Olisi niin paljon sanottavaa ja puhuttavaa ja pohdittavaa eikä millään siihen aikaa ja resursseja, niin täksi se sitten redusoituu (onpa toimiva suomennos). Vaikkei uusia reseptejä Monkeyyn juuri tupsahtelekaan, laittelen sen vuosikautisesta valikoimasta kaikenlaista silloin tällöin täällä omassa keittiössäni, vaikka laiskaakin laiskempi kokki kun nykyään olen, niin usein mennään tosi simppelillä linjalla. Hauskaa, jos uudetkin lukijat löytävät näitä klassikoita, kuten vaikkapa tämän bataattilassen, joka ei oikeastaan ole lasse mutta herkullista kuitenkin.
Oikeastaan halusin vain kertoa, että olen kovasti hengissä ja hirveä meno ja meininki päällä ja että kova hinku ja aatteen palo olisi jutella vaikka mistä, mutta juuri nyt tämä on paras mihin pystyn. On ihan supermukavaa, että täällä silti reissaa porukkaa <3 Kiitos. Älkää kokonaan kadotko.
Ps. Kun nyt katsoin alkuperäisen ohjeen linkatakseni sen tähän, huomaan, että olen vähän oikonut mutkissa. Onnistuu siis ilman voitakin, ja ylipäänsä sillä lailla rennolla otteella. Kyllä te tiiätte.
