MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

5.12.2007

Porkkanakeikkiä kaikille

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Leivonta,Maidoton — Meri @ 0.00

porkkanakeik

Tämä gluteeniton porkkanakeikki onkin jo featannut kuvissa pippuroitujen hedelmien ja kauravispin seurassa. Ohje on peräisin koulukaverini äidiltä Taimilta, joka on pitkän keliaakikko-historiansa aikana ehtinyt hioa reseptin täydelliseksi. Ohjeen kerjäsin sen jälkeen, kun olin saanut maistaa viipaleen Taimin itsensä leipomaa kakkua ja ihastunut sen aitoon porkkanakakun makuun. Maistuu kelle tahansa, erityisesti porkkanakakkukuorrutteen (katso ohje vaikka täältä, josta siis löytyy ihan tavallisen, mahtavan porkkanakakun ohje), jäätelön tai kermiksen kera.

Sorkin kaakkua ihan hieman kavioillani eli lisäsin vähän omenasosetta, vähensin hivenen sokeria ja laitoin mantelit murskeena lastujen sijaan. Tässä kuitenkin alkuperäinen ohje. Isäni kommentoi versiotani maistettuaan, että oli se hyvää, mutta olisi pitänyt tietää, ettei se ole makeaa. Minun makeani ei tosiaan taida olla sitä kaikkien suussa, suosittelen noudattamaan tätä originaalia ohjetta. Yritin kyllä ohjeistaa vanhempani kakun nauttimiseen jäden tai vaahdon kanssa, mutta minkäs teet. Hehe. Ne ihanat.

Taimin porkkanakakku (gluteeniton)

  • 3 dl porkkanaraastetta
  • 1,5 dl öljyä
  • 4 munaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1 dl rusinoita
  • 0,5 dl mantelilastuja tai -rouhetta
  • 2 tl kanelia
  • 1,5 tl suolaa
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1,5 dl gluteenittomia jauhoja (käytin Jytteä)
  • 0,5 dl perunajauhoa
  • 1 dl tattarijauhoa

Uuni lämpimäksi, 200 astetta. Voitele ja jauhota vuoka, jos syöjinä on keliaakikkoja, jauhota hirssi- tai kookoshiutaleilla. Sekoita porkkanaraaste, öljy ja kananmunat ja vatkaa hyvin sekaisin. Sotke kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen. Sekoita vielä hyvin ja kaada löysähkö taikina vuokaan. Paista tunnin verran tai kunnes kaakku on kypsä.

Enpä tiä montaa sälliä jotka ei porkkanakakulle lämpeis.

3.12.2007

Flavor Flav on ice

Filed under: Banaani,Elävä ravinto — Meri @ 23.10

Banaani. Ja jälleen pakkasesta. Ymmärrän, jos alatte kyllästyä ikuiseen banaaninjauhantaan, mutta tämä nyt kuitenkin on Apinanruokakeittiö ja ainakin muulin maailmassa banaani on apinan paras kaveri. Nimenomaan se Reilu sälli, joka pelaa sääntöjen mukaan. Koska tiedätte jo jutun juonen, ohje on tällä kertaa sarja kuvia.

banaani

+

banaani2

=

banaani3

Ps. Hieno idea.

Kaalinpää ja kanan sydän

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kana,Optimoidut,paleo — Meri @ 11.06

kanasydän

Taas pääsin Tinan kanssa keittiöön, kun valmistin pippurihedelmien kanssa samaisesta jaksosta bongattuja pikaisia broilerinfileitä sekä Ylen sivuilta löytynyttä kaalisalaattia. Kyseessä maailman simppelein ja silti herkullinen ruoka. Ohjeen yhteydessä pääsin korkkaamaan kokkiblogaajien pikkujouluissa Satujattaren paketista saamani valkosipulimurskeen, joka teki hommasta vielä nopeampaa. Kaalisalaatin tein punakaalista valkokaalin sijaan. Broilerinfileet voi muuten valmistamisen jälkeen pilkkoa myös osaksi soppaa tai mitä tahansa sörsseliä.

Broilerinfilettä ja sassiin

  • broilerinfileitä
  • valkosipulimurskaa
  • sweet chili -kastiketta
  • suolaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Lado fileet vuokaan ja suolaa huolella yltympäriinsä. Valele päälle sweet chiliä ja valkosipulimurskaa, pilkottu valkosipuli käy toki myös. Uuniin ja ehkä parikymmentä minuuttia eli kunnes ovat kypsiä, ulos ja lautaselle.

kaalisalaatti

Kaaliseuralainen

  • noin neljännes kaalinpää (puna- tai valko-)
  • 3 rkl riisiviinietikkaa
  • 3 rkl sitruuna- tai oliiviöljyä
  • (persiljasilppua)
  • suolaa ja pippuria

Suikaloi kaali kulhoon ja kaada etikka ja öljy perään. Mausta. Sekoittele hyvin ja jätä maustumaan kunnes pääruoka on valmis.

Itse käyn juuri nyt aivan kuumana etikkaisiin tuotteisiin enkä saa niistä kyllikseni. Onneksi jouluun kuuluvat kivasti etikkakurkut ja -punajuuret. Ajattelin myös pistää Välispiikin kuuluisia ja piknikillä testattuja valkosipulikurkkuja tulemaan, onnistuvat kuulema myös tavan kurkusta kun avomaa alkaa olla nyt vähissä.

Ja vielä julkiset kiitokset KuMun tukkutoverille kun suvaitsi ylimääräistä seuraa! Tukun hankinnoista, tai siitä villeimmästä, pian lisää.

2.12.2007

Monkey Today: maitoa ja kirjallisuutta

Filed under: Lätinää,Terveys — Meri @ 12.33

Aamun lehti toi taas mielenkiintoisia uutisia. Mielipideosastolla Pirjo Pölönen kirjoittaa Uudessa-Seelannissa muutama kuukausi sitten ilmestyneestä kirjasta Devil in the Milk, joka käsittelee maidon terveysvaikutuksia. Maatalousalan tutkija Keith Woodford on koonnut kirjaan tuloksia yli kymmenen vuoden ajan tehdyistä tutkimuksista maidon A1- ja A2-proteiineista. Riippuen karjasta maidossa on aina jompaa kumpaa. Suomalaiset lehmät tuottavat kuulemma pääosin A1-proteiinia, joka tuottaa A2-proteiinista poiketen mm. voimakasta oksidanttia.

Kirjassa käsitellään A1-maidon ja tiettyjen sairauksien yhteyttä. Sen mukaan A1-maito on liitoksissa mm. diabetekseen ja sydänsairauksiin, joista jälkimmäisissä Suomi on maailman johtaja. Sen sijaan A2-maitoa juovissa maissa, kuten Ranskassa, sydäntauteja esiintyy selvästi vähemmän. Myös laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia saattavat olla liitoksissa maidon proteiiniin. Tutkijoiden mielestä lisätutkimusta tarvitaan ja Woodford ehdottaakin kirjassaan Suomea puolueettoman tutkimuksen (eikö kaiken tutkimuksen pitäisi olla tällaista?) tekijäksi A1-maidon suuren kulutuksen ja sairastavuuden vuoksi. Let’s!

Vuohen maidossa on muuten A2-proteiinia, ja se sopii usein niillekin, jotka eivät lehmänmaitoa siedä. Itsekin pystyn käyttämään maitotuotteita esim. Italiassa. Uudessa-Seelannissa on nykyään tarjolla myös A2-maitoa, joka myy kuin häkä.

Kirjoista puheen ollen, Hesari esittelee kulttuurisivuillaan kiehtovalta kuulostavan kirjan Ja ihminen loi jumalat, jossa uskontoja selitetään aivojen rakenteella kognitiotieteen näkökulmasta. Tämän Pascal Boyerin teoksen lisäksi lukulistalla on Richard Dawkinsin The God Delusion sekä Waltarin Turms kuolematon. Paraikaa iltaisin kuluu Isomäen Litium 6, jonka kirjoittaja antaa myös päivän lehdessä neuvoja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Että luetaan sitä joskus muutakin kuin keittokirjoja 😛

30.11.2007

Lisää pippuria! Eiku

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Herkut,Maidoton — Meri @ 12.36

pippurihedelmät

Luulin vihdoin päässeeni pippurin tai paremminkin pippureiden kimppuun jälkiruoan yhteydessä, mutta ei suinkaan! Wikipedia valisti minua jälleen ja kävi ilmi, että käyttämäni “pippurit”, rosee- ja mauste-, eivät ole pippureita lainkaan. Roseepippuri on nähkääs marja ja maustepippuri kuuluu myrttikasvien heimoon. Tai sitten joku wiksu wedättää pediaa ihan kybällä. Muistelen tosin Tinankin maininneen roseen marjaisuudesta.

Ohje on tosiaan Tinan köökistä, sen ihanan ruotsalaisen kokkikissan, joka on niin kotona omissa nahoissaan, että sitä on aina mukava katsoa. Reilu ja reipas ote ruoanlaittoon vetoaa sekin ja ohjeet ovat yleensä mielenkiintoisia. Nyt pyörivissä jaksoissa vieraillaan myös eri maissa ja tutustutaan niiden keittiöihin, mm. Tanska-jakso toi melkein tipan linssiin vaikka naurattikin, danskan ääntäminen ei ole ruotsalaisillekaan helppoa.

Reseptiin käytettiin Tinan ohjelmassa omenia, mutta mainittiin, että muutkin hedelmät sopivat. Kokeilin siis Granny Smithin käsipuoleen valtavaa sharonia, jotka elävät paraikaa kukoistuskauttaan. Se on se sama persimon ja kaki, josta on ollut aiemminkin puhetta ainakin vanhan blogin puolella.

Pippuriset hedelmät (neljälle)

  • 4 omenaa, sharonia, päärynää tai pari mangoa, ananasta tms.
  • 100 g voita tai maidotonta margariinia
  • 100 g ruokosokeria
  • 3 dl omenatuoremehua (laimensin omenasosetta vedellä)
  • 1 halkaistu vaniljatanko tai vaniljasokeria
  • 1 tl kokonaisia musta- tai maustepippureita
  • 1 tl roseepippureita

Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön ja sujauta uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Aseta uunivuoka uuniin lämpenemään. Kuori hedelmät, poista mahdolliset kodat. Voitele hedelmät pehmenneellä voilla joko leivontasudilla tai sitten ihan käsin läntäten, jos voi on vielä kovaa, se pehmenee käsissä hyvin. Pyörittele rasvatut hedelmät sokerissa. Ota lämmennyt vuoka uunista ja aseta hedelmät siihen. Iske uuniin 10 minuutiksi.

Murskaa pippurit eli marjat ja myrtit morttelissa ja sekoita niihin hieman vaniljasokeria, jos et käytä vaniljatankoa. Ota hedelmät uunista ja kaada niiden päälle omenamehu. Soseesta tehty versio toimi täysin. Levitä myös pippuriseos luonnon karkin ylle ja viskaa vaniljatanko joukkoon. Takaisin uuniin! Paistele vielä noin 20 minuuttia ja valele niin usein kuin jaksat mehusta ja hedelmistä muodostuvalla liemellä.

herccu

Nauti valmis tuote lämpimänä vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa. Itse testasin ensimmäistä kertaa GoGreenin kauravispiä, joka oli oikein ihanaista. Maku on sen verran makea, ettei sokeria tarvitse, koostumus marenkimaisen kiiltävä (vatkauksen tuloksena) ja olemus tuhdimpi kuin esimerkiksi yhtä rasvaisessa  (20%) Floran Kevytvispissä. Maku ei ole sama kuin kermavaahdossa, mutta hyvä. Meillä komboon koostui kerman ja hedelmien lisäksi gluteenitonta porkkanakakkua, jonka ohje seuraa pian. Hillitöntä herkuttelua 😛

29.11.2007

Pippurikakut uunista ulos

Filed under: Cake&Cookies,Leivonta,Maidoton — Meri @ 16.47

piparkakku

Kyse on tietysti ihan tavallisista piparkakuista eikä mistään eksoottisesta pippuripaakelsista, mutta rakkaalle piparille voi antaa uusia nimiä. Alun alkujaanhan nämä jouluiset kekut ovat saaneet nimensä juuri tuosta ärhäkästä mausteesta, maustepippurista. Näissä ei kyllä herra Pippuri vielä päässyt edustamaan, mutta seuraavaan satsiin rouhin jo sitäkin.

Ohje on voittanut Kodin Kuvalehden piparkakkukisan ja kulkeutui minulle Polkkapossun sorkissa. Nimeltään resepti on Päivin Parhaat Piparit, mutta otan nyt ihan omia valtuuksia ja nimeän napot uudelleen. Ja jos mennään teknisiin yksityiskohtiin, niin ohjeessa on pieniä muutoksia a la Muuli.

smiley

Rapeaa kristallia

  • 250 g voita (tai maidotonta margariinia)
  • 200 g/reilu 2 dl sokeria (1,5 dl:kin riittää, ja raakaruokosokeri toimii)
  • 1,5 dl siirappia
  • 2 reilua rkl kaakaojauhetta (van Houten) tai 3/4 dl kaakaojuomajauhetta (o’Boy tms.)
  • 2 tl neilikkaa
  • 2 tl kanelia
  • 1,5 tl inkivääriä
  • 1 tl pomeranssinkuorta
  • 2 munaa
  • 3 tl soodaa
  • 1 tl suolaa
  • n. 500 g vehnäjauhoja (n. 8 dl)
  • (kidesokeria)

Ota kattila esiin ja mittaa sinne rasva, sokeri, mausteet, kaakao ja siirappi. Kiehauta ja anna sitten jäähtyä. Vaahdota jäähtynyt seos sähkövatkaimella (ei se ihan hirveästi vaahtoa, mutta taikinassa ei kyllä ollut mitään vikaa). Lisää munat yksitellen ja vatkaa reippaasti. Sekoita jauhoihin sooda ja suola ja lisää kuiva-aineet seokseen varovasti sekoittaen. Aseta taikina kelmulla peitettynä jääkaappiin ja anna sen lekotella yön yli.

Kun aamu taas sarastaa, kuumentele uuni 180-asteiseksi ja kaiva taikina kaapista. Kauli pieni osa ohueksi levyksi. Levitä ohut kerros kidesokeria eli sitä ihan tavallista (raakaruokosokerikin käy hyvin) taikinalle ja kauli sokeri vielä kiinni. Ota taikinasta suurehkoja piparkakkuja muotilla ja siirrä pellille. Paistele noin 6 minuuttia, silmä ja nenä tarkkana. Valmiit kakut voi siirtää ritilälle jäähtymään. Toista kunnes taikina loppuu ja maha alkaa olla pipi sen maistelusta.

Jos joulumieltä piisaa, voit vielä koristella kaakut tomusokeri-vesiseoksella, jota kannattaa lappaa pieneen pakastepussiin ja tehdä kulmaan minimaalinen reikä. Itse lähdin tähän kelkkaan ihan ensimmäistä kertaa ja melkein innostuin, kuten kuvista näkyy. Tänään ostin kaupasta kokeeksi tohtori Oetkerin sokerikuorrutteen eikä siitä ollut mihinkään verrattuna tuon pussisysteemin kätevyyteen.

piparkakkua

Tällä reseptillä syntyi rapeita, ohuita ja kristallisia pepparskaakkoja, joista suurin osa on jo rouhittu menemään itseni ja luokkakavereideni toimesta. Opettajakin kysyi (toiveikkaana?) smiley-keksit nähdessään, että ovatkohan kyseessä samanmoiset piparit kuin Amsterdamissa. Siitä en tiedä mitään, kun tuulimyllyin maa on käymättä. Mutta sen tiedän, koska luin Turun kaupungin sivuilta, että Goethe on lausunut seuraavaa: “Vaikkei minulla maailmassa olisi kuin yksi penni rahaa, niin ostaisin sillä piparkakun.” Aamen.

Ja tiedoksenne saatettakoon, että puolikkaasta taikinasta syntyi yhteensä 54 piparkakkua. Laskin aivan itse eilen kun näin silmät tonttusen…

28.11.2007

Marsalkka Mukkelis ja uppopaistetut piiraat

Filed under: Överi,Leivonta,Piiraat — Meri @ 22.41

louhi4

Kuten olette voineet lukea, ruokablogaajien taannoisissa pikkujouluissa kokattiin yhtä sun toista Carl Gustafin suuhun sopivaa. Louhisaaren piiraiden valmisteluun pääsin sotkemaan likaiset muulinkavioni, joten tarjoilen ohjeen näiden uppopaistettujen unelmien tehtailuun. Sopivat erinomaisesti esimerkiksi joulupöytään, jossa palleroisia voi tarjoilla vaikka punajuuriliemen lisänä Marsalkan tyyliin.

Ja ettei mene ihan easylisteningiksi, niin Louhisaari oli kartano, jossa Mannerheim syntyi, kuten Wikipedia tietää kertoa. Nykyään Louhisaari on Suomen valtion omistuksessa ja toimii museona. Että jos on eväsretki suunnitteilla, pistä piiraat koppaan ja lähde seikkailemaan!

louhi

[Martta ja Muuli, kuva Kulinaarimurun käsialaa, huomatkaa Marttaessu!]

Louhisaaren piiraat (ainakin 20 kpl)

  • 3,5 dl maitoa tai vettä
  • 25 g tuorehiivaa
  • 100 g voita
  • 2 munaa
  • suolaa
  • vehnäjauhoja

Valmista ensin juuri: lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja murenna siihen hiiva. Lisää muutama desiä jauhoja ja suolaa. Jätä vedottomaan paikkaan n. puoleksi tunniksi liinan alle. Valmista tässä välissä täyte.

louhi2

[kuva jälleen Murun luottokamaa]

Täyte

  • kovaksi keitettyjä munia
  • kypsennettyä riisiä (käytimme riisi-ruisseosta)
  • tuoretta tilliä
  • suolaa, sitruunaa
  • (kateenkorvamuhennosta)
  • (lihamureketta)
  • (silputtua voissa keitettyä kaalia)

Kokoa täyte murskaamalla munat ja sekoittamalla niihin riisi ja silputtu tilli. Mausta reilulla sitruunanmehulla ja suolaa hyvin. Täytettä voi varioida suluissa olevilla aineksilla ja millä tahansa muullakin.

Kun täyte on valmis ja juuri hetken lepäillyt ja hieman kuplii, lisää juureen munat, voi ja jauhoja niin, että tuloksena on vetelähkö taikina. Alusta hyvin ja kauli pieni määrä taikinaa kerrallaan ohueksi levyksi. Ota taikinasta muotilla pyöreitä kakkaroita. Levitä täytettä n. ruokalusikallinen pyörölle, kostuta sen reunat vedellä ja nosta päälle toinen kakkara. Painele hyvin kiinni ja anna kohota loppupiiraiden kokoamisen ajan.

louhi3

Kuumenna pari litraa öljyä paksupohjaisessa kattilassa ja varaa kansi plus sammutuspeite käden ulottuville. Testaa öljyn lämpötila pienellä palalla taikinaa tai leipää; kun pala alkaa heti porista ja ruskistuu kullanruskeaksi, öljy on sopivan lämpöistä. Säätele lämpötilaa paistamisen aikana niin, ettei rasva ole liian kuumaa, jolloin piiraat jäävät raaoiksi sisältä, eikä liian viileää, jotteivät piiraat menetä rapeuttaan ja imaise turhan paljon oljaa. Käytännössä säätely tarkoittaa lieden kolmos- ja neloshöngän joustavaa vaihtelua.

Laske piiras kerrallaan reikäkauhalla öljyyn ja paista ruskeaksi niin, että käännät piiraan välillä. Normikattilaan mahtuu yleensä noin kolme piirasta samaan aikaan. Nosta piiraat kauhalla talouspaperille jäähtymään. Ja uppopaistettu palahan on parhaimmillaan välittömästi paiston jälkeen eli eläpä piinaa itseäsi turhan kauaa ennen kuin maistelet.

louhi5

[Tämäkin kuva KuMun]

Koska en itse varautunut kekkerikokkauksiin kameralla, kuvat ovat muiden käsialaa. Kiitos kuvaajille ja tietysti kokkausseuralle, ja muulimarsalkan erityiskunnianosoitus mahtavalle Martalle!

27.11.2007

Saikkaa kaakussa

Oman bloginsa statistiikkaa on joskus viihteellistä lukea ja samalla oppii itsestään. Jonkinlaisesta kauhun tasapainosta kertonee MonkeyFoodiin johtaneiden hakusanojen top kolmonen, jossa keikkuvat itseoikeutetun johtajan ‘monkeyfoodin’ lisäksi lähes poikkeuksetta sekä ‘mudcake‘ että ‘terveysruoka ohjeita‘, vain järjestys vaihtelee. Myös yksittäiset hakusanat tarjoavat hupia ja näkökulmia; tällä hetkellä leveimmin sai hymyilemään ‘dannyn taustatanssijat‘. Kyllähän näillä eväillä tosin jalka jaksaa vipattaakin.

teekakku

[Kuvaa varten yritin harjoitella sitä kahdella ruokalusikalla tapahtuvaa jäätelöpalleron (tms.) kääntelyä kauniiksi soikulaksi, vaan eihän se ottanut onnistuakseen.]

Tämä ohje lopsahtaa mudcaken ja terveysruokien välimaastoon. Edelliseen sitä vetävät rasva ja sokeri, jälkimmäistä puoluetta kannattavat pähkinät ja tee. En varsinaisesti ollut tänään herkkuja vailla, mutta Suomi-Brasilia-kokki Gringan teekakku eli tealoaf tarjosi niin herkullisen idean, että sitä oli välittömästi sovellettava. Samaan syssyyn krediitit erinomaiselle Makuhaulle. Ilman palvelun satunnaista valintaa en olisi tätäkään paakelsia löytänyt, mutta koska huvitan itseäni toisinaan latailemalla sivua uudestaan juuri random-reseptien vuoksi, se osui silmiini.

Alkuperäisessä reseptissä käytetään nesteenä Earl Grey -teetä ja lisätään mausteita. Itse kokeilin mahtavan mausteista Indian Chai -sekoitusta ja lisäsin vain pähkinää. Rusinatkin korvasin taateleilla eksoottisuuden vuoksi. Kaakustani tuli aika pannari, koska piti ehdoin tahdoin kokeilla uutta minipiirasvuokaa. Tein vain neljännestaikinan (mahan, pakkasen ja kavereiden vetokyky on rajallinen) ja niinhän se ohut kakkara pääsi kärvähtämään muuta puuhaillessa. Vaan näin keksimäisenäkin maku on hyve ja erityisesti -it’s back!- banaanijäden kera. Nyt kaik yhes koos erilaisia teeluomuksia leipasemaan! Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo tee-sanasta lisää.

teekakku2

Tee kakku (leipävuoallinen)

  • 4,7 dl vahvaa Indian Chai -teetä
  • 2,35 dl taateleita
  • saksanpähkinöitä (n. 12kpl)
  • 5,9 dl jauhoja
  • 2,35 dl raakaruokosokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl suolaa
  • 1,2 dl voita tai maidotonta rasvaa (n. 120g)

Laita uuni kuumentelemaan 200 asteeseen. Voitele kakkuvuoka. Sekoita kuivat aineet ja pilko joukkoon taatelit ja pähkinät. Sulata voi ja hauduta tee. Lisää voi ja tee kuiviin aineisiin ja sekoita. Kaada seos vuokaan ja paista uunissa n. 50-60 minuuttia, kunnes kakku on kypsä. Anna jäähtyä hetki ennen kuin kumoat. Jos haluat, voit koristella kaakun tomusokerilla.

Kostukkeena tarjoiltu banajäde oli maustettu Cointreaulla, jota satsasin Tukholmanlaivalta miniputelin, kuten Gallianoa ja Xantéakin. Söpöintä viinaa koskaan! Maraboun tummaa pistaasisuklaatakin piti rahdata ja kai se on sitäkin alettava tuoda isse maahan kerta ei muilta näytä luonnistuvan. Pahoittelen epätarkkaa kuvaa, höyryt tullee pulloista läpi.
liqöör

26.11.2007

Rotan ratatui ja tahinikala

Filed under: Arkiruoka,Eksotiikkaa,Kala,Uunista — Meri @ 15.15

ratatouille

[Varmin tapa mällätä ruokakuvat on yhdistää lautaselle tummaa ja valkeaa]

Olihan se Ratatouille nähtävä, kun kerrankin on kokkaaminen päässyt filmin keskiöön. Hyväntuulen pätkä, hieman ehkä pitkitetty, mutta upeasti animoitu. Erityisen uskomattomia olivat kohtaukset, joissa aamuaurinko valaisi tilaa. Juuri se aito, kellertävän kultainen nousevan auringon valo oli vangittu kuviin. Keittiökohtaukset tuntuivat amatööristä autenttisilta ja päähenkilö miellyttävältä tyypiltä, noin jyrsijäksi.

Leffan lopussa valmistui pätkän nimiruokakin, ratatouille, ja tottaKAI settiä oli keiteltävä kotikeittiössä. Ratatouille ei yleensä mene uuniin, mutta mitä rotta edellä sitä sorkkaeläin sokeasti perässä. Samassa pätsissä kohisi kasaan helposti Muutakin kuin kuskus -blogista napattu kala tahinikastikkeella.

Rotan ratatui

  • sipuli
  • munakoiso
  • kesäkurpitsa
  • 500g tomaattimurskaa
  • timjamia
  • suolaa, pippuria
  • öljyä
  • (valkosipulia)
  • (pecorinoa tms. juustoa)

Asenna uuni 200 asteeseen. Viipaloi munakoison solakammasta päädystä ohuita kiekkoja ja laita lävikköön, suihki päälle suolaa ja jätä valumaan. Leikkaa myös kesäkurpitsasta vastaavia kiekkoja, siirrä sivuun ja kuutioi loppumunakoiso ja -kurpitsa sopiviksi kuutioiksi. Silppua sipuli ja kuumenna pannulla hieman öljyä. Kuullota sipuli, lisää kuutiot. (Tässä vaiheessa voit lisätä myös valkosipulia, jos tahdot. Itse säästelen mahaa.) Anna paahdella vähän aikaa ja lisää sitten tomaattimurska. Mausta suolalla, pippurilla ja kuivatulla timjamilla. Anna porista tovi ja siirrä soosi sitten uunivuokaan.

Ravistele munakoisoviipaleista valuneet nesteet ja paahda vielä kiekkoja kesäkurpitsakiekkojen kanssa kuumalla pannulla. Asettele kiekot uunivuokaan jotenkin taiteellisesti ja raasta päälle pecorinoa. Uuniin!

rata

Sei tahinissa

  • 400 g pakasteseitä
  • 2 limeä tai 1 sitruuna
  • 2 runsasta rkl tahinia
  • 2 runsasta rkl vettä
  • suolaa

Ota seit sulamaan muutama tunti ennen nälkää. Kokkaushetkellä kuutioi sei ja iske uunivuokaan hyvän suolan kanssa. Sekoita mukissa tahini, vesi ja yhden limen tai puolikkaan sitruunan mehu ja mausta suolalla. Kaada seos kalapalojen päälle ja sujauta samaan uuniin ratatouillen kanssa. Anna ruokien muhia ehkä puolisen tuntia ja poista sitten lämmöstä.

Anna molempien patojen jäähtyä kunnolla ennen annostelua. Ja ennen kuin haukkaat, purista kalan päälle vielä yhden limen tai puolikkaan sitruunan mehu ja tarkista suola. Yhdistelmänä ranskalainen ratatui ja libanonilais-syyrialainen tahinikala voi epäilyttää, mutta kulttuurien sekamelska oli muheva ja maukas. Juuri sopiva lounas lämmittämään chilliä marraspäivää.

Ja lopuksi vielä kyselen, olisiko kellään mahtavaa piparkakkureseptiä, jonka haluaisi ohjeistaa? En ole leiponut piparkakkuja sitten lapsuuden ja nyt palan halusta päästä kaulimaan, mutta haikailen oikein rapeiden ja ehkä poikkeuksellisestikin maustettujen pepparkaakkojen perään.

23.11.2007

Muroa rinnan alle

Filed under: Gluteeniton,Maidoton,Optimoidut,Suklaa — Meri @ 14.28

Vaikka olen jo parin tunnin päästä matkalla Tukholmaan, olkaa huoleti, en jätä teitä soijarouhesushin armoille koko viikonlopuksi niin hyvää kuin se onkin! Pimeään on saatava suklaata. Ohje on simppeli variaatio tavan riisisuklaasta ja sitä voi viritellä ihan sen mukaan, mikä on määräävin mielihalu ja maustekaapin sisältö.

quinoamurosuklaa

Quinoamuro-suklaa

  • tummaa suklaata (käytin 86%, mutta käytä sellaista, josta itse pidät)
  • quinoamuroja (tai riisi-, niitä valkoisia)
  • mausteita, likööriä tms. itse käytin rommiesanssia
  • peltisiä karkki- tai leivosvuokia

Sulata suklaa vesihauteessa miedolla lämmöllä. Kaada sopiva määrä quinoamuroja kulhoon ja päälle sula suklaa. Sekoittele ja lisää muroja, kunnes seos vastaa omaa käsitystäsi riisisuklaasta. Omasta mielestäni muroa saa olla reilusti ja suklaata lähinnä sitomassa, mutta jöötimpi suklaankäyttö on ehdottomasti sallittua.

Mausta ja siirrä peltisiin vuokiin ja sitten jääkaappiin jähmettymään. Suklaat irtoavat jähmetyttyään vuoista helposti ja tuovat märkään tunnelmaan sievoisen määrän siedettävyyttä. Vaan nyt tämä muuli lipeää laivalle karkeloimaan ja toivottaa timanttista velviä. Sayonara!

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress