MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

1.4.2008

Apua, brownieissani on papua!

marmoria

Perinteisesti brownie-leivonnaiseen sisältyy aina kahta papua, vaikkei sitä niin tule yleensä ajatelleeksi. Suklaan kaakao on peräisin kaakaopavusta ja mikäli brownie maustetaan kahvilla, kahvipapu tekee suklaalle seuraa. Näiden tuttujen papujen vuoksi en vielä kiipeilisi seinille vaikka apina olenkin, mutta tsekatkaapas tämä; näissä browniessa papujen pyhän kolmiliiton täydentää mustapapu! Heck the what?

Mutta kyllä vaan, siihen on syynsä. Vaikka ohje saattaa aluksi kuulostaa erikoiselta, odottakaapa kunhan pääsette maistamaan; tavalliset browniet eivät pääse lähellekään tämän version täyteläistä syvyyttä, jossa papu ei maistu lainkaan pavulta vaan kokonaisuus on tumman suklainen ja hullun hyvä. Jopa niin savoury, että sille on ehdottomasti oltava raikas jäätelö tai kermavaahto kaveriksi. Reseptin bongasi Lihansyöjä 101 Cookbooksista, jossa Heidi oli valmistanut niitä Baking with Agave Nectar -kirjan ohjeella.

Omasta versiostani tuli enemmän kakku kuin monta pientä brownieta sen koossapysymättömän kostean lopputuloksen vuoksi, mutta samapa tuo, vaikka kaakkua lapioisi lusikalla lautaselle. Maku on taattu. Tein puolikkaan ohjeen ja paistoin maksimiajan, siitä huolimatta lopputulos jäi meheväksi. Laitan tähän alkuperäisen ohjeen kokonaisuudessaan, siitä luvataan tulevan n. 45 brownieta. Reseptissä käytetyn agave-nektarin voi hyvin korvata hunajalla tai muulla makealla, ja kannattaa maistella taikinaa siinä vaiheessa kun makean lisää, sillä itse vähentelin agave-nektaria reilusti ja silti makeus oli aivan riittävä. Mitat on käännetty unsseista ja cupeista, siksi hassut epätasaluvut.

mutaa

Mustapapu-brownie(t)

  • 114 g tummaa suklaata (käytin 70%)
  • 2,37 dl voita
  • 4,7 dl pehmeiksi keitettyjä tai purkkimustapapuja
  • 2,37 dl saksanpähkinöitä pilkottuna
  • 1 rkl vaniljauutetta
  • 0,6 dl pikakahvijauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 4 isoa luomumunaa
  • 3,55 dl agave-nektaria, vaaleaa (hunaja, siirappi, sokeri (ehkä fariini-?) ja muut makeutteet käyvät yhtä hyvin)

Lämmitä uuni 163 asteeseen (no hei, ei se oo niin tarkkaa :-D). Voitele tai leivinpaperoi n. 28cm x 46cm kokoinen uunipelti/uunivuoka/tms. jossa on reunat. Itse käytin puolikkaaseen annokseen kaupasta saatavaa foliovuokaa, samanlaista kuin makaronilaatikoissa (mutta isompaa).

Surauta pavut, puolet pähkinöistä, vaniljauute ja pari ruokalusikallista sulatettua suklaavoiseosta blenderissä tasaiseksi tahnaksi, noin kaksi minuuttia.  Jätä sivuun odottamaan. Sekoita sitten yhteen loput puolet pähkinöistä, sulatettu suklaa, pikakahvijauhe ja suola. Jätä sivuun odottamaan.

Vatkaa munat erillisessä kulhossa kevyeksi vaahdoksi, noin minuutin ajan. Sekoita vaahtoon agave-nektari (tms. makeute) ja sekoita jälleen hyvin. Jätä sivuun odottamaan. Sekoita nyt papu-suklaaseos kahvi-suklaaseokseen ja sotke ne kunnolla. Ota munaseoksesta talteen n. 1,2 dl sivuun ja sekoita loput suklaaseokseen. Kaada taikina voidellulle pannulle.

Vatkaa sitten sivuun jätettyä munaseosta vielä vatkaimella hetki, niin että se on jälleen kuohkeaa. Valuta vaahto taikinan päälle ja “vetele” hammastikulla taikinan läpi niin, että syntyy ns. marmoriefekti. Paista uunissa 30-40 minuuttia ja anna jäähtyä kokonaan ennen kumoamista. Leikkaa kuutioiksi ja siirrä jääkaappiin, jossa browniet asettuvat (omaani ei voinut siis edes paloitella, siinä tapauksessa kumoa ja syö suoraan!). Tarjoile jäden tai kermiksen kera, äläkä kerro salaista ainesosaa ennen kuin kaikki ovat maistaneet. Psykologian merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa 😉

Ja näitä siis ylistivät Lihansyöjä sekä koko perheeni, jopa se kranttu ja epäluuloinen isoveljeni (terveisiä Minnalle!) otti lisää. Jos kahvinmausta ei välitä, voi pikakahvijauheen korvata muilla mausteilla tai jättää pois.

Tässä vielä agave-nektari- ja -siirappisaaliini Lontoosta.

agave

1.3.2008

80-luvun kekkerit

Filed under: Överi,Cake&Cookies,Herkut,laktoositon,Leivonta,Suklaa — Meri @ 10.28

mocca

Viikolla juhlittiin hyvän ystäväni syntymäpäivää ihan noin arki-iltaisesti synttärikahvien merkeissä, mutta menussa ei ollut ainakaan näin tuutausarilla (2000-luku!) mitään arkista. Kaverini nimittäin halusi regressoitua takaisin onnellisiin lapsuusvuosiin neonväriselle kahdeksankymmentäluvulle. Ja tiedättehän te, mitä silloin syötiin; ainakin kaalisiiliin iskettyjä cocktail-tikkuja!

Suolapalana tarjolla oli tikkujen lisäksi munariisipasteijoita, jotkaovat myös autenttinen muisto shifonkihuivien vuosikymmenestä. 80-luvulla kaikki keittiöinvaasion tehneet lapset valmistivat lapsellisen helppoja kauralastuja samaan aikaan, kun heidän vanhempansa kuorruttivat mokkapaloja koulun myyjäisiin. Jos pöytään nostettiin kakku, oli se usein säilykemandariininlohkoilla koristeltu täyteunelma, Sacher tai marjainen kiillekakku. Näin itse luulen.

Menu oli mahtava ja illan ohjelmakattaus sisälsi nostalgisen Levyraadin. Mm. Tzooz Maikölin hempeät tahdit hellivät ruoansulatusta kun tuu mats mokkapalaa saivat aikaan makean yliannostuksen… Mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen, olihan ne aiiiika hyviä!

mocca3

Takuuvarmat mokkapalat (pellillinen)

  • 3 munaa
  • 2,5 dl sokeria
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2,5 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2,5 rkl kaakaojauhetta eli van Houtenia
  • 1,5 dl maitoa
  • 150 g voita

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja vuoraa pelti leivinpaperilla. Sulata voi. Sekoita sitten jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakaojauhe keskenään. Vatkaa toisessa kulhossa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon (optimaalisesti siivilöiden) kuiva-aineseos ja sekoita. Lisää maito ja sulatettu voi ja kaada seos pellille. Paista n. 20-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä. Nosta jäähtymään ja keitä sumpit. Kun pohja on kunnolla jäähtynyt, valmista kuorrute. (Jos pohja on vielä lämmin, se saattaa imaista kuorrutteen.)

Kuorrute

  • 8 rkl kahvia (jämät siitä jota äskön keitit)
  • 100 g voita
  • 4 rkl kaakaojauhetta eli van Houtenia
  • n. 6-8 dl tomusokeria

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Sekoita sitten kaakao, tomusokeri ja kahvi, lisää joukkoon voi ja vatkaa tasaiseksi. Kaada jäähtyneelle pohjalevylle ja levitä tasaiseksi. Koristele nonparelleilla tai kookoshiutaleilla ja anna jähmettyä hetki jääkaapissa. Leikkaa pieniksi kuutioiksi ja dingding, olet kasarilla!

Jos kuorrutteen määrä arveluttaa, voit puolittaa sen. En kuitenkaan suosittele. Omasta mielestäni mokkapaloissa tulee olla mehevä pohja ja reilusti päällystettä, turha niitä muuten on tehdäkään saati syödä. 😉

Vielä pakko tiedustella, mitkä muut ruoat ovat jääneet teille mieleen 80-luvulta, kekkereissä ja ylipäänsä?! Ja pysy kanavalla; vielä tänään julistan Maaliskuun ruokahaasteen!

25.2.2008

Kiish, kiish, kiish, kiish, puush, puushissa

Filed under: Leivonta,Maidoton,Piiraat,Uunista — Meri @ 18.38

kiish

Älkää sanoko, ettette muista Kiss kiss -mainosta?! Tässä ollaan tosin vähän toisenlaisten pussycattien parissa kuin karamellikissojen, sillä tein, kuten olin suunnitellut, eilen piirakkaa. Enkä mitä tahansa pläjäystä, vaan nimenomaan ritaripulsu Meri-Tuulin punasipuliquichea. Quiche on kai ranskaa ja piirasta se ainakin minun mielestäni merkitsee ja lausutaan kiish. Mutta yhtä hyvin voi olla rehdisti maatiainen ja sanoa ihan ilman kekkulointia jotta pu-na-si-pu-li-pii-rak-ka, hyvää se on kuitenkin.

Ohjelmassa piiraita tehtiin pieniin quiche-vuokiin ja kuulemma muffinssivuoka käy myös. Käytössä olevat fasiliteetit huomioiden päädyin itse kokonaiseen piirasvuokaan, johon määrät istuivat kuin nakutetut. Käytin poikkeuksellisesti KAUPAN TAIKINAA (mon dieu!), jota alkuperäisessä ohjeessakin käytetään, ja myönnän, Välispiikin hapankaalipiiraaseenkin sovellettu ruis-perunataikina oli ihan paikallaan tässä. Piiras olikin loistava vierasvara; jollain lailla hienostunut, makean ja suolaisen kaunis rakkausliitto ja nimikin niin pompöösi, ettei paremmasta väliä.

kiish2

Hei pliis, tee mulle punasipulikiish (piirakkavuoallinen)

  • 6 punasipulia (tai 4 valtavaa)
  • oliiviöljyä
  • 2 tl aniksen siemeniä (jauha morttelissa jos haluat, itse jätin kokonaisiksi)
  • 1 dl balsamicoa
  • 1 dl sokeria
  • suolaa
  • 1 pkt valmista ruisperunataikinaa
  • voita
  • 100 – 200 g fetaa, vuohenjuustoa tai Lefkotiri-juustoa (kekä se on?)

Ota taikina sulamaan tuntia ennen kokkaushetkeä tai sulata mikrossa (n. 8 min.) Laita uuni 180 asteeseen. Kuori punasipulit ja leikkaa ne ohuiksi puolirenkaiksi. Paistele ne pannulla tai kasarissa öljyssä anisten siementen kera pehmeiksi keskilämmöllä.

Samaan aikaan voit voidella piirakkavuoan voilla ja painella siihen sulaneen taikinan. Jos haluat olla todella chic ja estää taikinan kohoilun, levitä sille foliota ja aseta painoksi esim. kuivattuja herneitä tai riisiä. Lykkää uuniin alatasolle ja paista kypsäksi, mutta älä anna ruskistua (osoittautui haastavaksi, ruskistuu pikaisesti).

Kun pohja on uunissa ja sipulirenkaat pehmenneet, lisää pannulle sokeria ja sekoittele, kunnes kiteet ovat sulaneet. Lisää joukkoon balsamico ja anna haudutella, kunnes neste on melkein kaikonnut. Mausta suolalla ja siirrä kiiltävänpunaiset renkaat odottamaan pohjaa, jollei se vielä ole valmis.

Ota piirakkapohja uunista ja säädä lämpö 230 asteeseen. Anna pohjan hieman jäähtyä ja levitä sille sitten punasipuliseos. Murustele päälle valitsemasi juusto ja iske uunin hetkeksi, kunnes juusto on saanut väriä tai juusto pehmenee. Vuohenjuuston voi asetella piiraalle myös sentin paksuisina kiekkoina, mutta ainakin feta meni hienosti murustellen. Mielestäni 100 g olisi ollut turhan vähän ja käyttämäni 200 g ei sekään ollut yhtään liikaa.

Tarjoile piiras kuumana tai jääkaappikylmänä. Meillä se sai seurakseen kalkkuna-päärynä-juustosalaattia sekä vieraiden tuomaa maailman parasta katkarapupiirakkaa. Aika vieraskorea tapaus, tämä kiish, vaikkei oikein kuvattavaksi hämärässä alistunutkaan. Lienen muuten jo aiemminkin kehunut Lihansyöjän äidin kokkaus-ja leipurintaitoja, mutta lisään pökköä pesään! Katkapiiras oli nimittäin hänen käsialaansa, samoin kuin valtava, mahtavan makuinen kinuskikaakku, jota syötiin synttäreiden kunniaksi jälkkärinä. Oih.

13.2.2008

Veitsi välähtää, kurkku katkeaa…

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Leivonta,Maidoton,Nuts!,Optimoidut — Meri @ 7.04

Kakku! …on valmis. Edellinen lausutaan tietysti peloittavalla äänellä eläytyen sanojen viimeisiä vokaaleja venyttäen. Ainakin meillä päin lausuttiin. Lapsuuden ajan kauhuvitsissä valmistuu kyllä voileipä eikä kakku, mutta kurkkua tähänkin tarvitaan.

olminkakku

Inspiraatiosta olen satasella velkaa Kasvimaan Sammakolle, joka valmisti kurkkuherkkua hetki sitten. Omani leivoin sekoitellen riehakkaasti reikäpäänä sekä Sammakon reseptiä että erään potilaani kotoa kopioimaani lehden mukana tullutta (kevyttä) pähkinä-porkkanakakun ohjetta. Ryöstösaalista siis! Ja eikö niin sanota, että ryövätty maistuu kaksin verroin paremmalta? Eikö?

Kakun pyöräytin ihan Asian kunniaksi, mutta siitä lisää vähän myöhemmin. Valmistin likilaskuiselle, vaikkakin hillittömän herkullisen tuoksuiselle (pannu)kakulle kuorrutteen, jottei olisi niin olmi. Vaikka tiesittekö, että olmi on sokea salamanteri? Voiko OLLA mitään sympaattisempaa. <3

Olmin oma kakku

  • 2,5 dl raastettua kurkkua
  • 1,5 dl murskattuja pähkinöitä (esim. saksan- ja pekan-)
  • pieni kourallinen pinjansiemeniä
  • 0,5 dl spelttijauhoa + 0,5 dl hiivaleipäjauhoa (tai 1 dl grahamjauhoa)
  • 1 dl fruktoosia eli hedelmäsokeria
  • 1 dl öljyä
  • 3 munaa
  • 2 valkuaista
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl kardemummaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • suolaa

Uuniin hönkää 175. Voitele pitkänomainen leipä-/kakkuvuoka tai sitten ihan pyöreä ja korppujauhota kookoshiutaleilla. Sekoita mausteet suolaa lukuunottamatta jauhoihin. Raasta kurkku ja murskaa pähkinät. Sekoita eri kulhossa öljy ja fruktoosi, lisää joukkoon munat, pähkinämurske, raaste ja jauho-mausteseos. Vatkaa toisessa kulhossa valkuaiset suolaripauksen kanssa kovaksi vaahdoksi ja kääntele muun taikinaseoksen joukkoon. Valuta vuokaan ja paista keskitasolla n. puoli tuntia.

likilasku

Ja varoitan, kakku lässähtänee uunista ulostulon jälkeen. Sen tuoksu ja maku saavat kuitenkin paljon anteeksi, etenkin jos valmistat sille kuorrutteen. Itse sovelsin seuraavaa. Mitat ovat sinne päin, sillä tein näppituntumalta.

Kuorrutus

  • n. 50 g voita
  • n. 3 rkl tomusokeria
  • lime

Raasta limen kuori ja sulata voi. Sekoita voihin sokeri ja lisää sitten vähitellen mehua. Älä hätäänny, vaikka voi-sokeriseos aluksi hieman erottuu, kun sekoitat lisää ja lisäät mehun, se tasoittuu. Läästi kuorrute kakun pintaan ja koristele vaikka pinjansiemenin.

limekakku

Kakku on mehevä, kostea ja maukas, mutta ilman kuorrutetta jäisi liian olmiksi, joten jos et suunnittele kuorruttavasi, mausta hivenen voimakkaammin ja kasvata pienesti sokurin määrää. Sen verran kakun kelpoisuudesta, että minun oli tarkoitus viedä loppukakku tänään töihin, mutta arvatkaa jäikö siitä kuin rippeet, kun Lihansyöjä pisteli sen onnellisena poskiinsa? Kaikesta huolimatta hehkun täällä tyytyväisyyttä, leipurin paras kiitos on ahne asiakas 😀

Edit 13.2.08: nyt seuraavana päivänä kakku on vielä tajuttomasti parempi; perun siis puheeni lisämausteista tai -sokerista, jos malttaa yön yli, kakku maistuu ilman kuorrutteita mitään aivan pirun hyvälle.

27.1.2008

Aurinkoinen iltapäivä

Filed under: Cake&Cookies,Leivonta,Maidoton,Nuts!,Uunista — Meri @ 21.38

ruudut

Tänään on ollut Sellainen sunnuntai. Tiedätte varmaan, sellainen ihana ja vähän epätodellinen, kun on tullut yöllä kotiin Hesarin jälkeen, laittanut itselleen yöpalaa ja juonut teetä lämmetäkseen, nukkunut ensin yhdeksään ja sitten vaivoin aina vartin lisää kerrallaan, lopulta noussut ja tehnyt aamupalaa auringon paisteessa. Tietoisena siitä, että päivän ainoa meno on iltapäivälounas perheen luona lähellä, että ehtii lukea ja leipoa, maata ja makoilla ja ajatella itsekseen.

Sellaisena sunnuntaina saa inspiraation kokeilla uuden yrttikirjan teeleipiä, vähän säveltäen kaapin sisällön mukaan, mielessä niiden vieminen lounaalle. Kun niitä ensin itse maistaa vielä kuumina, vähän pettyy, mutta aika tekee tehtävänsä ja lounaan jälkeen ne syödään käsistä, itsekin pidän. Vähän rapeita, runsaita ja rusinaisia leipiä täytyy tehdä toistekin, sanotaan.

Teeleipää (n. 12 palaa)

  • 2 luomumunaa
  • 0,5 dl fariinisokeria
  • 0,5 dl raakaruokosokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 3 dl rusinoita (tai paloiteltuja taateleita, luumuja, kuivattuja marjoja)
  • yhteensä 1,5 dl auringonkukansiemeniä, pinjansiemeniä, pellavansiemeniä, seesaminsiemeniä, pähkinärouhetta… mitä vain haluat
  • 2 dl hiivaleipäjauhoa
  • 0,5 dl kaurahiutaleita
  • 2 rkl fenkolia (tai rosmariinia)
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 tl leivinjauhetta

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja peitä pelti leivinpaperilla. Murskaa fenkolinsiemenet pienemmiksi morttelissa. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, fenkoli ja suola. Vatkaa toisessa kulhossa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon rusinat ja siemenet ja kääntele sitten joukkoon jauhoseos. Painele taikina tasaisesti pellille ja paista n. 25 minuuttia, suosittelen uunin alaosaa, omat leipäni meinasivat palaa ja lopussa lisäsin folion suojaksi. Leikkaa kypsä levy ruuduiksi ja tarjoa teen seurana, voilla tai ilman.

(Ai miksi muuli valvoi neljään? Kolmesta hyvästä syystä.)

26.1.2008

Kuusen vieressä on vanha pinja

Filed under: Cake&Cookies,Leivonta,Maidoton,Nuts! — Meri @ 16.27

…poika häippää, taisi olla ninja

tyttö suree heti paljon Tapaniaan,

tapahtumat sijoittuvat vanhaan Japaniaan.

Runoilija U. Turhapuron romanttisilla säkeillä johdattelen teidän lemmenmakeiden pinjansiemenkeksien pariin. Bongasin ohjeen jo aikapäiviä sitten ruotsalaisen ruokablogi Kardemumman sivuilta ja laitoin ylös paitsi pinjansiementen, myös sisältämänsä mantelimassan ja ruusuveden vuoksi.

prinsessakeksit

Vähensin hieman sokeria ja mantelimassaa on 25g vähemmän kun sitä 150g paketeissa myydään, silti lopputulos on kovin äitelä. Aika hyvä silti, reunoilta rapea ja keskeltä tahmainen. Suosittelen paistamaan hieman ruskeammiksi kuin noin yleensä pikkuleipiä, rapeus on tässä tärkeä kontrasti. Ja nämä pikkuyksilöt lähtevät kohta tupaantuliaisviemisiksi Satujataren linnaan!

Rimpsempsan kekut (15 kpl)

  • 175 g mantelimassaa
  • 0,75 dl sokeria (tai hieman vähemmän, käytin raakaruokoa-)
  • 0,5 rkl ruusuvettä
  • 1 munanvalkuainen
  • 0,5 dl vehnäjauhoa
  • 0,5 dl pinjansiemeniä

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Raasta mantelimassa ja sekoita siihen sokeri, jauhot, ruusuvesi ja valkuainen. Muotoile kosteasta massasta leivinpaperitetulle pellille n. 15 pientä kekoa ja painele ne kostutetuin käsin noin suurin piirtein pyöreiksi kekseiksi. Jakele pinjansiemenet keksien kesken tasan ja painele hieman kiinni taikinaan. Paista n. 12 minuuttia. Anna jäähtyä ritilällä rauhassa, etteivät hajoile. Älä itse hajoile ätläkkyyteen. Kaikesta huolimatta nämä jotenkin vetävät puoleensa.

18.12.2007

Leikkivä keittiö leipoo

Filed under: haasteet,Leipää,Leivonta,Maidoton — Meri @ 17.52

piparkakkuleipä2

Piparkakkuleipä kuulostaa vähän samalta kuin hiekkakakku, hassulta ja melkein herkulliselta, silti epätodelliselta. Aika lapsekkaalta, ainakin. Varmaan juuri siksi alitajuntani idean kehittelikin. Et leikitääks keittiöö! Tää olis Leipuri Hiiva ja leipois leipää et aikuiset olis tyytyväisii mut sit se leipä maistuis ihan piparilta ku tää lapsi tykkäis siitä enemmän.Tää olis löytäny verkosta tällasen Myllyn parhaan ohjeen ja tän isoveli olis hakenu tälle sen kaljan ja sit tää pistäs aika paljon omiaan ku tää olis sellanen loiva tai joku.

piparkakkuleipä3

Pikkumuulin piparkakkuleipä

  • 3 dl jouluolutta
  • 1 dl omenasosetta (sokeroimaton, löysähkö)
  • 1 dl mämmimaltaita
  • 25 g tuoretta hiivaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,75 dl tummaa siirappia
  • 0,5 rkl fenkolinsiemeniä
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl neilikkaa
  • 0,75 tl inkivääriä
  • 0,5 tl pomeranssinkuorta
  • 2 dl ruisjauhoja
  • 2 dl hiivaleipäjauhoja
  • 2 dl vehnäjauhoja

Voitele vaikka öljyllä kevyesti yksi pitkulainen leipävuoka tai muffinssivuoka (12 kpl). Jos käytät silikonista vuokaa, voitelun voi unohtaa. Lämmitä olut kiehuvaksi ja lisää siihen mämmimaltaat sekä omenasose. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja murusta sitten joukkoon hiiva. Lisää suola, siirappi ja mausteet ja alusta jauhot joukkoon vähitellen. Peittele taikina liinalla ja anna kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.

Uunin voi nyt käynnistää. Jos teet vuokaleipää, säädä asteita 175, sämpylät syntyvät muffinssimuoteissaan 200 asteessa. (Älä yritä paistaa molempia yht’aikaa, se ei meinaan onnistunut vaan muffat jäivät raaoiksi. Söin ne silti, maku oli mahtava.) Kaada taikina valitsemaasi vuokaan ja paista leipää uunin alatasolla n. 40 minuuttia. Muffinssisämpylöille riittää pikaisempi löyly keskitasolla, noin 20 minuuttia. Anna leivän tai sämpylöiden jäähtyä rauhassa vaikka ritilällä.

piparkakkuleipä4

Sitku se leipä ei enää olis kuumaa niin tää leikkais palan ja laittas ainaki NÄIN paljon voita ja sit tää olis että hähhähhää, mulla onki piparileipää. Sit tän veli maistais kans ku tää antas sille palan hakiksena siitä kaljasta ja sit se veli ilmottas tän Joulukuun ruokahaasteeseen ja sit tää ohje vallottas maailman ja täst tulis oikee leipuri!

16.12.2007

Välipostaus, kahvia ja pullaa

Filed under: Arkiruoka,Leivonta,Napot,Piiraat — Meri @ 23.40

Taas venkula menin puijaamaan ja nyt kaikki kahvin- ja pullanhimoiset joutuvat pettymään karvaasti. Tarjolla on näet vain teetä, piirasta ja kurkkua, venäläiseen malliin.  Jos ohjelmanmuutos tuntuu liian raskaalta, voi toisen slaavilaisperinteen mukaisesti hulauttaa votkun naamariin ja ottaa pienet ripaskat. Kyllä se elo siitä urkenee.

Vaan urkenee se piiraallakin. Viime perjantaina sisareni kyläili asujaimistollani töidensä jälkeen ja samalla kun rupattelimme viimeisimmät kuulumiset, valmistui maukas piirakka jouhevalla yhteistyöllä. Tällä kertaa lätinät eivät saaneet suolaa vaihtumaan sokeriksi tai edes tuotosta palamaan.

Piiraan pohja oli luottotyyliin parmesanilla höystetty peruspeti, joka sai täytettä hapankaalista, kuutioiduista etikkapunajuurista ja tuoreista herkkusienistä. Luomus kruunattiin kevyellä soijaruokakermalla, johon upotettiin tunnettuun tapaan pari munaa ja mausteita. Vaaleanpunainen arkieväs oli ihan erkkiläisen hyvää ja lähti siskon mukaan syötäväksi. Että jos on hapankaalia nurkissa, niin näin siitä pääsee ihanasti eroon. Näinkin.

piiras
Samaan syssyyn mainostan Kulinaarimurulan mielettömiä valkosipulikurkkuja, jotka tavan kurkustakin tehtyinä potkivat ihan satasella. Poksahteleva hapokkuus ja tymäkkä valkosipuli saavat lauhkean kurkun maistumaan ihan uudelta. Hauskinta on, että koiravieraani Nelli ihastui kurkkuihin liikuttavalla tavalla ja vähemmän liikuttavasti käytti kaikki osaamansa kerjäystavat itkusta vikinään ja murinasta mökötykseen. Ei ole tuohesta karvakaverinkaan suu.

kurkut

[Kurkut on säilötty hapankaalipurnukkaan, kuinkas muutenkaan.]

15.12.2007

Ruis, rapeus, rakkaus!

Filed under: Cake&Cookies,Leivonta,Optimoidut,Terveys — Meri @ 11.07

Paras piparkakkupakka-us! Jos lähtee kerran piparkakkukelkkaan, siitä ei voi hypätä kesken pois. Koska la Muuli é mobile eli naisten tapaan ailahtelee, ohjetta on pistettävä silti uusiksi, niin hyväksi havaittu kuin jo olisikin plakkarissa. Rapeuden ja rukiin ystävänä Finfoodin ruispipari-resepti jysähti kelkan kyytiin kuin talven paras nuoskapallo ja teki selvää jälkeä syöjiensä keskuudessa. Masterversio on vielä kokematta, kun aion päästä osingoille viemisiksi aiotusta ruispiparkakkulastista, joka on höystetty vonkaleella ranskalaista camembertia. Jos se nyt kyläilyyn saakka säilyy.

ruispiparit

Ohje on Finfoodille melko uskollinen. Ilmeisesti leipurissa oli kuitenkin ohueksipulikoitsijan vikaa; alkuperäisessä ohjeistuksessa sanotaan, että taikinasta tulee n. 20-25 piparkakkua. Itse sain aikaan ainakin yli 40 keksiä. HYVÄ MINÄ!! ;-D Tämä ohje ei myöskään vaadi keittelyä tai vaahdotusta eli on piparkakkuohjeiden yksinkertaisemmasta päästä.

Ruis on piparissa pop

  • 0,5 dl hunajaa
  • 0,5 dl siirappia
  • 0,5 dl voita
  • 1 muna
  • 2,5 dl ruisjauhoa
  • 2 dl vehnäjauhoa
  • 0,5 tl soodaa
  • (mustapippuria! muutamia rouhaisuja)
  • 1 tl neilikkaa
  • 1 tl kanelia
  • 0,75 tl inkivääriä
  • 0,5 tl pomeranssinkuorta
  •  (kidesokeria)

Sulata voi ja jätä jäähtymään. Sekoita kuivat aineet. Mittaa toiseen kulhoon hunaja ja siirappi, sekoita hyvin. Lisää joukkoon hieman jäähtynyt rasva ja sitten muna sekä mausteet. (Mausteet voi korvata ruokalusikallisella piparkakkumaustetta.) Sekoita hyvin ja lisää kuivat aineet, sotke nekin hyvin sekaisin. Siirrä massa jääkaappiin kelmun alle ainakin joiksikin tunneiksi ja mieluiten yön yli.

Kun alat leipoa taikinaa kekseiksi, laita ensin uuni päälle 200 asteeseen ja tarkista että taikinaa on todella jäljellä. Kaulitse taikina ohueksi ja sirottele vielä päälle hiven kidesokeria ja kaulitse se kiinni. Ota muotilla kaakkusia ja paista uunissa 5-7 minuuttia (oman kokemukseni mukaan 5 riitti!) kypsymistä tarkkaillen. Anna jäähtyä rauhassa vaikka ritilällä ja maistele valmiita tuotoksia ihan pelkiltään ja sitten erilaisin päällysin. Valitse suosikkisi ja kerro se minullekin.

ruispiparkakut

En vielä ehtinyt koristella kekuja, mutta niinhän ne ovat kauniita jo sellaisinaan, kimaltelevat ja rukiiset, rapeat ja rakkaat. <3

7.12.2007

Rapeat keksit (gluteeniton)

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Leivonta,Maidoton,Suklaa — Meri @ 10.14

Pakko blogata näitä ohjeita pois alta, kun muuten jäävät kokonaan. Ja sehän olisi sääli. 🙂 Näitä tuoreimmassa Maku-lehdessä ohjeistettuja keksejä kokeilin pienen erän tulevaa viikkoa varten, joksi lupasin tehdä keliaakikollekin sopivaa snäkkiä erääseen tilaisuuteen. Keksit ovat aivan erinomaisia, rapeita mureita ja tuoksuvia. Joskus tuntuu muuten ärsyttävältä erikoisruokavalioon sopiviksi mainitakaan, kun joillekin se tarkoittaa toisen kastin kurmeeta. Mutta sitten taas, se on tärkeä tagi kun itsekin etsii ohjeita. Näistä pidettiin ruokavaliorajoista piittaamatta!

gluteenitonkeksi

Ohje on lehdessä nimellä Daim-piparit, mutta itse käytin Brunbergin minttutoffeepaloja. Enkä keksi, mikä näistä pipareita tekee, että josko olis kekuja vaan. Eihän nimi kekua pahenna? Tai makua.

Kekut (n. 55 kpl)

  • 200 g margariinia
  • 2 dl sokeria
  • 1 muna
  • 2 rkl siirappia
  • 4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (esim. Jytte)
  • 1 dl kauraleseitä
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 ps eli 100 g Daim-rakeita tai muuta suklaata

Säädä uuniin asteita 180. Vaahdota sokeri ja rasva. Lisää muna ja siirappi hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet ja suklaa keskenään, lisää taikinaan. Ota taikinasta lusikalla kokkareita leivinpaperoidulle pellille ja painele jauhotetuin tai märin käsin ohuiksi kakkaroiksi. Paista kymmenisen minuuttia ja anna jäähtyä rauhassa.

Maidottomalla margariinilla ja suklaalla ohjeestä saa myös maidottomaan ruokavalioon sopivan. Maidottomia suklaita ovat monet tummat sekä esimerkiksi Wiener Nougat ja Mignon. Maidottomia ohjeita löytyy lisää blogista Mamman maidoton marjapiiras. Gluteenittomia reseptejä tehtailee toisinaan Mihako blogissaan Sitä sun tätä ja jos englanti taipuu, niin Gluten-Free Goddessia voi suositella.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress