Koska olen itse hyvin kiintynyt tuohon ruskeaan rakastajaan, päätin lörpötellä hieman omista mielipiteistäni koskien eri suklaalaatuja. Lisäksi suklaa menee arvoasteikollani kirkkaasti ohi kaikenmaailman karkin eli mässyn eli päkyn sekä monenmoisten suolatuotteiden alkaen sipseistä ja päätyen popkorniin. Erityisesti pidän tummasta suklaasta, mutta muitakin suosikkeja on.
Aivan ehdoton on Taloussuklaa, joka pitää pintansa vuodesta toiseen. Juontanee juurensa lapsuudenkodistani, jossa meillä on ollut tapana joskus juhlan kunniaksi lohkaista suklaalevystä “viiva” (eli neljä palaa) kullekin. Levy on aina ollut Taloussuklaata. Sen lisäksi, että tämä 44% suklaa kelpaa sellaisenaan ja vie hyvin makeanhimon, se sopii myös lähes poikkeuksetta kaikenlaiseen suklaaleivontaan.
Oikein tummista suosikkejani ovat Lindtin 85% suklaa sekä Lindtin Ghana-suklaa, sekin muistaakseni ainakin 80% ja maustettu pippurisesti. Ruotsalaiselle Vahlronalle en ole toistaiseksi erityisesti lämmennyt; sekä valikoiman tummin että appelssiinisuklaa on kokeiltu eikä tuloksena ollut mieltäylentävää makuelämystä.
Ruotsalaisesta tavissuklaasta, Marabousta, en ole yleensä piitannut pätkääkään, se on aivan liian makeaa ja vaaleaa, mutta nykyään Maraboulla on jo kaksi ehdotonta suklaatuotetta. Maraboun tumma suklaa nimittäin yllätti, reilusti edullisempana kuin maanmiehensä Vahlronan suklaa tämä tumma oli mieleenjäävä maistiainen ja palannee silloin tällöin ostoskoriini. Toinen Maraboun menestystuote on ehdottomasti kookossuklaa, jota tosin ei saa Suomesta, vaan sitä on lähdettävä hakemaan laivalta tms. Herrrkullista! Tilasin sitä juuri Antin Englanninreissulta, mikäli tax free myisi sitä. Palan halusta leipoa siitä kokeeksi esim. keksejä 
Kolmas Maraboun ok-tuote on minttunappirulla, tuo lapsuuden rakkaus.
Fazerin tummalle Exclusivelle en oikein sulanut, ihan hyvää, mutta valintani Fazerin valikoimista osuvat silti Da Capoon, Pätkikseen, Fazerinaan, Fazerin siniseen ja Geishaan. Ja onhan se Taloussuklaakin F:n tuote.
Brunbergin suklaista ykkönen on mokkapusu, ihana melkein-orto vaahto *lääh* Hyödyllinen on myös Brunbergin maidoton tummasuklaa, jota syömme yhdessä maitoallergisen ystäväni kanssa kesäisin leireillä, jos suklaahammasta kolottaa. En myöskään sylje Brunbergin pussiin, jos siinä on riisisuklaata, toffeesuklaata, minttutoffeeta, lakutoffeeta tai lakritsaa. Joka viimeksi mainittu tosin ei ole kaakaota nähnytkään kuin viereisillä tehdaslinjoilla.
Mitäs vielä… Nyt on kaapissa itse asiassa tuparilahjaksi saatua mahtavannäköistä käsintehtyä banaanisuklaata odottamassa, hyvässä seurasssa Vahlronan, Taloussuklaan ja After Eightien kanssa. Raportoin sitten 
Jaa pitää mainita, Kampin keskuksessa oleva suklaapuoti Kaakaopuu on saanut minusta vakioasiakkaan. Suklaa ei ole mielettömän kallista, ja jos joskus on hankaluuksia keksiä jokin ihana pieni lahja tai vieminen, hakekaa se Kaakaopuusta! Suklaakonvehdit saa itse valita ja ne pakataan maailman sööteimpään pieneen rasiaan ja rusetoidaan kaupan päälle. Ihan killeri. Tänään viimeksi kävin ostamassa sieltä viikonloppuvieraitani varten sekä maidotonta pähkinäsuklaata että valkosuklaakuorrustteisia Lemon Mint -konvehteja.
Bubblin´Under: Suffeli, Pollyt, Van Houtenista tehty kaakao, Mariannet (synttäriperinne!), Wiener Nougat (lentokenttäperinne, nyt jo kuopattu!), Mignon-munat (bygones tämäkin), valkoinen Toblerone
Mutta silti. Avaudun tämänpäiväisestä ensikohtaamisestani tiikerikakun kanssa. Tiikerikakkuahan noin yleisesti pidetään helppona yleiskakkuna, jonka amatöörikin saa kasaan. Niinhän sitä luulis. 
