MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

4.4.2007

Pähkinäsämpylää pääsiäisevääksi

Filed under: Arkiruoka,Leivonta,Nuts! — Meri @ 22.03

Muuli posseineen pakenee pääsiäisen viettoon Pärnuun, joten kääräisin maidot pois happanemasta ja leivoin sämpylöitä evääksi laivamatkalle. Samaan syssyyn päätin käyttää osan pähkinävarastoistani loppuun Anjan inspiroimana. Näiden kotoisten palleroiden myötä toivotan kaikille rentouttavaa pääsiäistä, palataan asian eli vuohenjuuston äärelle ensi viikolla!

Pähkyläsämpät

Pähkinäsämpylät (kaksi pellillistä)

  • 1/2 litraa (luomu-)maitoa
  • 50 g tuorehiivaa
  • 1 tl suolaa
  • 1-2 rkl siirappia
  • 1 dl suolapähkinöitä
  • vajaa desi murskattuja hasselpähkinöitä
  • 2 rkl vedessä liotettuja auringonkukansiemeniä (pari tuntia)
  • 1 dl ruisleseitä
  • reilut 10 dl sämpyläjauhoja
  • loraus öljyä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, murenna siihen hiiva. Liuota nesteeseen seuraavaksi siirappi ja lisää suola, pähkinät, leseet ja siemenet. Aloita jauhojen lisääminen ja lorauta öljy joukkoon ehkä puolessa välissä. Lisää jauhot vähitellen kokonaan ja alusta hyvin. Anna kohota lämpimässä paikassa (tiskiallas kuumalla vedellä on taikinafadille oiva paikka) liinan alla puolisen tuntia ja leivo sämpylöiksi. Anna vielä kohota, kunnes uuni on lämmennyt 225 asteeseen. Paista kymmenisin minuuttia tai kunnes ovat ruskeita ja pohja on koputettaessa kumea ja ontto (mikä runollisuus!).

Ihan maukkaita ja varmaan paikallaan eväsleiviksi, kun täytän ne aamulla osan mozzarellalla, tomaatilla ja pestolla, osan juustolla ja suolakurkulla ja osan kalkkunaleikkeellä ja tavan kurkulla, mutta jos ihan pelkiltään nauttisi niin ehkä olisivat kaivanneet hivenen lisää maustamista. Perustaikina toimii silti, kuten ikisuosikkinikin.

Pikaruokaa

Filed under: Lätinää,Optimoidut — Meri @ 21.02

Tästäpä ei tule mitään gurmeepostausta, mutta eipä niihin olla kai MonkeyFoodissa muutenkaan totuttu. Pikaruoat eivät ole myöskään erityistä silmänruokaa, mutta hyvin ne silti maistuvat, ja ennen kaikkea, ovat superpikaisia valmistaa.

Katkarapu-avokado-salaatti 

Mm. seuraavanlaisia settejä nautitaan muulin keittiössä kun aikaa on minimisti tai kokata ei jaksa. Osa näistä kulkee myös mukana kun on evästarve (ja tarvehan on kun syö kolmen tunnin välein).

  • yhden munan munakokkeli ja purkki tonnikalaa mexicana paistinpannulla lämmiteltynä, seurana simppeli vihannessetti ja mahdollisesti viimeistely ketsupin voimin
  • broileri-/kalkkunaleikettä, tomaatti tai pari, manteleita
  • proteiinipatukat tai niiden puolikkaat (Myoplexin Carb Senset ja ProFX:n Lo Carbit maistuvat parhaalle)
  • purkki rahkaa ja marjoja/purkkihedelmiä/mehutiivistettä (tähän malliin)
  • pikapitsaa
  • mehukeittoa, raejuustoa, leseitä ja pellavansiemeniä
  • kaikenlaisia salaatteja siitä, mitä kaapista löytyy, yleensä mukana on vihannesten lisäksi kalaa/kanaa/juustoa, pähkinöitä tai siemeniä ja balsamicoa
  • suklaasoijajuomaa  

Tänään kokosin töihin evääksi eiliset ylijäämät seesamtofut, ja pilkoin joukkoon puolikkaan avokaadon, tomaattia, kurkkua ja salaattia. Kotiuduttuani jatkoin hivenen samalla linjalla, mutta katkaravuin. Kas näin:

Katkarapu-avokado-salaatti

  • 100-200 g pakastekatkarapuja
  • oliiviöljyä
  • soijaa
  • 1/2 limen mehu
  • tuoretta chiliä
  • pippuria
  • 1/2 avokado
  • kurkkua, tomaattia, salaattia
  • auringonkukansiemeniä

Ropsauta katkaravut purkkiin ja roiskaise päälle oliiviöljyä, soijaa ja pilko chiliä joukkoon hilpeään. Rouhi vielä pippurit päälle ja puristele lime. Pistä kansi purkkiin ja ravistele niin, että ainekset sekoittuvat. Siirrä jääkaappiin muulin extrapikamarinadipurkki ja jätä se sinne, kunnes olet pilkkonut lautaselle muut vihannekset. Avokadon pilkottuasi purista sen päälle limen toisen puolikkaan mehu, jotta estät tummumisen.

Ota katkapurkki jääkaapista ja lurauta enimmät liemet pois, älä kuitenkaan kaikkea. Siirrä komeus liemineen lämpimälle paistinpannulle ja paistele, kunnes katkat ovat kutistuneet ja liemi on huvennut koko lailla. Älä kuitenkaan anna katkojen paistatella määrättömän kauan, etteivät muutu kumimaisiksi. Nostele ravut muun salaatin joukkoon, sadeta auringonkukansiemenillä ja popsi menemään! Itse lisäsin tuoretta oreganoa, kun sitä nyt siis tosiaan ikkunalaudalta löytyy. Kaupan tuotetta siis, ettette taimitarhurina erehdy pitämään.

3.4.2007

Tofua seesaminsiemenissä

Filed under: Napot,Optimoidut,Soija,Vegan,Vege — Meri @ 16.27

Sain viime jouluna lahjaksi Marianne Kiskolan ja Sanna Miettusen Tofu-keittokirjan kylkiäisenä uuden paistinpannuni kanssa, jota muuten suositeltiin erityisesti häränvalmistukseen. Härät sikseen ja soijaa pöytään! Eläköön estrogeeni! Vaikka tofu on minulle tuttu vuosien takaa ja silloin tällöin nautin sitä etnisissä ravintoloissa tai ystävieni laittamana, itse en ole ihan kauheasti kunnostautunut tuotteen muokkailussa. Ainoita arkeeni vakiintuneita käyttötapojani on valmistaa kylmäsavutofusta ns. makkararisotto, se on hyvää. Hyviä ovat myös ystäväni Vapun marinoidut tofuvartaat.

Ja tämä se vasta hyvää olikin. Taas mennään mukaellen-linjalla Tofu-kirjan sivun 92 reseptin Sesam aukene! pohjalta.
Superseessamia

Sesamtofu (kahdelle)

  • 400 g maustamatonta tofua (miel. Super Tahoe)
  • reilusti oliiviöljyä
  • soijaa
  • 2-3 rkl hunajaa
  • tuoretta inkivääriä
  • chiliä
  • balsamicoa
  • n. 1 dl seesaminsiemeniä

Paloittele tofu ja laita se tiiviiseen astiaan. Valele päälle reilusti oliiviöljyä ja melkein yhtä reilusti soijakastiketta. Lorauta joukkoon balsamicoa ehkä pari ruokalusikallista ja hunajaa samaten. Raasta inkivääri ja hienonna chili, sotke mukaan soppaan. Etsi vakalle kansi ja suljettuasi se tiiviisti kääntele astiaa niin, että jokainen tofu saa osansa liemestä. Siirrä jääkaappiin vähintään tunniksi (Vappu sanoo väh. 2h, itse olen niin malttamaton) ja vaikka seuraavaan päivään saakka marinoitumaan.

Kaada seesaminsiemenet pannulle ja paahda. Siirrä siemenet laakealle lautaselle odottamaan kohtaloon. Ota tofut kaapista ja valuta marinadi joko viemäriin tai säästä salaatinkastikkeeksi. Grillaa tofuja pannulla, kunnes ovat ottaneet sopivasti väriä. Kumoa tofut pienissä erissä seesampedille ja kääntele niitä, kunnes ovat seesamoituneet. SYÖ!

Omalla ateriallani tofuille tekivät seuraa, kuinkas muuten, jo niin tuttu salaatti sekä tammenlehvärehut tuoreen oreganon kanssa. Näihin sesamtofuihin lisukkeet sopivat erinomaisesti, ihana kokonaisuus. Tämä ohje voisi toimia myös matalan kynnyksen sillanrakentajana (mikä paradoksi!), mikäli lähipiirilläsi on epäluuloja tofua kohtaan.

(Yritin valmistaa myös uunissa folionsisäisiä kasviksia, mutta kokeilu ei ollut erityisen onnistunut tai kaunis, kuten voitte havaita. Kukkakaali, purjo ja raejuusto sopivat kuitenkin hyvin tähän tarkoitukseen, muut osaset täytyy vielä viilata kohdilleen.)

Hailakkaa on

2.4.2007

Graavilohipullat

Filed under: Arkiruoka,Kala — Meri @ 20.55

Huh ja vau. Harvoin sitä treenien jälkeen jaksaa pykätä näin gurmeeta ja jano voi olla kyllä tajuton palleroiden suolaisuuden seurauksena, mutta kylläpä maistui. Itse asiassa jännittävän paljon samankaltaiselta, kuin muistaakseni itsetehdyt lihapullat maistuvat. Tai sitten siitä on vaan liian kauan.

Lohi väreissä

Bongasin lauantaina Alkosta mukaan Etiketti-lehden. En ole aiemmin edes tajunnut, että sellaisessa julkaisussa voisi olla reseptejä. Alkossa olen myös harvinainen vieras eli koko lehti on mennyt aika lailla sivu suun. Lieneekö perinteinenkin tuote, ruokaohjeineen? Huomioni kiinnitti, kuinkas muuten, kanteen päässyt resepti graavilohipullista. Ohje näytti kovinkin näppärältä ja nopealta fancystä nimestä huolimatta, joten uskalsin kokeilla. Ja tuloksena olikin viisi suolaista, säpäkkää ja vahvanmakuista pullaa, ihan siinä Huvipuistosalaatin ja oheisvihreän välittömässä seurassa. Tein vajaan neljänneksen lehden ohjeesta, jossa oli myös käytetty tuoreena yrttinä timjamia eikä oreganoa, mutta nyt näin.

Raa'at pirulaiset

Graavilohipullat (5 kpl, yhdelle hengelle)

  • 150 g graavilohta
  • 1/4 dl hienonnettua purjoa
  • vajaa 1 tl hienonnettuja kapriksia
  • vajaa 1 rkl hienonnettua tuoretta oreganoa
  • rouhittua mustapippuria
  • voita paistamiseen

Hienonna muiden ainesten lisäksi kala (veitsellä meni ihan keposasti riittävän pieneksi) ja tee osatekijöistä taikina. Pyörittele siitä noin viisi keskikokoista palleroa ja paista ne voissa pannulla. Sisus saapi jäädä punaiseksi. Nautiskele jonkin neutraalimman kanssa, ehkä itse suosisin tosiaan lehdessä kaupattua (sipuli-)perunamuusia näiden omien valintojeni sijaan. Tasapainoittaisi mukavasti. Tuo Huvipuistosalaatti on muuten sitten myös erityisen hyvää.

1.4.2007

Italialainen munakas Roccoa mukaillen

Filed under: Arkiruoka,Optimoidut — Meri @ 20.19

Sanomattoman maukasta

Satuin näkemään männä viikon jakson MTV3:n ohjelmasta Maku vie Italiaan, joka ei ole kiehtonut itseäni ihan kamalasti, mutta tämän munakkaan idea oli niin jännä, että sitä oli pakko kokeilla. Hieman soveltaen, luonnollisesti. Alkuperäisessä ohjeessa juustona oli mozzarellapalloja, jotka olisivatkin tässä varmasti käsittämättömän herkullisia, mutta oma jääkaapin antimista kyhätty kokoelmani parmesan-, Polar 5% – ja fetapaloja on todella hyvää myös.

 Rikotut munat

Kupletin juoni menee siis niin, että pannulla kiehautetaan ensin tomaattikastike, johon sitten rikotaan suoraan munia kypsymään. Joukkoon lisätään munien jo tovin kypsyttyä juusto ja mahdolliset tuoreet yrtit, itse sovelsin miniluumutomaatteja. Roccon reseptit löytyvät Maikkarin sivuilta nimillä Italialainen brunssi: paistettuja munia con scamorza sekä tomaattikastike Viiden minuutin salsa. Sivuille ei valitettavasti voi suoraan linkittää…

Kypsyvät munat
 

Tein ruoan itselleni iltapalaksi, vaan olisihan tästä kahdelle liiennyt.

Paistetut munat con Muuli

  • pieni sipuli
  • valkosipulinkynsi
  • tuoretta chiliä
  • sokeria, suolaa, oliiviöljyä, pippuria
  • 400 g tomaattimurskaa (valkosipuli-)
  • 3 munaa
  • n. 50 g juustoa (mozzarella, parmesan, feta, emmental tms.)
  • 4 kirsikka- tai pisaratomaattia puolitettuna 

Laita paistinpannu tulelle ja lorauta pannulle tilkka öljyä. Pilko sipuli, valkosipuli ja chili(t) pieneksi ja paistele niitä pannulla hyvä tovi. Lisää pannulle tomaattimurska ja keittele miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, mausta suolalla ja sokerilla. Riko hiljalleen porisevaan tomaattikastikkeeseen kolme munaa ja anna porinan jatkua, kunnes munat alkavat osoittaa kypsymisen merkkejä. Sommittele joukkoon noin sokeripalan kokoisiksi pilkotut juusto(t) sekä minitomaattien puolikkaat. Anna keitoksen kuumennella edelleen, kunnes munat näyttävät kovinkin kypsiltä. Voit laittaa hellan pois päältä ja piilottaa komeuden joksikin aikaa kannen alle. Lopuksi rouhi hieman pippuria aterialle asusteeksi ja sitten odotettu hetki; siirrä paistosta lautasellesi ja ole valmis antaumaan mielettömän makuhurmion valtaan! Meikäläiseen tää siis puri ku viime kesän seitsemän paarmaa. Kehoitan vakavasti kokeilemaan.

Kas, munakas! Ja pysyy melkein kasassa
 

30.3.2007

Mtabbal eli munakoisotahna

Filed under: Eksotiikkaa,Napot,Optimoidut,Soosit — Meri @ 21.23

Edit 27.4.2007. Tein tahnaa uudemman kerran ja onnistuin saavuttamaan vielä ihanamman maun, liekö kaupan tahinin ansiota. Tekemäni pienemmän annoksen ohje täällä.
—

Upea paahdettu koiso

Olimme siis viime lauantaina Helsingin kansainvälisen keskuksen Caisan Makujen maailma -tapahtumassa, jossa pääsi kymmenellä (opiskelijana jopa viidellä!) eurolla kiinni muistaakseni kuuden eri maan ruokatarjontaan sekä Ourvision-semifinalistien esityksiin. Tunnelma oli tiivis ja vieraanvarainen, ruokaa riitti mukavasti, vaikka paikka oli pullollaan. Kulinaarielämyksestä käteen jäi mm. munakoisotahnan ohje. Paikan päällä nautittuna tämä oli kerrassaan maukasta ja oma suosikkini kaikkien ihanuuksien joukosta. Myös falafelejä voisi tapahtumasta innostuneena kokeilla itsekseen, aikoinaan lakkasin nauttimasta niitä ravintoloissa hieman pahoinvointisen ruotsinristeilypäivän jälkeen lounastettuani palleroita Tukholmassa. Tarkoittaa, etten ole sen koommin nautiskellut niistä lainkaan…

Tein itse kolmasosan suuruisen erän kokeeksi ja ohjeeseen kuuluneen tahininkin rukkasin itse kasaan hieman rändomreseptillä paahtamalla läjän seesaminsiemeniä, surauttamalla ne tahnaksi, lisäämällä saksanpähkinä- ja oliiviöljyä sekä hieman vettä ja suolaa. Vaan lopputulos menee ihan täydestä, mtabbalissa ainakin jollei pelkältään.

Kas näin syntyy munakoisotahna (ja munakoisotahna syntyy näin!):

  • 1 kg munakoisoja
  • 1/2 tl suolaa
  • 1 1/2 sitruunan mehu
  • vajaa desi tahinia
  • 3 valkosipulinkynttä
  • (3-4 rkl oliiviöljyä)
  • (persiljaa)

Paahda munakoisoja sellaisenaan uunissa n. 250 asteessa tunnin verran. Upea tuoksu leviää asuntoosi. Kuori jäähtyneet munakoisot (tai halkaise ja kaavi sisus) ja hienonna koison liha. Lisää puristetut valkosipulinkynnet, sitruunoiden mehu ja suola. Lisää tahini ja sekoita. Levitä lautaselle tarjolla ja pirskottele oliiviöljyä pinnalle. Kruunaa komeus tuoreella persiljalla!

Ei ole näöllä pilattu mutta makua piisaa

Kuten sanottu, ainakin itse pidän tästä mausta, kohta pääsen maistelemaan uunissa grillattujen kanankoipien kanssa. Vesi kihoaa jo muulin kielelle -P

(Edit 1.4.2007: tahna maistui muuten kanaa paremmin sen kanssa uunissa kypsyneiden sienten ja paprikan seurana. Pahoittelen tahnan kehnoa stailausta yo. valokuvassa.)

27.3.2007

Kana-cesarsalaatti ja mangorahka

Filed under: Kana,Optimoidut,Sallad,Välipalaa — Meri @ 16.05

Kun olen nyt nautiskellut tästä salaatista lähipäivinä sekä Soul Kitchenissä ja Virgin Oil Companyssa niin piti taas rukata omakin versio. Aiemmin olen tehnyt mm. Maku-lehdestä napattua versiota, nyt astuin askelen perinteisempään suuntaan. Kanat ja krutongit tein pannun sijasta uunissa ja erityisesti krutongit olivat erinomaisia, kana hieman kuivahti.

Cesarus 2

Kana-cesarsalaatti kahdelle

  • romainesalaattia, tuoretta pinaattia
  • kurkkua
  • tomaattia
  • 300 g broileria
  • pari palaa ruisleipää (Samsaran ruisvuoka oli ihanaa)
  • parmesaania
  • suolaa, pippuria, valkosipulia, öljyä

Revi salaatti ja pinaatinlehdet lautasille. Paloittele joukkoon kurkku ja tomaatit. Lämmitä uuni 225 asteeseen ja levitä kuutioidut leipäpalat pellille, kunhan olet pyöräytellyt niitä tilkassa öljyä, valkosipulimurskassa ja maustanut ne suolalla. Paista kana pannulla tai lykkää mukaan uuniin.

Kastike

  • oliiviöljyä
  • sitruunan mehu
  • 2 anjovisfilettä
  • sokeria
  • pippuria
  • dijon-sinappia
  • valkosipulia
  • (suolaa)

Surauta tehosekoittimessa tai murskaa anjovis haarukalla ja sekoita muihin aineksiin. Maistele ja säädä, jotta saat mausta itsellesi maistuvan. Kokoa lautaselle rapeutuneet krutongit, kypsä kana ja levittele kastiketta komeudelle. Vuole päälle kunnollisia parmesanlastuja.

Jälkiruoaksi passaa ihana mangorahka, joka on superhelppo ja herkullinen! Sisältää tietysti kardemummaa… ;-)

Niiiiiin hyvää, tätä on saatava säännöllisesti

Mangorahka (4 annosta)

  • 1 prk Flora Vanillaa
  • 2 prk maitorahkaa (500g)
  • 1 prk säilykemangoa valutettuna (225g)
  • kardemummaa

Vatkaa Vanilla kuohkeaksi ja lisää siihen rahka. Soseuta mangot sauvasekoittimella ilmavaksi pureeksi ja lisää vaniljarahkaan. Mausta kardemummalla ja herrrrkuttele!

26.3.2007

Apina onkin playboy?!

Filed under: Lätinää — Meri @ 20.58

Keittokomeron Sohvi sai melkein liikuttumaan haastamalla Viinikoneeseen. Ensimmäinen haasteeni! Kiitos.

Kotiuduin juuri ja tein testin välittömästi, itsestään oppii aina mielellään. Tulos tosin hieman laimensi liikutustani ja ehkä sysäsi alkuun lievän eksistentiaalisen kriisin. Mutta lue ensin itse, saanko esitellä, rypälepersoonani: 

Cabernet Sauvignon, uusi maailma 

Nopeat virtaviivaiset urheiluautot hivelevät silmääni. Mielestäni menestys saa näkyä, olenhan maailmankansalainen Cabernet Sauvignon uudesta maailmasta. Olen urheilullinen ja pukeudun nuorekkaasti. Nautin kokkareista, pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin ja uudet ihmiset pääsevät tutustumaan minuun. Mottoni elämään onkin – anna elämän tuntua ja näkyä.

Sovin hyvin yhteen monien, tummasta lihasta valmistettujen liharuokien kanssa. Mikäli kuivatan tanniinieni johdosta suuta, kannattaa seurastani nauttiva liha jättää kypsyydeltään hieman punertavaksi. Kovat ja hieman suolaiset juustot pitävät seurastani myös melkoisesti.

En tiedä, elänkö multipersoonan pyhää kolminaiselämää (ylimuuli, apina ja ihminen) vai kuinka päädyin saamaan testistä tällaisen tuloksen, mutta täytyy sanoa, että se on hieman hämmentävä. Jos otetaan huomioon, että olen sitoutunut vihreä, en syö punaista lihaa tai viihdy väkijoukoissa, olen arvomaailmaltani hyvin humaani ja tanniinille allerginen, testi ei ehkä ihan onnistu vangitsemaan olemukseni kirkkainta (luu-)ydintä.

Jäljellä jäävät sentään urheilullinen ja juustot. No myönnetään, lisäksi olen kyllä kovin sosiaalinen luonne ja toivottavasti maailmankansalainenkin. Mutta että nopeat autot ja näkyvä menestys! Kuten eräs vanha koulukaverini sanoisi, ihan kreisii. -D

Haastan tähän vaaralliseen tehtävään eli selvittämään rypälepersoonaansa Viini, ruoka ja kirjat -blogin Rinsun sekä Polkkaavan possun, tuon toisen eläinmaailman kokkaavan ihmeen.

Lyytin lohisalaatti

Filed under: Kala,Optimoidut,Sallad — Meri @ 9.25

Tämä salaatti on hullun hyvää! Eilen taas räpelsimme tätä kasaan, mutta kameraa ei sattunut paikalle. Kaikki meni. Resepti on eräältä taidokkaalta kotikokkiystävältäni, jonka ohjeista olen muutenkin viisastunut.

Savulohisalaatti

  • n. 300 g savulohta
  • erilaisia salaatteja
  • paprikaa
  • tomaattia
  • kurkkua
  • krutonkeja

Kastike

  • oliiviöljyä
  • balsamicoa
  • sinappia
  • suolaa, pippuria
  • parmesaania hienona raasteena

Revi tai leikkele salaatit kasaan ja kuutioi muut haluamasi vihannekset joukkoon melko pieniksi paloiksi. Nyhdä lohi nahastaan ja irroittele siitä sormin suupalan kokoisia lohkareita. Valmista kastike sekoittamalla hyvä luraus öljyä ja balsamicoa, tuuppaa joukkoon pieni pätkä sinappia. Mausta suolalla ja pippurilla ja roiskaise vielä roima annos hienoksi raastettua parmesaania joukkoon. Sekoita kastike salaattiin ja paistele leipäkuutioita valkosipulin, suolan ja öljyn kanssa joko uunissa tai pannulla rapeiksi krutongeiksi. Lisää salaattiin ja pistele poskeen! Tästä riitti kahdelle hyvin syövälle.

24.3.2007

Oliivian kukkakaali-snack

Filed under: Kevyt,Napot,Optimoidut — Meri @ 22.50

Ensin otetaan kukkakaalia...
Erinomaisella nimellä varustetun ruokablogin Otetaan ensin puoli kiloa voita… ihana kokki Oliivia inspiroi valmistamaan lauantai-illan ratoksi kukkakaalinapoja. Kuten edellisessä postauksessani mainitsen, olen Bulgarian jogurtin suuri ystävä (vaikka partaäijäkin on toki aivan loistavaa), joten kaikki mahdollisuudet käyttää sitä luovasti otetaan ilolla vastaan. Ystäväpiirissämme sinipurkkinen Bulgarian tuote kulkee nimellä Nöyrä, on kulkenut jo noin vuodesta 1996. Tarinaan sisältyy kotibileiden aamuöinen ruokailuhetki, jossa eräs tuttumme (cheers, Eino!) pisteli Bulgariaa poskeensa ja totesi unohtumattomasti: “mä oon vaan tällanen nöyrä jogurtinsyöjä”.

Sitten otetaan nöyrää...

Kukkakaalinapo: näin minä sen tein

  • puolikas pieni kukkakaali
  • 2 palaa Ryvitan Seesam -näkkileipää
  • suolaa
  • 1 tl dijon-sinappia
  • 3 rkl Nöyrää (Bulgarian jogurttia)

Paloittele kaali pieneksi kukinnoiksi. Murskaa näkkärit jollain vempaimella tai sitten Nigella-tyyliin muovipussissa aggressioita purkaen. Lisää joukkoon hyvä rippanen suolaa. Sekoita toisessa kupissa sinappi ja jogurtti. Kierittele kukkakaalikukinnot ensin märemmässä ja sitten muruseoksessa. Anna vetäytyä hetki ennen kuin paistat niitä 225-asteisessa uunissa n. 10-15 minuuttia.

Otetaan sitten tarjoilukippo...

Oliivia dippaili muhevia kukintoja dijon-dippiin tai ei mihinkään, itse varustauduin tarkkaan valikoidulla setillä; ketsuppia, nöyrää ja hapankaalia. Kun en syö lihaa niin koen jotenkin jääväni paitsi tilanteista, joissa ketsupilla saisi läträtä, ja siksi se maistuu minulle oudoissakin yhteyksissä. Suosittelen.

Lopuksi otetaan sopivat tykötarpeet...

Haaveilen täällä, että jaksaisin joku päivä pakertaa Polkkapossun maaliskuun ruokahaasteen osallistujareseptiä porkkana-kurkkuketsuppia ja näitä ihania kaaleja. Luulen, että niidenkin liitto olisi siunattu.

P.s. Käykö teille koskaan niin, että menette kauppaan ostaaksenne esimerkiksi harvinaiset puoli litraa kolaa lauantaina kunniaksi, ja huomaatte kassalla tavaroita pakatessanne, että paperinen pussi täyttyy mm. Dijonilla, anjoviksella, sinapinsiemenillä, mangolla ja broilerilenkillä, mutta kolasta ei ole tietoakaan.

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress