MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

18.5.2008

Salonkikelpoinen kesäkurpitsakeitto

Filed under: Soppa,Vege — Meri @ 19.17

Sain ihanan ja kokkaamisesta kanssani yhtä innostuneen työkaverini toisenkin bravuurireseptin kokeiluun. Ensimmäisestähän olikin jo aivan yliveto kokemus piiraan muodossa. Tämä toinen sisältää joidenkin mielestä hyvin kyseenalaista herkkua, Aura-juustoa. Itsekin olen vasta vähitellen pääsemässä sinihomeiden makuun, mutta koska Lihansyöjä ei ole vielä aivan yhtä pitkällä makumaratonillaan, testasin ohjetta aluksi vuohenjuustolla. Ja sehän toimi oikein hyvin sekin, testijoukkueena olleet Lihansyöjä vanhempineen ainakin pistelivät alkukeittona toimineen sopan poskiinsa oikein kiltisti. Pehmyt ja hienostunut, tekee kesäkurpitsalle kunniaa, toisin kuin kuvansa.

mallankurpitsa

Omassa kaapissani on jo Auraa (laktoositonta, oletteko huomanneet!) odottamassa, mutten enää malta pantata helppoa ja hyvää ohjetta salonkikelpoiseen keittoon. Käytin kevytvuohenjuustoa, jonka maku on täysrasvaista miedompi, joten laitoin juustoa reilummin. Kannattaa siis käyttää sitä rasvaisempaa versiota oli kyseessä sitten Aura tai vuohi, ja maistella maku kohdilleen.

Mallan kelpo kurpitsakeitto (neljälle)

  • 1 iso tai 2 pienempää kesäkurpitsaa
  • 1-2 sipulia
  • 2-3 valkosipulinkynttä
  • kasvisliemikuutio
  • 1 dl valkoviiniä
  • 100 g Aura- tai vuohenjuustoa
  • n. 1 tl kuivattua rakuunaa
  • suolaa, sokeria
  • (persiljaa)

Pilko sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulia kattilanpohjalla öljyssä. Pilko samalla kesäkurpitsat karkeiksi kuutioiksi ja lisää kuullotuksen loppupuolella. Anna kuullottua hetki ja lisää kattilaan sitten vettä sen verran, että kasvikset melkein peittyvät. Lisää myös valkosipuli, valkoviini ja kasvisliemikuutio. Anna kiehua parisenkymmentä minuuttia ja lisää sitten juustoa pilkottuna. Anna kiehautella vielä 10 minuuttia, soseuta ja mausta. Suurusta pienellä keitetyllä perunalla, jos tarvis. Tuskin on, kunhan laitat vettä alussa kevyellä kädellä. Maista ja säädä kohdilleen, silppua päälle tuoretta persiljaa ja tarjoile lämpimänä esimerkiksi alkukeittona.

Parapähkinälastut (ja jotain punaista)

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,laktoositon,Leivonta,Nuts! — Meri @ 18.48

beetroot

[Jotain punaista eli Kampin K-kauppakin myy nykyään punajuurilastuja. Kainiin kuplaisia, kuten huomaatte, eivät valitettavasti silti yhtä hyviä kuin Lontoon vastaavat. Varmaan kuitenkin terveellisempiä. ;-)]

Älkää nyt sitten tulko ovista ja ikkunoista keulimaan, kuinka paljon mainostamani terveellisen ruokavalion oleellisia osia eivät välttämättä ole nämä herkut, sillä kyllä mielenterveyskin tarvitsee osansa. Nämä pähkinälastut sumplailin kasaan kiitokseksi eräälle treenikaverilleni, jonka tarkin kuvaus udellessani lempiherkkuja kuului “pidän kaikista makeista herkuista”. Ei siis johtolangan pätkääkään. Vaan! Ovela muuli on toki aina kuulolla, ja erään viattoman pähkinäkeskustelun tuoksinassa panin merkille, että ko. hlö pitää erityisesti PARAPÄHKINÖISTÄ (joista muuten allekirjoittanut pitää erityisesti myös). Siittä vaan sitten kekua kasaan.

Hyvän pohjaohjeen löysin Finfoodin keittokirjasta, jossa oli ohje pähkinälastuille. Korvasin majoriteetin hasselpähkinärouheesta parapähkyläpalasilla ja tulos on vähintäänkin samperin bueno. Avainasiana kekujen kuumentamisessa on malttaa paistaa ne melkein turhan ruskeiksi, silloin koostumus on jäähdyttyään rapea ja pysyy koossa. Näistä saa helposti myös gluteenittomia korvaamalla vehnäjauhon gluteenittomalla jauhoseoksella.

paralastu

Parahaat pähkinälastut (n. 30kpl)

  • 2 luomumunaa
  • 1 dl fariinisokeria
  • 50 g voita
  • yhteensä n. 160 g pähkinärouhetta eli esimerkiksi 2dl rouhittuja parapähkinöitä ja 1 dl hasselpähkinärouhetta
  • 1 rkl luomuvehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria

Uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sulata voi ja siirrä jäähtymään. Sekoita pähkinärouheet, jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Vatkaa toisessa astiassa huoneenlämpöiset kananmunat ja fariinisokeri kuohkeaksi vaahdoksi, sekoita joukkoon rasva. Kääntele sekaan pähkinäjauhoseos, vältä turhaa sekoittelua. Nosta teelusikalla läntyköitä leivinpaperille, jätä leviämisvaraa. Näille käy kuten ala-asteaikojen kauralastuille, aakeetalaakeeta piisaa. Paista uunin yläosassa n. 6-8 minuuttia, ole tarkkana! Anna jäähtyä rauhassa. Jäähtymisen jälkeen lastuja on vaikea jättää rauhaan hetkeksikään, että aika pikkasen hyviä ovat.

17.5.2008

Apinan aarrehelmet

Filed under: Arkiruoka,Maidoton,On the Road,Optimoidut,Terveys,Uunista — Meri @ 8.47

helmet

En suinkaan ole lakannut kokkaamasta ja riutunut olemattomiin, vaikka Apina onkin ollut melko mykkänä lähiaikoina. Elämä töineen, treeneineen ja ihmissuhteineen on pitänyt juuri nyt niin intensiivisesti otteessaan, että vaikka kamera pullistelee kuvia ja maha ruokaa, aivokapasiteetti ei ole riittänyt kirjoittamiseen. Sekin vielä sanottakoon, että kapasiteettia kuluttaa myös meneillään oleva hanke, Monkey saattaa (toivottavasti) hyvinkin pian kolistella kattiloita ihan uudessa köökissä. Beware, se voi olla sinun! ;-D

Pikainen välipalapostaus tähän, vaikka kyse on myös aamiaisesta. Olen tunnetusti vannoutunut puuroihminen. Useimmiten surautan aamulla itselleni tuorepuuron yön yli lionneista tattarisuurimoista ja auringonkukansiemenistä, kaveriksi marjoja, pala banaania ja proteiinilisää. Myös klassinen kaurapuuro uppoaa kurkkuun kovin mieluisasti. Nyttemmin olen keitellyt töiden jälkeiseksi treenejä edeltäväksi setiksi pienen puuron spelttihiutaleista, jotka ovat ehkä kauraakin maukkaampia ja ainakin ravinteikkaita. Olen jo kahdesti tuhlannut tuontimansikoihin, jotka ovat ihania spelttipuuron ja raejuuston kanssa!

Puurotarina kuitenkin jatkuu. Eilen ehdin pitkästä aikaa Punnitse ja säästä -puodin apajille ja poimin paitsi laareista pähkinää ja rikittömiä luomuaprikooseja, myös paketillisen spelttihelmiä, eli ikään kuin speltinjyviä. Tänä aamuna iskin uunin päälle ja sinne spelttihelmet hautumaan,  “puuro” oli valmista sopivasti lenkin ja suihkun jälkeen. Kaveriksi vielä viimeiset viimekesäiset vadelmat ja sitä ikuista raejuustoa, hallelujaa! Nyt kelpaa lähteä maailmalle.

Spelttiuunipuuro (yhdelle)

  • 0,75 dl spelttihelmiä
  • n. 3 dl vettä
  • suolaa

Räppää uuni päälle, arvoin itse lämpötilaksi 175. Mittaa helmet ja vesi uunivuokaan, lisää hieman suolaa. Laita uuniin ja lähde puuhiisi. Helmien pitäisi olla kypsän jyväisiä noin tunnin kuluttua, ainakin omani olivat. Palaa alkuvehnän viemänä juurillesi ja maadoitu hetkeen.

7.5.2008

Marinoitua arkielämää?!

Filed under: Lätinää — Meri @ 15.26

Ihan pakko laittaa pieni nootti, kun Satujataren bongattua omat “uudet” avainsanansa uudistuneelta blogilistalta piti käydä katsomassa, että kuinka Monkeyfoodia nykyään kuvaillaan. Aamulla lista näytti kylmää statistiikkaa; tilaajia 1! …mutta ei mikään ihme, sillä avainsanat olivat: arkielämää, marinointi, muut ja pöytälaatikkoaktivismi. Ei ehken ykköshoukuttelevin kombo, itte en eksyis tuommoseen vahingossakaan. Toivottavasti te silti olette siellä vielä O_O Sillä ilman teitä bloggaus ei ole mitään. Nöyrästi kiitän kaikkia Apinaruoan ystäviä, sekä hiljaisempia että pulisevaisempia. Ootte ykkösii (vaikka nyt ette sentään yksin, tilanne näyttää korjautuneen statistiikan ja avainsanojenkin suhteen, identiteettini on palautettu!).

6.5.2008

Muffinssit mukista ja savulohisalaattia

Filed under: Kala,Leivonta,Sallad — Meri @ 16.09

muff

Vappuna syötiin yhtä sun toista muutakin kuin vain uppopaistettua hunajaa. Esimerkiksi näitä mielettömän hyviä Kevyt kokin suolaisia muffinsseja, jotka valmistin jälleen Saara Törmän ideasta kahvikupeissa muffinssivuokien puutteessa. Ja se toimii! Kupit oli helppo voidella käsin ja jauhottaa, muffinssit irtosivat niistä heti ja pesukone hoiti loput. Ei turhaa jätettä tai erikoistyökaluja, joksi muffapellinkin saa ehkä laskea? Vaikka on minullakin sellainen kotona, oikein Jamien ja jättikokoa. Ja onhan se makee. Mut niin on nää kippomuffatkin, vai häh.

mukit

Muffien ohje on melko yksi yhteen tuon Kevyt Kokin kanssa, mutta tein spelttiversiona ja korvasin oliivit fetalla, sillä Lihansyöjähän ei halpisoliiveja, ainakaan vihreitä, syö. Pitäisi olla aina kalamataa… Mutta fetakin kävi hyvin, joskin mureni melkein huomaamattomiin. Tässä puolikas ohje, josta tulee n. 7 kappaletta ei-jättimuffia eli tavallisia. Rapea pinta ja aurinkokuivatut tomaatit saivat hiilariherkkuihin tottumattomat huutamaan hoosiannaa hyvyydessään.

Suolaiset muffinssit (7 kpl)

  • 2 dl spelttijauhoa (tai grahamia)
  • 0,5 dl vehnäjauhoa (tai ruisjauhoa)
  • 1,75 tl leivinjauhetta
  • hiven suolaa
  • 0,75 dl kevytkermaviiliä (tai partiksen ja rahkan sekoitusta, hätä keinot keksii ja muuli)
  • 1 muna
  • 1 rkl voita tai öljyä (mieluiten aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljyä!)
  • 0,5 dl silputtuja tuoreyrttejä (pistin rucolaa, vaikkei se yrtti ihan olekaan)
  • 0,5 dl murennettua fetaa, kuutioita tai silputtuja oliiveja
  • 0,25 dl silputtuja aurinkokuivattuja tomaatteja

Voitele kehvikupit tai muffinssivuoka. Aseta uuni lämpeämään 225 asteeseen. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa ja toisessa kermis, muna ja rasva. Lisää märkä seos kuiviin ja lisää kokonaisuuteen yrtit, feta/oliivit ja tomaatit, sekoita nopeasti tasaiseksi. Jaa vuokiin ja paista kauniiksi n. 10-12 minuuttia. Nauti hieman jäähtyneinä lohisalden ja vaikka VOIN kanssa! Slurps.

lohisalde

Lohisalde (tätä on tehty ennenkin)

  • savulohta
  • erilaisia salaatteja
  • tomaattia, mielellään kirsikka-
  • kurkkua
  • punasipulia
  • (krutonkeja)

Revi salaatit, puolita kirsikkatomaatit, pilko kurkku ja pieni sipuli. Sekoita ja paloittele lohi suupaloiksi sekaan. Valmista kastike.

Lohisalden soosi

  • reilu loraus oliiviöljyä
  • pienempi loraus balsamicoa
  • tujaus sinappia
  • suolaa, pippuria
  • raastettua parmesaania

Sekoittele ja maistele sopivaksi, kastiketta saa olla reilusti. Kaada salaattiin ja sotke kunnolla. Lisää halutessasi päälle vielä rapeita krutonkeja. Ei VOI olla pahaa.

Kaalia uuniin ja sitten kaaliin

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Optimoidut,Side order,Uunista,Vegan,Vege — Meri @ 15.29

kaalialootaan

Vihreä lanka, tuo viikoittain minunkin elämääni sulostuttava sanomalehtipaperinen julkaisu, on ollut tapetilla Juhanankin blogissa kiitos ruokaohjeidensa. Aivan sattumalta kokkailin itse pari päivää sitten herkullista kaaliruokaa, inspiraatio siihen syttyi mökillä, jossa saimme ahmaista ihanat taidolla tehdyt kaalikääryleet kitaamme. Saara Törmä nimittäin osaa paitsi vaivata, myös laittaa sapuskaa. Tämä helpon, halvan ja herkun kaalilootan ohje on aivan suoraan Vihreän langan sivuilta, josta löytyy reseptejä myös lisää, tsekatkaa! Ja samalla tietysti kokekaa koko Lanka.

Laatikon sekaan voi halutessaan sotkea soijarouhetta tms. ja rusinoidenkin korvaaminen onnistui kivasti goji-marjoilla. Aika eksoottista.

Saaran paras kaalilaatikko (kahdelle)

  • n. 800 g kaalia
  • 1 sipuli
  • 1 porkkana
  • 0,5 dl rusinoita (tai goji-marjoja)
  • 2 rkl soijaa
  • 1 rkl siirappia
  • 1,5 tl curry-jauhetta
  • mustapippuria
  • 0,5 kasvisliemikuutio
  • 2 dl vettä
  • 1 rkl vehnäjauhoa (tai spelttijauhoa!)

Uuni  lämpeämään 175. Silppua kaali, porkkana ja sipuli, paistele öljyssä pannulla, kunnes kaali on pehmeää. Mausta ja lisää rusinat sekä murenneltu liemikuutio. Sekoita hyvin ja kaada uunivuokaan. Sekoita keskenään vesi ja jauhot, kaada seos laatikkoon. Uuniin ja ainakin tunti, pidempäänkin kelpaa haudutella. Jos pinta tummuu liikaa, voipi laittaa päälle foolion (joka ei tosin ole kovin ympäristöystävällistä, mutta milläs sen korvaisi?). Itse hauduttelin laatikkoa sen tunnin, sitten nappaisin uunin pois päältä ja annoin olla vielä puoli tuntia. Oekein on maukasta, miksei vaikka parasta!

2.5.2008

Uppo-Nallen kalavale

Filed under: Överi,Kala,Kana,laktoositon,uppopaisto — Meri @ 14.06

parvekepiknik

[Parvekepiknik.]

Jos lähtee sille linjalle, että uppopaistaa, niin kannattaa paistella sitten samalla kunnolla! Eilen syntyi ennätys kun valmistin kolmea eri lajia uppopaistaen, simultaanisti KAHDESSA KATTILASSA :-O Oon itekki että Nalle Huhhuh. Ja uhhuh oltiin myös piknikin jälkeen, muttei liian. Tuplauppo onnistui muuten ihan hyvin, ei liiallista cooking overloadia, mutta yhden muovisen salaattiottimen onnistuin tuhoamaan kuumaan öljyyn, eipä noita pihtejä ja reikäkauhoja piisaa ihan näin övereihin uppissetteihin. Kuka nyt yhtä otinta kaipaa… Ei toivottavasti ainakaan Lihansyöjä.

Ensimmäisenä öljyyn pääsivät lämmittelemään KFC Kanat, joita tehtiin aivan hetki sitten Pastanjauhajien köökissä. Ja hei, suositella voi! Varsinkin, jos oikean KFC ja kaikkien sen kopioiden frittikanatarjonta epäilyttää. Itsekään en ole koskaan sellaisia kokeillut enkä oikeastaan aiokaan. Näihin voi käyttää haluamansa fileen ja tietää tasan, mitä seos sisältää. Ohjeen voi luntata täältä. Toimin aivan vastaavasti, paitsi ehkä sotkuisemmin ja käytin kattilaa paistpannen sijaan. Maistuu vielä seuraavanakin päivänä.

kfc

Kotkon lisäksi Nallen pataan pääsi kalaa. Tämä resepti on ollut sydämeni valittu julkaisupäivästään saakka, nyt vasta lautasella saakka. Pääsin vihdoin tuumasta toimen asteelle kiitos kollegoiden, joille vein Maku-lehtiäni töihin luettavaksi. Samalla selasin niitä itsekin uudestaan ja taas muistin, tämän.

Uppo-Nallen uppokuha (kahdelle)

  • n. 300-350 g kiinteää kalafilettä, käytin kuhaa
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 3 rkl sakea tai olutta (Karhu skulas ihmeen hyvin!)
  • 0,75 dl perunajauhoa
  • (0,5 l rypsiöljyä)

Leikkaa kalafile 2-3 cm viipaleiksi vinottain (leikkasin kyllä ihan miten sattuu ja nätit tuli, maku mainio) ja laita marinoitumaan soija-olut/sakeseokseen jääkaappiin pariksi tunniksi. Itselläni kalat jäivät kaappiin varmaan viideksi tunniksi, ei ongelmaa. Kun kalat ovat marinoituneet ja aiot ryhtyä Puuhaan, kierittele ne laakeassa astiassa tai muovipussissa perunajauhoissa yltä päältä.

H-hetkellä kuumenna öljy kattilassa uppopaistolämpimäksi, lämpötilaa kannattaa testata vaalealla leipäpalalla jos sellainen on, ruskistuu n. minuutissa kun hönkä on sopiva. Niillä helloilla, joilla itse olen uppoillut, hellan säätö (1-6) 4 tai 3 (ja niiden välillä vaihtelu) on osoittautunut pettämättömäksi lämpötilan suhteen. Kun nelosella alkaa liikaa räiskiä, hetkeksi kolmoselle, ja taas takaisin.

Kunhan öljy siis on sopivaa, upota sinne 3-6 kalapalaa kerrallaan ja paistele, kunnes ovat kauniin kullanvärisiä, ainakin osin. Nosta talouspaperille valumaan ja tarjoile pian! Vaikka mulle nämä maistuivat kylminäkin. Kaveriksi voit tarjota Maku-lehden ehdottamaa soijaa tai retikkaa (tätä oli, muttei spessuhyvää vaikka söin kaiken), TAI seuraavaa ylihelppoa dippikastiketta, jota tein kanoille, mutta jonka kanssa myös kalojen maku lähti sfääreihin. Drool. Tämä kalaruoka on valehtelematta todella hyvää. Kysykää vaikka Laulavalta.

uppiksenkala

Pink dip

  • partaäijää eli turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia 10% rasvaa
  • ketsuppia (esim. Heinzin aikuiseen makuun oleva on järkkyhyvää)
  • soijaa
  • (tabascoa)

Ota hyvä setti juggea ja puserra siihen ketsupit, lorauta joukkoon soijaa. Halutessasi pari tippaa tabascoa pistää jytinää pyttyyn. Sekoita ja säädä sopivaksi. Tarjoile kanojen ja Uppiksen kalojen kera.

Jälkkäriksi paistelin sitten vielä Lihansyöjän pyynnöstä minisatsin rahkapalleroita, tällä kertaa pelkkää spelttijauhoa ja makeutusainetta käyttäen, aikamoisia terveysmunkkeja. Päällä kyllä aitoa luonnon sokeria. 😉 Hyvää. Nää meni ilman dippiä. Nyt treenien kautta mökille grillaamaan ja haistelemaan kesää!

« Newer Posts

Powered by WordPress