MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

3.8.2008

Puoliksi elävä hurmiopiiras

hurmiopiiras

Muutama viikko sitten vietimme erään työkaverin läksiäisiä piknik-muotoisella aamiaisella, jonne kaikki toivat jotain. Yksi kollegoistani oli valmistanut elävän ravinnon piiraan, joka kerta kaikkiaan vei sydämeni. Kyseessä on oikeastaan vain puoliksi elävä piiras, sillä varsinaisesti vain pohja on elävän ravinnon kriteerit täyttävää (eikä ehkä sekään puritaanien mielestä), mutta ainakin piiras on älyttömän hyvää ja se on hurmannut jo läjän ihan tavallisia, kulinaristisesti suorastaan vaativia syöjiä. Pohja on gluteeniton ja vähähiilarinen, tulee siis apuun hankalampienkin syöjien kanssa. Ja maistuu vaikka ruokarajoituksia olisi nolla.

Tätä tarjottiin jälkiruoaksi myös Lihansyöjän vanhemmille, jotka piipahtivat männä viikolla kylässä. Urheuspisteitä on jaossa, sillä mukisematta söivät suolapaksi valmistamaani tofu-salaattia ja makeana oli sitten tätä elävää. Apinanruokakeittiössä eivät vieraat aina pääse kovin helpolla. 😉

Tuulan täydellinen piiraspohja

  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1,5 dl mantelijauhoa (tai muuta pähkinäjauhoa)
  • 1,5 dl kookoshiutaleita
  • 1 rkl kaakaojauhetta (van Houten)
  • 50 g kookosrasvaa
  • hermesetasta
  • ripaus suolaa

Sekoita kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää rasva ja sekoita tasaiseksi, painele piirasvuoan pohjalle niin, että nousee myös ehkä sentin verran reunoille. Siirrä jääkaappiin. Valmista haluamasi täyte, esimerkiksi maustettua rahkaa, yosa-jogurttia tai muuta jogurttia, marjakiisseliä (jos tykkää) tai mitä tahansa keksit. Tässä yksi aivan upea vaihtoehto, jota olen itse tehnt jo kahdesti.

paraspohja

Apinatäyte

  • 500 g maitorahkaa
  • 2 kypsää Reilua banaania
  • n. 1,5 rkl cashew-pähkinätahnaa
  • makeutusta (hermesetas)

Päälle

  • reilusti vadelmia

Soseuta banaanit vaikka ihan sauvalla ja lisää joukkoon cashewtahna. Sekoita rahkan kanssa hyvin sekaisin ja makeuta sopivasti. Ota piiraspohja jääkaapista ja levitä täyte sille. Päälystä runsaalla määrällä marjoja, vadelmat ovat toimineet aivan überhyvin. Anna valmiin piiraan seistä ainakin hetki vielä jääkaapissa ja sitten syö. Piiras kestää hyvin myös seuraavaan päivään, jolloin palat leikkautuvat vielä helpommin.

Piiras on hurmannut jo mm. Lihansyöjän, treenisalini omistajan, Kulinaarimurulan Välispiikin ja kommentoija Emman. Ei pöllömpi suosituskaarti.

(Tässä vielä tofusalaatti, joka oli hyvää, vaikkei ihan tofureseptien ykkösiä omaan makuuni. Tai ainakin tofu pitäisi saada jotenkin paahtumaan tuhdimmin, ehkä sen voisi suorittaa uunissakin?)

nutty

2.8.2008

Tempeh for Dummies

Tempeh on tofun tapaan siinä mielessä kinkkinen raaka-aine, että se itsessään ei ole maultaan erityisen vetoava. Sen sijaan oikealla käsittelyllä ja sopivalla maustamisella se on mielettömiä mahdollisuuksia tarjoava terveellinen, proteiinipitoinen ja kasvisperäinen tuote. Olen kokannut tempehiä vain kerran aiemmin eikä voi sanoa, että kokeilu olisi ollut erityinen suksee. Jo toisella kerralla pääsin kuitenkin suorastaan hurmaavaan lopputulokseen.

tempeh

Hauskinta oli, että reseptin kaivoi minulle netin syövereistä Lihansyöjä, tuo vähintäänkin sarkastisesti soijatuotteisiin suhtautuva (giorgio) armaani. Muokkailin ohjetta matkan varrella ja tällaisenaan ruoka hujahti mielihyvällä molempien vatsaan. Ei sentään kaikki kerralla, annoksesta riittää neljällekin.

Tempehin salaisuus (3-4 hlölle)

  • 1 pkt tempehiä (lieneekö noin 400g aasialaiskauppojen valikoimista poimittuna)
  • sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 prk kokonaisia tomaatteja
  • 1 prk kidneypapuja
  • 1-2 paprikaa
  • (toisen paprikan tilalle esim. kesäkurpitsaa tms. jos maistuu)
  • 1-2 tuoretta chiliä
  • 1 rkl jeeraa eli juustokuminaa
  • reilu 1 dl tuoretta korianteria
  • suolaa, sokeria, öljyä
  • (päälle itse idätettyjä mung-pavun ituja)

Kuutioi paprika(t) ja kesäkurpitsa pieneksi, samoin sipuli, valkosipuli ja chilit. Pilko myös tempeh siten, että viipaloit sen aivan ohuiksi levyiksi, ne edelleen ohuiksi suikaleiksi ja suikaleet paloiksi, tuloksena siis tempeh-“jauhelihaa”. Kuumenna öljyä suuressa paistinpannussa tai kasarissa ja paistele vihanneksia, sipuleita, chiliä ja tempehiä jonkin aikaa. Lisää jeera ja suola sekä tomaatit, kidneypavut ja silppua tuore korianteri joukkoon. Maista ja lisää sopivasti sokeria pyöristämään makua, itse laitoin ehkä ruokalusikallisen (?). Anna keitoksen haudutella ainakin puolisen tuntia, mieluummin pidempäänkin. Maista vielä, lisää suolaa tai sokeria jos tarvis ja annostele lautasille. Anna hieman jäähtyä ennen kimppuun käymistä ja sitten anna palaa!

Lihansyöjä ei erityisesti pidä korianterista ja kuten sanottu, harrastaa soijan ivaamista, mutta santsasi tätä silti. Ja ihte oon ihan lovena tempehiin. Töttöröö! t. One dummy mule

Ps. Tofun syömisestä on ollut muistaakseni Sillä sipulin kommenttilootassa keskustelua, jossa on esitetty mm. näkemys, että mikä järki on syödä itsessään mautonta mötikkää, vaikka se maustamisella paranisikin. Minusta siinä on paljonkin järkeä ja palaan aiheeseen pian kunnon postauksella. Sitä paitsi Sammakko on kertonut, että Japanissa tofukin on HYVÄÄ!

7.7.2008

Muulin muesli

Filed under: Gluteeniton,Nuts! — Meri @ 18.47

Taas ollaan ihan lainapyörällä liikenteessä, mutta eihän tällaista herkkua voi olla postaamatta. Muulikin tarttui nähkääs viimein mysliasiaan ihan omin kavioineen ja valmisti muuloksen mahallekin sopivampaa rouhetta. Vinkkiä lunttasin Kurpitsamoskan Marilta, joka puolestaan oli Kemikaali-Nooran herkkumyslin jäljillä. Herkkua on, varsinkin näin överi-pähkinäisenä. Mitat ovat täysin summittaisia, sillä eihän mysliä voi viivoittimen kanssa tehdä! Fiilispohjalta.

muesli

Muulin muesli

  • n. 1 dl kaurahiutaleita
  • ehkä 0,75 dl kauraleseitä
  • reilu 1 dl tattarihiutaleita
  • vajaa desi hasselpähkinöitä
  • vajaa desi suolattomia pistaasipähkinöitä
  • kourallinen manteleita
  • reilusti pellavansiemeniä
  • jonkin verran hampunsiemeniä
  • ropsaus seesaminsiemeniä
  • sopivasti auringonkukansiemeniä
  • reilu tl fenkolinsiemeniä
  • hiven kokonaisia kauraryynejä
  • samanmoinen tattarisuurimoita
  • rusinoita
  • goji-marjoja
  • 0,5 dl öljyä + reilu 1 tl hunajaa
  • suolaa

Kuten mitoista ja aineksista huomaa, mysliin voi käyttää aivan mitä mielensä tekee. Itse pidän vahvasti pähkinäisesti, suhteellisen vähäviljaisesta, jossa saa olla sopivasti rusinaa ja gojia sattumina. Fenkolinsiemenissä on aivan tietty makunsa, johon itse olen ihan pöljänä. Tee siis kuten lystäät. Etene silti näin; sekoita kuivat aineet ja minä kyllä sekoitin niihin jo rusinat ja gojitkin, ne on kai tarkoitus lisätä vasta nuketuksen jälkeen. Kuumenna kattilassa öljy ja sulata siihen hunaja. Kaada kuivaseokseen ja sotke.

Levitä uuninpellille ja paista 175 asteessa vartin verran välillä lastalla käännellen. Poista uunissa ja anna jäähtyä, mausta hivenellä suolaa. Purkita (oma myslini on karahvissa kun kaik purkit olen pistänyt kierrättäen) ja nauti ahnaasti haluamassasi seurassa tai ihan silläänsä. Sämpylöihin tämä antaisi myös ylihyvin makua… 😛

Ps. Paras kaupan myslihän on Myllärin paratiisimysli, mutta sitäpä ei maha kestä. Ei tosin ehkä tätäkään, mutta leikitään nyt edes hetki.

19.6.2008

Here she comes to save the day!

Filed under: Alakarppi,Cake&Cookies,Gluteeniton,Kevyt,Optimoidut — Meri @ 17.55

Huolimatta siitä, että juhannus on se hetki vuodesta, kun voi hyvillä mielin grillata sen makkaran tai korkata muhkun herkkukakun mansikoilla ja pistellä litran jäätelöä, ja huolimatta siitäkin, että Lihansyöjä on tilannut lihapiirakoita, laitan oikein ärsyttävän terveellisen ohjeen näin Jussin kunniaksi. Sori vaan. Täytyyhän täällä joku roti säilyä! ;-D

tsiis

Eikun Celen ruokablogaajien piknikille leipoma Taikinapojan Annan juustokakku vaan oli niin mainiota, että piti soveltaa siitä oma ortoversio heti kun Herkkumonsterin silmä vältti. Ositin samalla ohjeen kolmasosaan, sillä kaakku oli valtava, kysykää vaikka Sorsanpaistajalta. Tämä hieman terveellisempi versio oli hyvää sekin ja suorastaan erinomaista soseutetun vadelman kanssa. Jopa Suuri Juustokakkujen Ystävä eli se samainen Lihansyöjä piti ja söi kiltisti kaiken mitä oli jäljellä siinä vaiheessa, kun tuli kotiin.

Tsiiskeik vuoden 364 muulle päivälle

  • 250 g rahkaa
  • 1 luomumuna
  • 1 keltuainen
  • 0,3 dl rusinoita
  • vaniljaesanssia
  • haluamasi makeute (maun mukaan)
  • nokare voita
  • pieni kourallinen pähkinöitä (tai jotakin keksiä, kuten Digestive)

Lämmitä uuni 180-200 asteeseen/kaasusäätö 3-4. Sulata voi ja murenna siihen keksit/murskaa pähkinät. Painele seos pienenpienen piirasvuoan pohjalle (tai muutaman muffinssikuoren). Sekoita muut aineet ja makeuta sopivaksi. Lusikoi seos pohjalle. Ota piirasvuokaa suurempi astia ja kaada siihen kiehuvaa vettä. Aseta se uunin yläosaan ja nosta kakkuvuoka siihen paistumaan, toki niin, ettei se hörppää vettä. Vesihaude on juustokakun oikeanlaisen koostumuksen takana. Paistele tunnin verran.

tsiiskeik

tsiiskeik2

Anna jäähtyä ja kumoa, nyt pohja tosin on päällä eikä kauhean kaunis, mutta hyvää silti. Peitä pohja soseutetuilla marjoilla niin ei heikompaakaan huimaa. Nauti kakku vaikka ilta- tai välipalaksi yhdessä treenikavereiden kanssa. Sitten juhannuksen jälkeen, siis.

Nyt soromnoo ja kahen kilon siian kimppuun! Vähän musiikkia taustalle ja siitä se juhannnus lähtee.

14.6.2008

Oi, jos sulle voisin antaa kaikkein kauneimman

Filed under: Banaani,Gluteeniton,Herkut,Nuts! — Meri @ 9.29

manssikka

Vähän joudutte niitä hilpeimpiä paljastuksia Oulun reissulta vielä vuottamaan, sillä sellaisia ei voi lörpötellä nopeasti ja harkitsematta. Tämän järkyttävän herkun ohjeen kuitenkin voi pulauttaa ihan näin suitsait sukkelaan. Tällaisia taivaita ei saa piilotella itsellään yhtään kauempaa, kuin on pakko.

Kesäparatiisi (3-4 hlölle)

  •  1 litra kotimaisia mansikoita
  • kypsä Reilun kaupan banaani
  • kourallinen pecan-pähkinöitä
  • litra jäätelöä (esim. Kuningatar tai vanilja)

Kyni mansikoista kannat ja pilko viipaleiksi. Pilko vielä banaani ja sekoita mansikoihin. Jätä hetkeksi. Kuumenna paistinpannu ja paista siinä pekaaneita niin, että tummuvat jonkin verran. Kun pähkinät ovat hivenen jäähtyneet, murentele niitä vähän osiin. Pekaanit pääsevät ihan uusiin ulottuvuuksiin, kun ne paahtaa ja lisäksi tuovat paahdettuina aina mieleen pekanpähkinäviinerit. Autenttinen maku 😛

Showtime! Pilko jäätelö sopiviksi kuutioiksi ja annostele ruokailijoille. Kasaa päälle mansikka-banaani-salaattia ja viimeistele pekaaneilla. Avaa suusi ja astu paratiisiin.

pekaani

Ps. Pekaaneista tulee viinereiden lisäksi vähän mieleen tukaani, josta tulee mieleen se Barbababa, jossa luullakseni Barba-Into toi eksoottisia lintuja… Barbamaahan? Tukaani on kaunis lintu.

25.5.2008

Täyteläinen toukokuu

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Optimoidut,Sallad,Vege — Meri @ 18.20

Kesä ja kypsät kasvikset. Parasta. Kamera valitettavasti unohtui Euroviisu-katsomoon, mutta kuvitelkaa tämä:

Avokado-raejuustosalaatti (yhdelle)

  • puolikas avokado
  • vajaa 200 g raejuustoa
  • tomaatti
  • seesaminsiemeniä
  • salaattia
  • (avomaan) kurkkua
  • keltaista paprikaa
  • purjoa
  • suolaa, pippuria, sitruunaa, timjamia, balsamicoa

Revi salaatti lautaselle ja pilko joukkoon kurkku, paprika ja purjo. Mausta balsamicolla, pippurilla, timjamilla ja suolalla. Paloittele avokado ja mausta sitruunanmehulla, estää myös tummumisen. Kuutioi joukkoon tomaatti ja lisää reilusti raejuustoa ja hieman seesaminsiemeniä, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos salaattipohjalle ja syö itsesi terveeksi, tyytyväiseksi ja täyteen.

23.5.2008

Pippurista pavlovaa

Filed under: Överi,Cake&Cookies,Eksotiikkaa,Gluteeniton — Meri @ 19.23

pippuripavlova

Jossette vielä ole käärineet hihojanne ja vatkanneet kasaan mahtavaa marenkikakku pavlovaa, alkaa olla korkea aika. Itse olen kohtuuttoman ihastunut Nigellan pavlovapohjaan, jota olen sovellellut nyt kolmesti. Viimeisimpänä valmistin kaksi pippurista yksilöä, jotka saivat ensi-iltansa tänään töissä. Kietaisin kasaan pippuripavlovat työyhteisöni inspiroimana, viimeisen päiväni kunniaksi. Maanantaina jatkan siis samoja hommia eri sairaalassa.

Turkinpippuripavlova oli ennenmaistamaton makukokemus; ensimmäinen pala oli erikoinen yhdistelmä suolaista ja makeaa, sen jälkeen suu mukautui makuihin ja sulautti ne käsittämättömän hyväksi kokonaisuudeksi anismaista salmiakkia, rapeaa ja venyvää marenki sekä pehmeän täyteläistä kermaa. Pavlova kelpasi kollegoilleni paremmin kuin hyvin, mm. jo moneen kertaan mainittu Malla kommentoi, ettei ole varmaan kuunaan syönyt mitään kakkua näin paljon. Uniikkikappale, tämä pippuripavlova, kuten kollegoistanikin jokainen.

Pippuripavlova

  • pavlova-pohja
  • 2,5 dl Floran kevytvispiä tms. kermavaahtovalmistetta
  • vajaa 150 g turkinpippureita

Valmista pohja vaikka etukäteen, se säilyy kuivassa ja pakkasessa, seuraavaan päivään ihan pussissa jääkaapissakin. Vatkaa kerma vaahdoksi ja peittele marenkipohja kermaisella kuohulla. Murskaa turkinpippurit pussissa pyyhkeen välissä taikinapulikalla mäiskien. Anger management! Levitä rouhe kermaiselle kaakulle ja tarjoile maailman ihanimmalle yleisölle. Kiitos Laakso, muuli kiittää ja kuittaa!

pippuripavlova2

Ja pavlovaanhan voi soveltaa mitä tahansa: purkkihedelmiä tai tuoreita, yrttejä, karkkia, suklaata, marjoja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, murennettuja keksejä, makeita kastikkeita, siirappeja, hunajaa, rahkaa, jogurttia, muromysliä, halvaa… San sää! Tulikin juuri ajatus, että partaäijällä kerman sijaan päällystetty pavlova hunajalla ja saksanpähkinöillä voisi sulattaa sydämeni, jälleen kerran.

Kokeile myös näitä:

Sielukasta lokinruokaa

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Kala,Sushi — Meri @ 19.01

onigiri

Kiehtova Suomeen sijoittuva japanilainen elokuva, Ruokala Lokki, loi mieleeni erityisen tunnelman ja elokuvakokemuksen lisäksi päättäväisen kaipuun kokeilla japanilaista sielunruokaa, riisipalloja. Olen kerran sellaisen syönytkin, toissavappuna Kaivopuiston piknikillä Japanista kotoisin olevan uimahyppytreenikaverini valmistamana. Muistan vain, että se oli hyvää. Bongailin ohjeen perässä pitkin intternettiä ja löysin ihan hyvältä kuulostavan ja pistin saman tein tohinaksi.

Lopputulos oli osin miellyttävä ja osin mauton. Toisten pallojen riisin maustoin yhden ohjeen mukaan five-spicella, jossa on mm. kanelia. Pallo muistutti siten kovasti liikaa riisipuuroa tuodakseen tunnelmia Japanista. Sushiriisistä valmistamani pallot olivat parempia ja niiden musta seesaminsiemenkuorrutus oikein hyvä. Ylipäänsä riisipalloissa eli onigireissä vaivasi riisin suhteeton määrä täytteeseen. Hyvän täytteen kuitenkin improvisoin ja se kävi helposti ja heittämällä myös seuraavan päivän salaattiin. Sushi-inkivääri eli gari sopii maustajaksi yllättävän moneen yhteyteen.

Hienoisen pettymyksen aiheuttaneen sielunruokaepisodin jälkeen pyysin tuolta treenikaveriltani ohjeen, jonka mukaan hän valmistaa palleronsa. Vielä en ole ehtinyt kokeilla, mutta aion. Ja jos teillä lojuu erinomaisia riisipalloreseptejä nurkissa, lakaiskaa ne tänne päin! Muulin sielu on nälkäinen 😛

Riisi

  • riisiä (esim. sushiriisiä tai puuroriisiä)
  • vettä, suolaa
  • sushiriisimaustekastiketta joko pullosta tai itse tehtynä
  • (tai edellisen vaihtoehtona esim. Chinese 5-spice-mausteseosta)

Huuhtele riisi ja keitä miedolla lämmöllä, paremminkin höyrytä kypsäksi. Sekoita joukkoon sushiriisiliemi tai muut mausteet, anna jäähtyä.

Tonnikalatäyte

  • tonnikalaa purkista
  • purjoa
  • garia eli sushi-inkivääriä
  • kreikkalaista jogurttia
  • suolaa
  • mustia seesaminsiemeniä tai noriarkkeja

Silppua purjo ja gari, sekoita se tonnikalaan ja lisää joukkoon muutama lusikallinen maustamatonta jogurttia. Mausta suolalla.

Riisipallojen pyörittely

Kastele kätesi ja ripota niille suolaa. Ota pieni kourallinen riisiä ja painele palloksi lumipallon tapaan. Paina palloon varovasti syvennys, ujuta sinne täytettä ja sulje kolo takaisin palloksi. Pyörittele pallo seesaminsiemenissä (paahdetut vaaleat ovat myös hyviä) tai pyöräytä ympärille pala noria. Se on siinä. Sapuskaa sielulle.

onigiri3

onigiri2

Vaihtoehtoisia täytteitä voi kehitellä esimerkiksi savulohesta, japanilaisista umeboshi-luumuista tai etikkasäilykkeistä.

Ps. Vaikka ei minussa tosin sielua ole, pata-ateistissa. Nälkä tulee kyllä ilmankin.

22.5.2008

Ihmeen kaunis macaroni

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,laktoositon,Maidoton,Nuts! — Meri @ 19.03

…eli jatkoa metrin pitkälle kokakolalle. Valmistin macaroni-marenkinapit aivan samoin kuin edellisellä kerralla, tosin yritin värjätä vihreällä karamellivärillä hieman hailakoin lopputuloksin 😀 Näköjään värin kanssa ei tarvitse pelata tippapeliä vaan sitä saisi lisätä ihan kunnolla. Opimme tästä.

macarooni

Välissä macaroneissa oli viime kerran tapaan osassa cashew-pähkinävoita, joka vaan on niin maan hyvää! Vaihteluksi puolissa leivoksista käytin karkeaa maapähkinävoita, johon on lisätty maapähkinän ohella vain suolaa. Ihan pirkuleen hyvä tuote muuten, paras maistamani maapähkinävoi, Punnitse ja säästä -puodin tuliaisia. Kyseessä siis Meridian Natural Crunchy Peanut Butter (ei lisättyä sokeria). Hinta 2,70e/280g. Erinomaisesti sopii makean macaronin väliin, vein tämän satsin kiitokseksi tutulleni ja saavuttivat suurta suosiota. Enkä ihmettele. Ette kai tekään?

21.5.2008

Yksinkertainen ystävyyskeitto

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Soija,Soppa,Vege — Meri @ 21.23

Homejuusto on perinteisesti hankalassa maineessa sikäli, että vaikka jotkut ihmiset ovat siihen äärettömän ihastuneita, moni vihaa jo sen hajuakin. Lipstikalla puolestaan on yrttimaailmassa samanlainen, hieman kyseenalainen maine vahvan makunsa vuoksi. Ehkä näistä aineksista voisi sanoa samoin kuin jotkut ihmiset sanovat toisistaan tai jopa itsestään; ne ovat vaikeita.

Minun mielestäni ihmiset eivät kylläkään ole vaikeita tai helppoja, paremminkin ihmisten tapa toimia voi olla monimutkaisempi tai suoraviivaisempi. Sitä paitsi ihmisen määrittely helpoksi kuulostaa vähättelyltä ja yksinkertaistamiselta (enkä puhu nyt siitä helppoudesta). Ihan kuin olisi kiinnostavampaa olla vaikea. Kaikenlainen luokittelu katsoo ihmisiä yleensäkin aina jostain näkökulmasta, joka ei suinkaan aina ole se ihaileva ja vähintäänkin melko kapea.

Nojoo, nojoo, muulinlätinää, mutta näistä vaikeista aineksista sain sitten aikaan taas keiton, erään toisen kollegani Tiinan summittaisen ohjeen ja sen saman Mallan lipstikkasadon pohjalta. Väli-inspiraatiota katsastin Uneliaan kokin köökistä, jossa on valmistettu Prinsessakeittiön lipstikkakeittoa. Ja ehkä teillä muillakin on nyt silmät ja suut täynnä lipstikkaa, kun kerran Mallankin maalla rehottaa. Resepti on sinne päin, sen mukaan mitä kaapista löytyi, mutta tulos oli ehtaa tavaraa, maukasta mielihyvää.

lipstikka

Ystävyyssoppa yhdelle

  • iso sipuli
  • pala fenkolia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • kourallinen lipstikkaa
  • puolikas kanaliemikuutio
  • pieni pala (kevyt-)Aura-juustoa

Laita veset tulelle ja pilko sinne sipuli ja fenkoli. Lisää joukkoon kourallinen tuoretta lipstikkaa ja kuorittu valkosipulinkynsi. Heitä vielä puolikas liemikuutio ja anna porista miedolla lämmöllä kannen alla reilu vartti. Soseuta soppa ja lisää Aura-juusto. Surauta sekin vielä soseeksi muun sopan kanssa ja tarjoile.

Jos haluat lisätä annokseen proteiinia, se onnistuu helposti perinteisen raejuuston avulla tai, kuten itse tänään tein, ropsauttamalla joukkoon reilusti soijarouhetta. Soijarouhe myös ikään kuin suurustaa keiton, jos siitä on tullut melko liemimäistä.

PS. Nimi voi kuulostaa lällyltä, mutta kiitos tämän keiton minä olen nykyään ystävä Lipstikan ja Sinihomeen kera.

PPS. Edessäni ei ole loistavaa tulevaisuutta keittojen valokuvaajana.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress