MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

16.10.2007

Ehtoollisleipä

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Leipää,Leivonta — Meri @ 18.14

Otsikko on ehkä lievästi provosoiva, mutta sillä nimellä kuulin tästä leivästä ensimmäisen kerran. Ja onhan siinä nyt jotain ihan erityisen päheetä, jotta leivottu on kakkua ja känttyä mutta että ehtoollisleipääkin. Vai olenko se vain minä?

Kyseessä on Karjalohjalla sijaitsevan Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen leipä, vieläpä gluteeniton. Sain ohjeen henkilöltä, jota silmällä pitäen varustelin siskoni 30-vuotispäiville juuri Ellen Svinhufvudin juhlakuntoon. Tämä leipä on kuulemma parasta gluteenitonta leipää, jota hän on keliakiauransa aikana syönyt. Ja minun Ellenini on tietysti parasta paakelsia, mistä kehusta muulinrinta röyhistyy paksuksi kuin biisonin.

ehtoollinen

Heponiemen leipä (gluteeniton)

  • 1,5 dl tattarihiutaleita
  • 1 dl kokomaissijauhoa (käytin kyllä tavan maissijauhoja)
  • 0,5 dl Jytte-jauhoa (luontaisesti gluteeniton jauhoseos)
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 50 g margariinia
  • 1 dl juustoraastetta
  • 2 dl piimää tai muuta nestettä, käytin kauramaitoa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää juustoraaste, sekoita hyvin ja lisää sitten neste ja sula rasva. Muodostele leivinpaperille n. 15 cm halkaisijaltaan oleva leipuska ja pinnoita siemenillä jos olet oravalle sukua. Muulihan on ja kurpitsansiemenet maistuivat mainiosti.

Saamani ohjeen mukaan leivälle riittää noin 10 minuuttia uunissa, mutta itse paistoin kyllä melkein puoli tuntia, mikä oli aika sopivasti, muttei yhtään liian pitkään. Anna leivän vetäytyä ja mutustele sitten (on meinaan mureaa) menemään margariinin kera. Leivän jännittävä maku houkutteli kokeilemaan myös hillon kera teeleipätyyliin, ja omilla pikku sorkillani kokoonkeittämäni kirpeä herukkahillo viipyily keltaisen ehtoollisleivän seurassa oikein hyvin. Juustona edusti jälleen Tanskan kuminaihme.

[se voi näyttää suurelta suklaakeksiltä, mutta se on silti leipä eikä osallistu haasteeseen]

ehtoollinen2
Huvikseni laskeskelin ravintoarvot noin suunnilleen ja sadassa grammassa on kalssuja 236, prodea 4,9g, hiilaria 23,5g ja rasvaa 13,9g. Rasvat vähän korkeammalla kuin ruispalassa, mutta hiilaria vain noin puolet. Että niistä biisoninmitoistakin pääsee kyllä pikkujoulukuntoon vaikka tätä nauttisi siipaleen tai pari.

Edit 21.10.2007: tein taas ehtoollisleipää, tällä kertaa puolikkaan annoksen. Käytin nesteen tilalla soijajogurttia ja lorauksen soijamaitoa ja lisäsin taikinaan pienen punajuuren raastettuna. Pintaan painelin seesaminsiemeniä. Leipä oli vielä edeltäjäänsä maukkaampi ja rapeampi. Reseptistä tuli sikälikin vakkari, että sen gluteenittomuus tuntuu sopivan muulin mahalle oikein hyvin, vaikkei keliakiaa onneksi olekaan. (Toinen ehtoollinen: Punainen)

1.10.2007

Lohjanjärven aarteet

Filed under: Arkiruoka,Kala,Leivonta,Piiraat — Meri @ 7.41

rapuleipä

Tänään vietetään maailman vegetarismipäivää, hyvää sellaista siis! Ja sitten seafoodiin. Olen nähkääs korkannut elämäni ensimmäiset rapukekkerit ja siinä samassa ravun. Maku oli maukas, mutta ruskeat rapuset, elävältä keittäminen ja ravun runksautteleminen kappaleiksi pikemminkin pelottivat kuin herättivät ruokahalun.

Oikeaoppinen (?) paahtoleipä ravunlihalla ja tuoreella tillillä oli kuitenkin melko herkkuisaa ja vaikka snapsit jätettiin väliin, valkoviini teki ruoalle seuraa iloisesti. Ja onhan ravunperkuussa sellaista hilpeää savottahenkeä, kun roiskuu, ruksahtelee ja rapulientä ryystetään saksenkärjestä. Proost!

Sano hei ravulle.

ruskorapu

Sano heihei ravulle.

punarapu

Aamupalaksi mökillä tarjottiin ternimaidosta tehtyä uunijuustoa metsämansikkahillon sekä lakkojen kanssa.

uunijuusto

Järvestä nousee rapujen lisäksi toki kalaa. Söinkin mökkivisiitillä monta palaa erinomaista savusiikapiirasta, yksinkertaista, täyttävää ja yksinkertaisesti ihanaa. Koska minulle anteliaasti pakattiin mukaan paitsi sieniä myös kaksi savusiikaa, tempaisin samantyyppisen piiraan illaksi. Äidillä on näet tänään syntymäpäivät ja On Beautyn Kikin esimerkin mukaan lähden kyläilemään piiras muassani.

Savusiikapiiras

Pohja (vaikka tämä, mikä tahansa käy)

  • 2 dl sämpyläjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 100 g voita
  • 1 dl raastettua parmesania
  • (2 rkl vettä)

Sekoita kuivat aineet ja nypi ne sekaisin voin kanssa. Lisää vettä vain jos taikina on liian kuiva. Painele voideltuun piirakkavuokaan ja siirrä jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi. Perkaa savusiika.

Täyte

  • savusiika (keskimittainen)
  • 2,5 dl kevyt&paksua kermaa tai 3 dl soijamaitoa
  • 2-3 munaa (kermaan kaksi, maitoon kolme)
  • (parsakaalia tms. vihanneksia)
  • (hiven suolaa)
  • juustoraastetta

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Levitä savusiian roippeet tasaisesti piirakkapohjalle. Jos haluat, paloittele päälle parsakaalia tai mitä tahansa muuta vihannesta, ei ole lainkaan välttämätöntä. Sekoita keskenään kerma/maito ja kananmunat, lisää ripaus suolaa mikäli siika ei ole kovin suolainen. Kaada seos piirakalle. Raasta päälle n. desi juustoa, itse lykkäsin sitä samaa parmesania. Paista tunti alatasolla. Ota kainaloon ja lähde kylään!

savusiikapiiras

18.9.2007

Lihis ja vähän lovee

Filed under: Arkiruoka,Överi,haasteet,Leivonta — Meri @ 19.23

lihikset

Saavuin juuri parahiksi takaisin kotikeittiöön, jotta ehdin vielä osallistua Syyskuun ruokahaasteeseen. Haaste tosin tuotti melkoisen paljon päänvaivaa pienissä muulinaivoissa, mutta nyt on vihdoin pantu evästä kasaan hellin tuntein. Sillä eikö se ole rakkauden jaloin muoto, kun kasvissyöjä kokkaa lihiksiä lihansyöjälleen… ? Pinjansiemenet pitävät huolta myös syöjänsä sydämestä pehmeine rasvoineen.

Kansallista perinnepääruokaamme kokkailin ensimmäisen kerran jo juhannuksena, joten tuunattavahan se oli. Lopputulos oli mahtava! Maistoin palan, maistoin toisen, ja niin rapeaa ja maukasta oli piiras ettei parempaa voisi toivoa. Puolueeton tuomari sohvalta arvioi kolme lihistä mahassaan: naminamnam. Että siitä sitten vaan, menkää ja rakastukaa!

Lihis de Luxe (4 kpl)

Taikina

  • 1,25 dl kermaa
  • 0,25 dl soijamaitoa (sokeritonta)
  • 17,5 g tuorehiivaa
  • 0,5 rkl öljyä
  • 1 rkl sokeria
  • 0,25 suolaa
  • n. 3 dl hiivaleipäjauhoja

Sekoita kerma ja soijamaito ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Murenna siihen hiiva ja lisää mausteet sekä öljy. Alusta jauhot taikinaan ja jätä se kohoamaan kolmeksi vartiksi liinan alle lämpimään ja vedottomaan paikkaan. Valmista täyte.

Täyte

  • n. 250 g jauhelihaa
  • 0,5 dl puuroriisiä
  • n. 50 g pinjansiemeniä
  • sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • sokeria
  • suolaa
  • pippuria
  • sinapinsiemeniä
  • balsamicoa

Keitä riisi kypsäksi. Paahda pinjansiemenet pannulla ja siirrä odottamaan. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota pannulla reilussa öljyssä ja lisää joukkoon jauheliha, ruskista. Yhdistä joukkoon riisi ja lorauta tilkka balsamicoa. Ropsauta teelusikallisen verran sinapinsiemeniä ja mausta tukevasti suolalla, pippurilla ja sokerilla. Lisää pinjansiemenet ja maistele, kunnes seos on täydellistä. Täytettä jää kyllä yli, mutta se ei ole mikään ongelma, sillä se maistuu yhtä hyvin sellaisenaan.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Pyöritä osat palloiksi ja kaulitse kukin n. 15 halkaisijan mittaisiksi soikioiksi. Levitä täytettä n. 2 rkl kullekin lätylle. Pyyhkäise reunat vedellä ja taita puolikuiksi. Painele reunat huolellisesti kiinni ja kuvioi vielä haarukalla. Siirrä jauhotetulle alustalle liinan alle.

lätyt

täyte

peltikii

Kuumenna 0,5-1 litra öljyä kattilassa ja varaa viereen kattilaan sopiva kansi sekä sammutuspeite. Voit testata öljyn lämpötilaa nokareella taikinaa. Jos se nousee pintaan ja ruskistuu kohtuunopeasti, öljy on sopivaa. Nosta lihapiirakka kerrallaan reikäkauhalla hornankitaan kypsymään. Kun piiras on molemmin puolin mukavan ruskea, nosta se jäähtymään ja paista seuraava.

sopassa

hornassa

valmiit

Kun kaikki lihikset on paistettu jätä öljy jäähtymään ja ota se talteen kunhan se on täysin viilennyt. Sitä odotellessa viekoittele itsesi ja mahdollisesti muitakin tällä ihanan vulgäärillä perinneherkulla. Jälkiruoaksi sopii vaikka ikisuosittu kakku Ellen Svinhufvud, joka luo mukavaa kontrastia ateriakokonaisuuteen.

avoin

jälkiruokaa

Ellen sellen sipulisaa

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Herkut,Leivonta — Meri @ 15.36

svin

Tsah! Taas on loikattu yhden aidan yli muulin luontaisella ketteryydellä. Tulevaa viikonloppua ja sen juhliin tilattuja kahta kaakkua varten koestin nimittäin tänään klassikoiden kuningatarta, Ellen Svinhufvud -kakkua (aka Sans Rival). Olen henkilökohtaisesti kovasti kiintynyt kakkuun, sillä paitsi että se on suussasulavaa, se on myös gluteeniton ja edesmenneen mummini herkkua. Itseeni uskoa valaen kalastelin lisäohjeita Cloudberry Quarkista, jossa ohje on muuten in English. Deininin rohkaisemana ryhdyin sitten toimeen ja nyt tuo ihmeellinen paakelsi makoilee jääkaapin yläkerroksissa odottamassa iltaa ja maistamista. Tämä on niitä jännittäviä hetkiä eläinkunnan historiassa :-O

Olen ohjeen joskus Monkeyyn kirjoitellutkin muistiin, mutta vielä uusinta. Kyseessä Maku-lehden resepti, joka kyllä menee kovasti yksiin Hesarin ja Deininin ohjeen kanssa. Kuvia tulee tykittämällä, sillä pitihän legendaariset vaiheet kuvata. Tein puolikkaan, joten kakku on pienempi ja marengit murskattu kahteen osaan.

Ellen Svinhufvud – kakku (8-10 hengelle)

Pohjat (4 kpl)

  • 3,5 dl tomusokeria
  • 2 dl valkuaisia (n. 6 kpl)
  • 150 g mantelijauhetta

Päällystä kaksi peltiä leivinpaperilla. Laita uuni lämpeämään 125 asteeseen. Vatkaa sokeria ja valkuaisia vähintän vartin verran, kunnes seos muuttuu sitkaaksi. Lisää mantelijauhe joukkoon varovasti käännellen. Levitä seos pelleille neljäksi suorakaiteen malliseksi levyksi, n. 25x16cm. Paista uunissa noin puolitoista tuntia aina välillä peltien paikkaa vaihdellen, kunnes levyt ovat kuivuneet marengeiksi. Irrota pohjat todella varovasti leivinpaperista lastan avulla ja siirrä hellästi ritilälle jäähtymään. Valmista täyte.

pohja

pohjat

Täyte

  • 1,5 dl kahvia
  • 5 rkl sokeria
  • 1,5 dl kermaa
  • 300 g voita
  • 100 g mantelijauhetta

Sekoita sokeri kuumaan kahviin ja anna sen liueta. Lisää seokseen kerma ja jätä jäähtymään. Vaahdota huoneenlämpöinen voi toisessa astiassa kevyeksi vaahdoksi. Lisää kerma-kahvi-sokeri-seos vaahtoon vähän kerrallaan aina huolellisesti vatkaten. Lisää lopuksi mantelijauhe.

Jaa täyte neljälle marenkipohjalle ja levitä niille. Yhdelle levyistä voit varata vähän reilumman satsin, mikäli haluat kuorruttaa kakun kyljetkin kreemillä. Kokoa kakku asettamalla voidellut levyt päällekkäin ja tasoittele lopuksi päällimmäisen levyn kuorrute peittämään kakun kyljet (ei ole pakollista).

klähmää

vaiheessa

svin3

Koristelu

  • 25 g mantelilastuja
  • tomusokeria

Paahda mantelilastuja pannulla miedolla lämmöllä kunnes ne saavat väriä. Painele tai ripota kakun pintaan. Siivilöi päälle vielä tomusokeria, jos hotsittaa.

kokoaminen

merinkakku

tomua

svin2

Omat mantelilastuni olivat loppu, joten viiltelin lastut veitsellä kokonaisista manteleista. Toimii se näinkin. Mausta raportoin myöhemmin, pitäkää peukkuja!

17.9.2007

Cake Courgette

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Leivonta — Meri @ 16.46

courgette

Ollessani tuolla kolmen viikon reissulla läheisimmiksi ystäviksi muodostuivat kaksi tanskalaista, toimintaterapeuttiopiskelija (!!) Louise ja kätilöopiskelija Signe sekä brittiläinen sairaanhoitajaopiskelija Emily. Koska keskustelimme luonnollisesti paljon myös ruoasta ja jaoimme vinkkejä ja kulttuurisia kokemuksia, sain haltuuni myös Ihan Oikean Reseptin! Emilyn anoppi tekee kuulemma erinomaista kesäkurpitsaleipää, courgette bread, ja leivonnainen oli tuttu myös tanskalaisille.

Kyseessä on jälleen Banaanileivän tapaan suomalaiseen makuun kakku eikä leipä, siksi nimesin tuotteen pikkusormi pystyssä C.C.:ksi. Maku on mehevä, mausteinen, pähkinäinen ja vain paranee päivien kuluessa. Kaakku säilyy reilun viikon ilmatiiviisti säilytettynä, itse olen pidellyt sitä jääkaapin viileydessä. Vaativa koemaistajani sai tänään oman osansa ja ylisti C.C.:n mahtavaa maukkautta! Ei liian makeaa vaan juuri sopivan muhevaa ja ihanaa. Mielestäni myös kovien juustojen seuralaisena todella hyväkäytöksinen.

courgette3

Alkuperäinen ohje on kahdelle leipävuoalliselle, itse tein puolikkaan ja vähentelin sokeria. Laitan nyt mitat puolikkaaseen eli yhteen vuokaan, ja sulkuihin käyttämäni sokerimäärän. Säädelkää makeutta haluamanne laiseksi. 🙂

Cake Courgette

  • 3,5 dl jauhoja
  • 2,35 dl sokeria (käytin 1 dl makeutusjauhetta ja 0,75 dl sokeria)
  • 1,15 dl pähkinöitä
  • 1,15 dl rusinoita
  • 2,35 dl kesäkurpitsaraastetta
  • 1,15 dl öljyä
  • 2 munaa
  • 0,5 tl kanelia, suolaa, soodaa, leivinjauhetta ja vaniljauutetta

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele leipävuoka ja jauhota se, itse käytin jälleen kookoshiutaleita, joista tulee ihana pinta kaakkuun kuin kaakkuun. Raasta kesäkurpitsa (n. puolikas keskimittaisesta) karkeaksi raasteeksi. Murskaa pähkinät blenderillä tai veitsellä, älä liian pieneksi. Ohjeessa suositellaan saksanpähkinöitä, itse käytin manteleita, hassel- ja pecanpähkinää. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja kaada vuokaan. Paista alatasolla tunnin verran, mutta pidä silmällä. Uuneista riippuen vaatii hieman pidempään tai vähemmän. Jos pinta tummuu liikaa, hunnuta se foliolla. Säilyy tuoreena yli viikon ilmatiiviissä paketissa (<– rasia tai pussi).

courgette2

13.8.2007

Eksklusiiviset mansikkamuffinssit

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Herkut,Leivonta,Maidoton — Meri @ 21.08

mansikkamuffins

Sain Jamien silikonisen kuuden muffinssin vuoan lahjaksi jo viime jouluna ja olen vuokaa käytellytkin, mutta vasta nyt muistin kuoressa mukana tulleen lupauksen exclusive recipe included inside: Strawberry Muffins. Hah! Ja siellähän se olla kyykötti. Koska perhepiirissäni on juuri tapahtunut Suuria Asioita ja niitä juhlistettiin tänä iltana kuohuvan voimin, oli muikea mahdollisuus leipaista muffinit.

Hakaniemen torilta haetut makeat polkat olivat omiaan reseptiin, joka sisälsi oikein muulimaiseen makuun sopivia aineksia, mantelia ja valkuaisia. Vaikka hetken jo prosessin aikana epäilin että ohjeessa on virhe, kun valkuaisia ei vaahdotettukaan, muffinssien putkahdettua uunista ulos en epäillyt enää mitään vaan hymysin jo täyttä päätä. Leivonnaisten oppikirjamainen irtoaminen silikonivuoasta vain paransi tuultani ja pistelin sitten poskeeni yhden kokeeksi. Jeppistä, kymppiä pukkaa. Mehevä ja maukas, ei liian makea, ihanan kostea ja mansikkainen.

plop

Mansikkamuffinssit hupenivat muidenkin syöjien vatsoihin iloisesti ja erityismainintana muffinssien kunniaksi kerrottakoon, että jopa lapinkoira, joka ei yleensä välitä makeasta vähääkään, nautiskeli muffinsia paperia myöden. Taas läikähti lämpimästi eläinleipurin sydän.

Jamien mansikkamuffinssit

  • 125 g voita (tai maidotonta margariinia)
  • 115 g murskattuja manteleita (tai rouhetta, itse pidän suuremmista sattumista)
  • 200 g tomusokeria (vähän kelpaa vähentää)
  • 115 g jauhoa
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 5 valkuaista
  • 150 g tuoreita mansikoita (Itse mätin varmaan kolminkertaisen määrän kun eihän minulla vaakaa ole. Ihmekkös olivat meheviä :-))

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Perkaa ja viipaloi mansikat. Sulata voi ja jätä odottamaan. Yhdistä mantelirouhe, tomusokeri, jauhot ja leivinjauhe. Lisää joukkoon munanvalkuaiset ja sitten voi, sekoita. Kääntele joukkoon noin kaksi kolmannesta mansikoista. Jaa taikina vuokiin ja nostele loput mansikat muffinssien päälle. Paista 15-20 minuuttia ainakin, oma uunini vei jopa 25 minuuttia.

Anna jäähtyä ennen kuin plopsautat ulos silikonisista kodeistaan. Taikinasta tuli kuusi silikonivuoan muffinssia ja viisi ameriikan muffinskokoisia paperivuokiin, yhteensä siis yksitoista. Maistuu sekä lämpimänä että kylmänä.

8.8.2007

Makkarjoen vaellus ja talkkunamustikkapiiras

Filed under: Arkiruoka,Cake&Cookies,Leivonta — Meri @ 21.54

mustikkatalkkuna

Kun nyt kaikki muutkin ovat postailleet jonkin mustikkapiirakan ohjeen, laitan minäkin lusikkani soppaan ja julkaisen tämän Länsi-Uusimaassa ilmestyneen Mummon mustikkapiiraan (tms.) reseptin. Pääsin tänään nautiskelemaan kyseistä piirasta aivan oikean sahan tuntumassa, Enäjärven rannalla. Ennen jäätelöä ja mahtavaa mustikkapiirakkaa minulle tarjoiltiin paahdettua leipää sillikaviaarilla. Sillikaviaari on eräänlainen levite tai uuniperunan täyte, johon tulee suunnilleen seuraavia artikkeleita:

Sillikaviaari

  • matjessilliä
  • perunaa
  • kananmunaa
  • creme fraichea, smetanaa tai kermaviiliä
  • kevätsipulia tai sipuli
  • tilliä, ruohosipulia
  • valkopippuria

Keitä perunat kypsiksi ja munat koviksi. Pilko kaikki tuotteet ja sekoita. Optimitilanteessa anna makujen tekeytyä seuraavaan päivään, todellisuudessa pistele poskeesi sen perunan tai ruisleivän kanssa. Kuva on otettu avaamalla jääkaapin ovi pikaisesti eikä tee oikeutta kaviaarille, sori. 🙂

sillikaviaari

Talkkunamustikkapiiras

Pohja

  • 100 g voita
  • vajaa 1 dl sokeria
  • muna
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 dl talkkunaa
  • 1 tl leivinjauhetta

Vaahdota rasva ja sokeri, lisää muna. Sekoita joukkoon muut aineet ja tee taikinaksi. Painele voideltuun piirakkavuokaan ja valmista mustikkatäyte.

Täyte

  • 1 litra mustikoita
  • vajaa 1 dl hillosokeria
  • 3 rkl perunajauhoa

Sekoita ainekset ja levitä pohjalle. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Jäden kanssa parhaimmillaan. Piiras on todella mustikkainen eikä liian makea, itse pidän tällaisesta enemmän kuin kermaviilisistä versioista, joita niitäkin kyllä popsin mielelläni.

(Oma mummoni ei muuten tällaisia piiraita pyöräytellyt, city-mummi kun oli. Mummini piti erityisesti lehtileivästä ja vaniljaeskimoista. Niin minäkin.)

Hyvin ruokittu ruhoni pääsi lepäilemään laiturille aurinkoon ja vilvoittamaan itseään 23-asteisessa Enäjärvessä. Kepeiden keskusteluiden jälkeen ja hyvin pötköttäneenä aloitin paluumatkan kohti Karjalohjan keskustaa ja leiripaikkaamme. Matkalla vastaani tuli mm. metsämansikoita ja vadelmia sekä Makkarjoentie. Siitä huolimatta, yhdeksän kilometriä asfalttitietä yksin ilman musiikkia on aika pitkä matka hamppailla. Perillä odotti kuitenkin valmis ruokapöytä ja kohta sukellan jo unten maille! Nähdään siellä.

7.8.2007

Ihana elokuu ja sydänilon kakku

sydänilonkakku

Elokuu on suosikkikuukauteni. Sen hohkaava aurinko, kypsät viljapellot, läpilämmenneet kalliot, laiska kuumuus ja tummuvat illat tuntuvat onnelta. Onnea on myös täydellinen päivä; aamupuuro ennen seitsemää, onnistunut työvuoro, kahvikupponen ja aurinkotuoliin nukahdus, punttihiki popin tahtiin ja vapaan keittiön valloitus! Kliimaksi ulkona ystävien kanssa kauniisti katetun pöydän ääressä, vailla kiirettä.

kasvit

kasvit2

Pöytään kannettiin jo useamman kerran pettämättömiksi todettuja kanavartaita, Henkan mestaroimaa herkullista kasvislisäkettä sekä jogurttikastike. Jälkiruoaksi nautittiin kerta kaikkiaan maailman parasta kakkua. Kyseessä on se sama autuus, jonka postasin jo Juukelin hyvänä banaanikakkuna. Tänään kaakku oli vielä entistäkin mahtavampi ja sai uuden nimen.

kattaus

Tiedättehän sen suklaakakun, jonka ohjeen suurin osa tuntee ja joka kantaa nimeä Sydämen surujen kakku? No, koska tällä suklaisella banaanikakulla ei voi olla mitään tekemistä surujen kanssa sen tuottaessa niin käsittämätöntä onnea, ja koska sen aikaansama ilo tulee suoraan sydämestä, on vain oikein ja kohtuullista, että se ristitään täten Sydänilon kakuksi. Resepti vielä kerran, vassokuu! Menkää ja tuottakaa ILOA elokuuhun!

Sydänilon kakku

  • 4 dl jauhoa
  • 1,75 dl sokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1 tl suolaa
  • 150 g sulatettua voita
  • 4 todella kypsää banaania
  • 2 munaa
  • 2 dl piimää
  • (kookoshiutaleita)

Voitele vuoka voilla ja jauhota kookoshiutaleilla. Laita odottamaan. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sekoita kuivat aineet. Muusaa banaanit toisessa astiassa, mutta älä liian muusiksi, jätä kunnollisia sattumia. Lisää joukkoon sulatettu voi sekä kananmunat ja lopuksi piimä. Kaada kuivat aineet samaan vatiin ja nostele puuharukalla hieman sekaisin. Vain hieman! Jauhoa saa jäädä näkyviin, ei vatkausta. Siirrä taikina vuokaan ja vuoka uuniin, n. 25 minuutiksi tai muutamaksi minuutiksi pidemmäksi ajaksi, riippuen uunista.

Älä jymistele keittiössä, ettei kakku lässähdä. Poista se uunista kun se on saanut väriä ja kohonnut. Kakun on tarkoitus jäädä hyvin kosteaksi ja banaanisattumien mehevöittämäksi. Anna jäähtyä rauhassa ja kumoa sitten. Valmista kuorrutus.

Kuorrutus

  • 2,75 dl tomusokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 4 rkl kahvia
  • 3 rkl kaakaota (van Houten)
  • 50 g voita sulatettuna

Sekoita muut aineet ja lisää lopuksi sulatettu voi. Kaada jäähtyneen kakun ylle ja tarjoile. Juuri piimä tekee tästä kakusta täydellisen, vaikka tilalle voi hädässä laittaa kermaviiliä tai maustamatonta jogurttia. Piimän juoksevuus ja happamuus pitää kakun kosteana ja upeana.sydänilonkakku2

sydänilonkakku3

sydänilonkakku4

5.8.2007

Burro Vanilla

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Leivonta — Meri @ 19.02

burrovanilla2

Monkeyfood ylpeänä esittää, oman keittiön tuotekehittelyn tulos: Burro Vanilla! …suomeksi siis sitruunainen mansikka-vaniljatorttu. Pyörittelin mielessäni nimeksi vuosien takaiselta Rooman matkalta jäänyttä vakiojäätelöyhdistelmää, jota haimme Riitan kanssa joka päivä lukuisista gelaterioista, fragola et limone, mansikkaa ja sitruunaa, mutta jotenkin sanat fragola, limone ja vanilla olivat yhdessä vain tuu mats. Syntyi siis uusi burro, toivottavasti kyvykkäämpi jatkamaan sukuaan kuin muulit yleensä.

Suunnittelen parhaillaan tilattua synttärikakkua, johon on toivottu marjoja. Reunaehdot rajaavat lähinnä pois suklaan, muuten kädet ovat suht’ vapaat. Kaikkea trifleistä pavloviin ja jäätelökakkuihin on piipahtanut unissani, mutta lopulta alitajuntani tuotti tällaisen kombon. Ja jos saan sanoa, ihan hymyilyttää kun oli niin hyvää! Ajatelkaa, jos jonakin päivänä olisi oma signature-kakku. Tässä siis vain yhdistin monesti koestettuun Vanilla, vanilla – pohjaan uuden kuorrutteen. Mutta ehkä joskus keksin jotain Ihan Uutta. 😀

Burro Vanilla

Pohja

  • 2 dl jauhoa
  • 2 dl sokeria
  • 1 rkl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa
  • 125 g voita
  • 1 muna
  • 1 dl maitoa
  • 0,5 tl vaniljauutetta
  • kookoshiutaleita vuoan “jauhottamiseen”

Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele tavallinen kakkuvuoka voilla ja jauhota se kookoshiutaleilla. Jätä vuoka odottaamaan. Yhdistä keskenään kuivat aineet eli sokeri, jauhot, suola ja leivinjauhe. Pilko pehmennyt voi pieniksi kuutioiksi ja lisää pari kuutiota kerrallaan kuiviin aineisiin. Vatkaa sähkövatkaimella, kunnes seos on muruisaa, ja lisää aina voita ja toista. Kun kaikki voi on kuiva-aineissa, lisää joukkoon muna. Vatkaa hyvin. Sekoita maitoon vaniljauute ja lisää loraus kerrallaan taikinaan. Vatkaa lisäämisten välissä reilusti, parikin minuuttia. Kun kaikki neste on lisätty, valuta taikina vuokaan huolellisesti ja tasoita. Paista uunissa n. 15-20 minuuttia, tarkkaile ettei pala!

Anna pohjan jäähtyä kunnolla ja kumoa se sitten. Valmista kuorrute.

Kuorrute

  • 1 sitruuna
  • 4 rkl tomusokeria
  • 200 g Philadelphia-tuorejuustoa
  • tuoreita mansikoita

Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen kuori. Leikkaa sitruuna puoliksi ja purista mehut kulhoon. Lisää joukkoon tuorejuusto, sitruunankuoriraaste ja sokeri. Vatkaa notkeaksi ja maista. Tarvittaessa lisää sitruunanmehua tai sokeria, itselläni tämä toimi aika tarkasti näin.

Levitä kuorrute jäähtyneen ja kumotun pohjan päälle. Viipaloi päälle reilusti tuoreita mansikoita. Tarjoa unelma! Pohja on rapea ja maukas kiitos voin ja kookoksen ja sitruuna sopii ihanasti mansikoihin.

Tein itse puolikkaan annoksen etteivät muulikeittiön tämänpäiväiset ainoat kaksi ruokailijaa pääse vallan paisumaan kokeilujen jatkuessa, ja kakku on viittä vaille mennyt valmistuttuaan pari tuntia sitten. Puolikkaasta annoksesta johtuen kaakku näyttää kuvissa niin ohuelta. Tällä ohjeella tuloksena on kookkaampi kakku ja paksummin kuorrutetta. Olen muuten jopa hippuisen ylpeä Burro Vanillasta ja suorastaan erittäin ylpeä saamastani kunniasta olla Omenakorin Rockin’ Girl Blogger -merkin saaja.

burrovanilla

burrovanilla3

2.8.2007

Vanilla, vanilla Revisited

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Leivonta — Meri @ 21.47

Melkein unohdin lupaamani Vanilla, vanilla -kuppikaakkujen elikkäs muffareiden kuvat. Nämä sentään väänsin kaikessa hötäkässä, kun sankari niitä tilasi. Ensimmäistä kertaa muffinssit lässähtivät, mutta onneksi kuorrutetta voi läästiä sitäkin reilummin. Todella makeaa, leivosmaista, mutta ilmeisen hyvää. Ohje on jo olemassa täällä. Tein taas puolikkaan version ja suosiolla vähensin kuorrutuksesta reilusti sokeria ja lisäsin hieman rasvaa. Vaaleanpunainen kuorrute on mansikanmakuisesta tomusokerista.

vanilla

vanilla3

vanilla2

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress