suolaa, currya

Suikaloi kaali tai kaalit ohuiksi, voit myös pilkkoa ne vielä pieneksi silpuksi. Tee sama sipuleille, jos käytät. Paistele pannulla reilussa rasvassa niin, että pehmenevät sopivasti, ei kuitenkaan mössöksi saakka. Siirrä vihannekset pannun toiseen laitaan. Rikot munat erilliseen astiaan ja sekoita rikki haarukalla. Kaada munaseos pannun vapaaseen kohtaan ja anna hyytyä koko ajan lastalla hyytymiä siirrellen. Kun seos on hyytynyt eikä vielä kuivunut, sekoita kaikki ainekset keskenään. Lisää joukkoon runsas kouramitta katkarapuja ja anna hetki lämmetä. Mausta currylla (Päivän sana! Se ateistisempi.) ja suolalla. Rokkenrol, kaalia napaan.

Ps. Jos kelaat että mitä vattua täällä pupelletaan riisiä koko ajan, pysy kanavalla. Tulossa Asiaa aiheesta.

4.10.2011

Superiisi arki-illallinen

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kala — Meri @ 14.44

Tästä ei muona juuri arkisemmaksi muutu, mutta arkihan on kaunista! Ja muona maukasta. Jännä, kuinka pienellä ateriaan saa eksoottisen vivahteen. Curryjauhettakaan ei voi kutsua varsinaisesti uudeksi villitykseksi, ja silti tämä oli virkistävää vaihtelua lähinnä suolalla maustetun ruoan lappamiseen.

Katkarapuja ja kaalia currylla

  • keräkaalia
  • kiinankaalia
  • porkkanaa
  • (pakastevihannesten jämät)
  • katkarapuja
  • curry-jauhetta
  • suolaa
  • gheetä paistamiseen

Suikaloi kaalit ja pilko porkkana pieneksi. Iske pannulle kivasti gheetä ja paistele keräkaalia ja porkkanaa hetki ennen kuin lisäät herkemmän kiinankaalin. Paista vielä tovi, ja lisää sitten sulatetut katkat. Tarkoitus on, että vihannekset menettävät kovuutensa mutteivät purutuntumaansa. Katkat saavat lähinnä lämmetä. Mausta reilulla annoksella currya ja suolaa sopivasti. That’s all folks.

30.9.2011

Auta paleo voittoon (ja äänestä paleocroissantia)!

Filed under: Gluteeniton,paleo — Meri @ 19.57

[Kuvat by Toni Määttä 2011.]

Paulig järjesti ruoka- ja leivontablogeille hienosti houstatun Makuparit-kilpailun. Paitsi että osallistujat saivat ison laatikollisen Pauligin kahveja testatakseen niitä reseptejä varten, yritys kutsui myös tehtaalleen käymään ja kestitti siellä! Vuosaaren tehdas on kaunis paikka. Olisin voinut jäädä katselemaan pakkausrobotti Aatu, Beetu, Ceetu ja Deekun touhuja tuntikausiksi.

Kierroksen jälkeen pääsimme suorittamaan ns. cuppingia eli maistelemaan kahvilaatuja. Pauligin uusi luomulaatuinen Reilun kaupan Mexico oli käsittämättömän hyvää! Myös minikurssi baristaksi oli mielenkiintoinen; opin viimein valmistamaan itselleni espresson.

Vaan tämä kaikki on vain sanahelinää ja johdantoa siihen tosiasiaan, että KILPAILU ON ALKANUT! Pyydän apuanne: jos haluatte paleolle näkyvyyttä ja antaa äänenne ainoalle ei-leivotulle osallistujalle

—->  käykää digaamassa Monkeyfoodin Paleo Croissantia. Ei voiton vaan paleon tähden. 😉

Tässä vielä ohje, jolla osallistuin.

—–

Monkeyfood Continental
Paleo Croissant (kahdelle)
  • 2 keskikypsää luomubanaania
  • 8 viipaletta pekonia
  • 2 tl jauhettua kardemummaa
Halkaise banaanit kahteen osaan pitkittäissuunnassa. Helpoiten se tapahtuu kuorimalla banaanista yksi sivu pois ja leikkaamalla banaani halki. Kun kuorit banaanin loppuun vasta sen ollessa kahdessa osassa, se ei hajoa leikatessa.
Levitä kardemumma laakealle lautaselle tai leikkuulaudalle ja pyörittele banaaninpuolikkaita siinä niin, että niissä on maustetta tasaisesti. Voit myös sirotella kardemumman suoraan banaaneille, mutta varovaisella kädellä.
Kääri jokainen banaaninpuolikas kahteen pekoniviipaleeseen niin, että banaani lähestulkoon peittyy. Siirrä pekoniin käärityt banaaninpuolikkaat leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 220 asteessa n. 20 minuuttia tai hiukan pidempään. Haluttu lopputulos on melko rapea ja kypsä, parhaassa tapauksessa jopa lievästi karamellisoitunut.
Nosta paleocroissantit jäähtymään ja valmista espresso.
Espresso Profondo a la Aeropress (http://en.wikipedia.org/wiki/AeroPress)
1. Kiehauta vesi ja anna sen jäähtyä hetki.
2. Lämmitä kuppi kuumalla vedellä.
3. Kastele filtteri kuumalla vedellä.
4. Mittaa kahvi Aeropressiin ja kaada hieman jäähtynyt vesi sekaan.
5. Sekoita kahvia 12 sekuntia.
6. Paina sylinteriä alas kunnes kuulet sihinän (suodattimesta ei tule enää nestettä vain ilmaa).
7. Kahvi on valmista!
Tarjoile haaleat paleocroissantit pehmeän Profondon kanssa ja kerää pisteet kotiin! Erittäin mannermaista.

26.9.2011

Joulu tulee (ja riisipuuro)

Filed under: Gluteeniton,Maidoton — Meri @ 18.21

Nojoo, anteeksi. Mutta pimenevät illat ja chilliintyvät kelit antavat potkua nostalgialle eikä jouluntuloa mieleen pieninä pilkahduksina voi estää! Ymmärrän, että olen ajoissa. Ymmärrän senkin, että kaikille joulu ei ole parempi edes myöhään. Siitä huolimatta saattaa digailla riisipuurosta. Niin luolasta kuin onkin.

Tiukasti ottaen riisi ei ole erityisen paleoliittinen raaka-aine, mutta yksilöllisesti ja löysin rantein kokeillen se voi kuitenkin sopia monelle paremmin kuin vaikkapa gluteeniviljat. Tai sitten ei. Tiedät itse parhaiten. Minulle se maistuu muutaman kerran vuodessa: sushissa, intialaisen kanssa ja riisipuurona.

Paleo Porridge (paleouuniriisipuuro)

  • 2 dl puuroriisiä
  • 4 dl kookosmaitoa
  • 6 dl vettä
  • suolaa

Mittaa ainekset uunivuokaan (jonka voit halutessasi voidella – voitele ainakin, jos siedät voita, se tuo mahtavaa makua) ja sekoita. Anna porista uunissa 175 asteessa noin 1,5 tuntia. Hämmentele puuroa muutaman kerran valmistuksen aikana. Tarjoile jäähtyneenä kanelin ja rusinoiden kanssa.

Puurojämistä voidaan sitten seuraavalla kerralla leipaista oikein semipaleoliittista rieskaa.

Ps. Erittäin hyvää jääkaappikylmänä.

25.9.2011

Tonnikalaa! Viimeinkin.

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kala — Meri @ 18.32

Olen pidättäytynyt tonnikalan ruokailusta jo hyvän tovin paitsi välttääkseni säilyketölkeistä irtoavia metalleja, myös tonniakalan kalastukseen liittyvien ympäristö- ja eettisten kysymysten vuoksi. Perjantaina asioin kuitenkin poikkeuksellisesti Valintatalosta, jonka hyllyllä oli paras yllätys pitkään aikaan: kartonkipakattua, tanskalaisen yrityksen ympäristöystävällisesti ja eettisesti tuottamaa, delfiiniturvallista (dolphin safe) tunaa! Bongaa Amanda Seafoods.

Tonnikalakuutiot olivat ilo paitsi mielelle, myös kielelle: öljyyn säilöttyinä tunabiitit olivat pehmeitä mutta riittävän purutuntumaisia ja mahtavan maukkaita. Tyyppasin jo sekä peruskuutiot että aurinkokuivatuilla tomaateilla maustetut versiot. Jälkimmäisistä mainittakoon, että tomaattia on paketissa hyvin vähän ja maku on hienovarainen. Palvelee siis myös meitä, jotka emme hypi riemusta noin muutoin aurinkokuivattuja tomaatteja maistaessamme.

Tunaa voi syödä sellaisenaan, salaatissa, tapaksena tai vaikka näin.

[Kuvan annoksessa mukana kukkakaalia.]

Tuna slaw

  • punakaalia
  • kaalia
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • 1 tlk Amanda-tonnikalaa
  • suolaa

Silppua kaalia ja paistele pannulla oliiviöljyssä pehmeäksi. Lisää pannulle tunat ja lämmittele vielä. Purista pannulle reilusti sitruunamehua ja täydennä maku suolalla. Siittä sitten suuta kohden.

3.9.2011

Try me! Dry me!

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Lihaa,meat,Napot,paleo,Välipalaa — Meri @ 15.17

Olen ennenkin lausunut jonkin sanan kuivuristamme ja sillä syntyvistä herkuista, mutta hyvää kannattaa toistaa ja parhaita ideoita matkia. Nämä salt&vinegar-sipsit ovat lähes parasta mitä tiedän ja kuivaliha toimii yhtä hyvin eväänä, palkkarina kuin jälkkärinäkin. Yksinkertainen on maukasta ja suolalla pötkii pitkälle. Muitakin ratkaisuita voi tehdä.

Salt & vinegar – lehtikaalisipsit (aiemmin julkaistu englanninkielinen ohje Kale chips)

  • 1-2 lehtikaalta
  • suolaa
  • punaviinietikkaa
  • oliiviöljyä

Revi lehtikaalit paksuimmista ruodoistaan kulhoon. Lorauta (pirskota kuulostaa niin teennäiseltä) joukkoon reilusti punaviinietikkaa ja vähän vähemmän öljyä. Pöyhi sekaisin ja jätä vaikka huoneenlämpöön esim. yön yli. Nostele seuraavana päivänä kuivuriin ja anna kuivatella ehkä viitisen tuntia 30 asteessa. Minusta parempia kuin mitkään perunalastut, Lihansyöjä on eri mieltä. Hence the name.

Kuivalihaa (aiemmin julkaistu englanninkielinen ohje Monkey jerky)

  • pala naudan sisäpaistia
  • suolaa, pippuria

Veistele sisäpaisti ohuiksi siivuiksi syiden vastaisesti. Nosta kulhoon ja kaada päälle vettä kunnes peittyvät, lisää suolaa ja pippuria ja sekoittele. Anna marinoitua esim. yön yli jääkaapissa. Nostele talouspaperin kautta kuivuriin (ettet kastele kuivuria) ja anna kuivatella 50 asteessa ehkä yhdeksisen tuntia.

Maustamisessa saa käyttää myös mielikuvitusta, öljyä tai vaikka voita.

28.8.2011

Purppura eli punavioletti

Filed under: Gluteeniton,Maidoton,meat,paleo — Meri @ 19.31

Purppura eli punavioletti on luonnossa esiintyvä väri, jota ei ole spektrissä.” Näin tuota vangitsevaa, “jossain määrin heraldiseksi vakiintunutta” kaunista sävyä kuvaillaan Wikipediassa.

Tilaan viikoittain luomukoria Ekokauppa Ekolosta. Se on mainio palvelu, jossa tehdään kerran viikossa web-lomakkeella tilaus vihanneksista ja hedelmistä, joita haluaa noutaa Ekolosta seuraavana torstaina. Mitään ei ole pakko tilata ja korin voi ottaa vain silloin, kun sen antimille on tarvetta. Minimitilausmäärää ei ole. Itse olen käyttänyt palvelua menestyksekkäästi jo parin vuoden ajan, mutta silti korilla oli yllätys varalleni! (Parempi kuin se, että tuotteet homehtuvat nopeasti jos ei pidä varaansa.)

Tilaan silloin tällöin bataattia, nyt useammin, kun olen lisännyt hiilareiden osuutta. Tilasin nytkin ja sain paperipussillisen hauskanmallisia juureksia, kuten aiemminkin. Yllätys paljastui vasta kokatessa: tämä erä bataattia oli ns. Okinawan aka Japanin bataattia aka purppuraa jamssia! Siis sitä, jota Robb Wolf ylistää herkulliseksi (“it’s like cake”)! Kokkaus paljasti, että purppura on minunkin makuuni parempaa kuin tavallinen oranssi. Purppurajamssi ei ole makea, vaan täyteläinen hiukan perunan tapaan, kuitenkin maukkaampi. Sillä on myös erinomaisia ominaisuuksia terveyttä ajatellen. KIITOS EKOLO.

Syy mysteeribataattien korkkaamiseen oli se, että halusin pitkästä aikaa paleolasagnea. Koska en tällä hetkellä voi kuitenkaan syödä tomaattia, sovelsin hieman. Tässä ohje. Lopputulos oli maadoittavan hyvää. Jos lohtua kaipaa, tämä sitä suo.

Purppura eli Paleo Purple Pie (“lihaperunalaatikko”)

  • keskikokoista bataattia/jamssia
  • 800 g jauhelihaa
  • (purjoa/sipulia)
  • 3 dl kookosmaitoa
  • 1-2 rkl kookosjauhoa
  • suolaa, pippuria

Paista jauheliha kypsäksi ja pilko purjo tai sipuli sen joukkoon, jos haluat sellaista käyttää. Lihan paistuessa kuori bataatit ja viipaloi ohuiksi kiekoiksi. Lisää kookosmaito ja -jauho pannulle ja keittele vielä hieman jauhelikastiketta kasaan. Kookosjauho toimittaa tässä(kin) suurusteen virkaa, sillä se saostaa nestemäisiä tuotoksia nopeasti imemällä itseensä kosteutta. Koska tässä ohjeessa ei käytetä muita kastikkeita, on koostumus kuitenkin syytä jättää hieman kosteaksi, ettei ruoasta tule kuivaa. Mausta soosi suolalla ja pippurilla.

Kokoa ruoka uunivuokaan: lado ensin kerros bataattiviipaleita ja lisää päälle reilusti jauhelihakastiketta. Lisää toinen kerros bataattia ja loput lihasta (jos bataattia vielä on, lisää kerroksia kunnes tuotteet tai reunat loppuvat). Lykkää uuniin reiluun 200 asteeseen ja anna olla mielellään reilu tunti tai ainakin niin kauan, että bataatti on kypsynyt. Ruokaile esim. hyvää (tai huonoa) elokuvaa katsellen ja taannu onnelliseksi. Ohje toimii varmasti myös oranssina.

Ps. Suomen kuvalehtikin raportoi Ekolon asiakkuudestani kesäkuussa.

Pps. Itse artikkelin voi lukea Iltalehdestä.

20.8.2011

Monkey see, Monkey move (naturally)!

Filed under: Lätinää,paleo,Terveys — Meri @ 16.59

[Kuvassa Lihansyöjä nelivedolla.]

Pääsimme kivikautisiksi koekaniineiksi viime sunnuntaina, kun Jaakko aka Jaska Savolahti järjesti Suomen ensimmäisen Luonnollisen liikkumisen leirin. Homma on saanut alkunsa ja muotonsa Erwan Le Corren perustaman MovNat-lajin myötä. Ajatuksena on ottaa oppia esi-ihmisistä muussakin kuin ruokavaliossa; palata liikkumaan luontoon ja luonnollisesti.

Jaska on aloitellut luonnollista liikkumista Helsinki Paleonsa kautta kevään lopulla viikottaisin luonnollisen liikkumisen harjoituksin Keskuspuistossa. Treeneissä on opeteltu ns. barefoot- eli paljasjalkakävelyn ja -juoksun tekniikkaa sekä tehty erilaisia tasapainoharjoituksia. Keskuspuiston kalliot ja kaatuneet puunrungot tarjoavat erinomaisen miljöön luonnossa leikkimiselle ja sekarotuinen seurakunta on ottanut haltuunsa myös puiden alaoksastoa. Pakko mainita, että koska laji herättää huomiota kiinnostavan ja osin hölmönkin näköisin (mutta hauskoin!) harjoituksineen, on joukko saanut usein jatkokseen ex tempore -kokeilijoita.

Leirin ajatuksena oli päästä kokeilemaan luonnollista liikkumista vielä lähempänä luontoa monipuolisessa ympäristössä ja pidempiä pätkiä kerrallaan. Leiri järjestettiin Jaskan mökillä Lohjansaaressa, jonka välittömään lähimaastoon Jaska oli veljensä Mikon kanssa rakentanut kunnioitettavat harjoitusmaastot. Puunrungot maassa ja eri korkeuksille köytettyinä sekä hiekkakuopan kivenmurikkakokeilut pistivät hien virtaamaan paitsi rasituksesta ja keskittymisestä, myös korkeanpaikankammon voittamisesta.

[A duel! Jaska versus Monkey.]

Jaskan tapa ohjata ja valmentaa on harrastajalle palkitseva. Jaska osaa soveltaa harjoitukset erilaisille ihmisille sopiviksi ja kuunnella ja seurata osallistujien fiiliksiä ja taitotasoa. Välitön palaute, niin myönteinen kuin kehittäväkin, kannustaa pyrkimään parempaan ja saa jokaisen kokemaan onnistumisia. Harjoittelu tuntuu myös turvalliselta, sillä Jaska ei hötkyile eikä aseta omia taidonnäytteitään osallistujien edelle, vaikka väläytteleekin välillä inspiroivia edistysaskeleitaan.

Treenien välillä kokattiin ja syötiin yhdessä paleoliittista ruokaa. Aamutreenien jälkeinen lounas oli kevyt kasvislounas hedelmistä, pähkinöistä, marjoista ja kookosmaidosta, jota Jaskan mainio faija Pekka höysti yrtein ja syötävin kukin sekä luontotietoiskuin. (Vai tiesittekö te, että Suomen luonnon pahin valtaaja on tällä hetkellä sinne kuulumaton jättiläisbalsami? Ja jos tiesitte, niin tiesittekö, että tämän balsamin kukkia voi syödä?) Päivällinen preparoitiin lounasta sulatellessa ja toisten harjoitusten jälkeen se valmisteltiin loppuun: lihaa ja kasviksia, siitä on luolaihminen tehty!

Miljöö harjoituksille ja luonnolliselle liikkumiselle oli ihanteellinen, joskin myös hyttysten mielestä. Pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet auttoivat suojautumaan ja osa sortui myös kemikaaleihin. Pieniltä vammoilta ei vältytty: kun aikuiset ihmiset opettelevat taas tetsaamaan maantasassa, loikkaamaan puunrungolta puunrungolle ja kiipeävät puihin, pieniä naarmuja ja kolhuja tulee. Ei kuitenkaan mitään, mikä lapsenakaan olisi estänyt leikin ja seikkailun jatkumisen.

We want more!

Luonnollisen liikkumisen treenit jatkuvat taas Helsingissä kerran viikossa ja ovat  avoimia ja ilmaisia. Leirille pääsee vasta ensi kesänä, mutta sitä odotellessa voi laajentaa paleoliittista kokemusmaailmaansa tulemalla mukaan seikkailemaan! Pakene betonirakenteista ja sosiaalisen median syövereistä metsään ja muista, miksi lapsuus oli niin maagista.

Luonnollisen liikkumisen harjoitusajat Helsinki Paleon sivuilla.

19.8.2011

Going batatas

Filed under: Gluteeniton,laktoositon,Maidoton,paleo,Soppa,Vegan,Vege — Meri @ 20.49

Loma on mahdollistanut taas vähän paneutuneempaa kokkuuta, joten Monkeykin päivittyy välillä. Koska hiilareiden lisäys on ollut ohjelmassa keväästä saakka (ja hyvin tuloksin, olo on parempi kun hiilarit eivät ole nollassa), on bataattikin ollut taas tutumpi vieras apinaköökissä. Bataatti on siitä kiitollinen juures, että se maistuu yhtä hyvin muusina, uunissa ranskalaisten tapaan tehtynä kuin sopassakin.

Keittoa voi maustaa vaikka chilillä, semminkin kun syksy lähestyy, tai esimerkiksi timjamilla tai basilikalla. Mökillä mentiin peruspehmeällä versiolla, jota höystettiin kinkulla ja paahdetuilla auringonkukansiemenillä. Ilman kinkkua bataattikeitto on herkullinen kasvisruoka ja helppo tehdä isollekin porukalle. Myös mainio alkukeitto epäpaleotsijoidenkin nauttia.

Going batatas (bataattikookoskeitto, neljälle alkuun tai 2-3 pääruoaksi)

  • iso bataatti
  • iso sipuli
  • porkkana
  • 1,5-2 dl kookosmaitoa tai kermaa
  • suolaa, pippuria
  • (muita mausteita maun mukaan)

Kuori ja pilko bataatti ja sipuli sekä porkkana, heitä kattilaan ja perään vähän vettä. Kiehuttele/höyryttele kannen alla pehmeiksi ja kaada keittovesi toiseen astiaan talteen. Soseuta ainekset ja notkista lisäämällä keittovettä. Lisää kookosmaitoa desi, pari niin, että saat sopivan juoksevan sopan. Itse tykkään aika paksusta keitosta, joten en lisännyt keittovettä kuin hiukan.

Mausta suolalla ja pippurilla, chilillä, yrteillä – millä nyt tykkäät – ja tarjoile! Prodet voi lisätä soppaan kinkkusilppuna, raejuustona tai fänsimpään versioon paahdettuna pekonina. Myös suolatut ja paahdetut auringonkukansiemenet ovat omiaan taittamaan bataatin makeutta. Siemeniä kannattaa tehdä kerralla suurempi satsi, sillä sopivat sopan lisäksi suuhun sellaisenaan, marjojen kanssa tai salaatissa.

Paahdetut auringonkukansiemenet

  • auringonkukansiemeniä
  • suolaa

Laita paistinpannu kuumenemaan ja kaada kuivalle pannulle auringonkukansiemenet niin, että ne ovat tasaisesti. Vahdi siemeniä koko ajan, kun pannu kuumenee ja ravistele niitä, etteivät pääse palamaan. Kun siemenet alkavat hiukan poksahdella ja saavat kultaa kylkeensä, voit laittaa hellan pois päältä ja lisätä pannulle sopivasti suolaa. Kaada siemenet pannulta talteen, etteivät ne pääse palamaan jälkilämmöissä.

Käyttö kuten edellä mainittu: salaateissa, sopassa, sellaisenaan.

What would a monkey choose

Filed under: Banaani,Cake&Cookies,Gluteeniton,Maidoton,paleo — Meri @ 14.32

Banaanikakun. Tämä on hyvää.

Apinan syntymäpäivä (banaanikakku)

  • kaksi isoa (tai kolme pienempää) luomubanaania
  • 4 luomumunaa
  • 0,5 dl kookosjauhoa
  • 1,5 dl kookosmaitoa
  • kanelia, kardemummaa
  • ripaus suolaa

Erottele keltuaiset ja valkuaiset omiin astioihinsa. Lisää keltuaisten joukkoon pilkotut banaanit, kookosmaito, kookosjauho ja mausteet. Soseuta. Vatkaa valkuaiset omassa astiassaan kovaksi vaahdoksi. Lisää soseutettu seos valkuaisvaahtoon ja nostele varovasti sekaisin. Voitele piirakkavuoka voilla ja kaada seos siihen. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Tarjoile vaniljastevialla maustetun kookosmaidon/-kerman tai vaikka itsetehdyn mansikkahillon kanssa (Screw you, paleo!!). Ilman lisukkeitakin maukasta.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress