MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

21.9.2007

Aurinko nousee

Filed under: Eksotiikkaa,Optimoidut,Vege — Meri @ 22.11

Kiitos Tuulentuvan syyskilpailun tartuin välittömästi muuliaasia sarvista kun uusin Gloria lopsahti luukusta ja pistin kurpitsareseptin kokeiluun. Ja nyt paistaa Apinanruokakeittiössä hehkuvan oranssi aurinko! Kauniin kultaiseen kurpitsaan on kerättynä koko kesän säteet ja vitamiinit juuri tällaisia vettä roiskivia syksyisiä päiviä varten. Myrtymys haihtuu, kun maistaa toisiinsa lenseinä nojailevien kurpitsalohkojen täyteläisen maun.

kurpitsaa

kurpitsa2

Syyskuun aurinko eli paahdetut kurpitsalohkot

  • 1-1,5 kg kurpitsa
  • 2 tl korianterinsiemeniä
  • 2 tl oreganoa
  • 0,5 tl fenkolinsiemeniä
  • chiliä
  • suolaa
  • pippuria
  • 1 valkosipulinkynsi
  • loraus oliiviöljyä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Halkaise kurpitsa ja lusikoi siemenet pois. Leikkaa kahtia ja edelleen peukalonpaksuisiin lohkoihin varovaisuutta kokkiveitsen kanssa noudattaen.

Rouhi mausteet morttelissa ja kaavi ne kulhoon, lisää öljy. Oma Jamie Oliverin Flavour Shakerini teki huipputyötä mausteseoksen suhteen, öljyn voi lisätä shakeriin suoraan. Hiero mausteseosta kurpitsanlohkoihin (Gloria neuvoo kierittämään lohkoja seoksessa mutta en oikein näe sen tapahtuvan) ja nosta lohkot pellille kuoripuoli alaspäin, vieri viereen. Paahda lohkoja uunissa n. puolisen tuntia kunnes ne ovat pehmenneet. Tarjoa ihan silleensä kuten itsekin tein tai lisukkeena.

kurmitsa

20.9.2007

Pääruoan parhaat kaverit

Filed under: Arkiruoka,Optimoidut,Side order,Vege — Meri @ 22.35

selleri2

Niissä päivissä, kun työskentelee kotona ja kokkailee siinä ohessa vain itselleen, on se hyvä puoli, että jos mieli tekee, voi yhtä hyvin syödä kolme alkuruokaa tai pelkkää jälkkäriä. Niinpä onnellisena kokkailin tänään kahta houkuttelevaa lisuketta ja avasin seuraksi vain tonnikalapurkin. Aika kurmeeta 😉 Jälkkärikään ei jäänyt varsinaisesti puuttumaan kun pistin kasaan kaksi tilattua Ellen Svinhufvudia ja varmuuden vuoksi tarkastin maun joka välissä maanantaina leipomani koekappaleen jämistä.

ellensellen

Lisukkeista ensimmäisen bongasin gurukokki Debin Smitten Kitchenistä, jossa se oli nimetty hänen suosikkilisukkeekseen. Siitä melkein tuli omakin suosikkini, vaikka kilpasilla oli varsiselleripaketin ohjeesta muokattu ehdokas, joka yltää sekin mitaleille.

Kesäkurpitsaa ja mantelilastuja

  • 1 suurempi tai kaksi pienempää kesäkurpitsaa
  • 2 rkl mantelilastuja
  • 2 rkl öljyä
  • suolaa, pippuria
  • (parmesania/pecorinoa)

Suikaloi kesäkurpitsa ohuiksi tikuiksi julienne-tyyliin. Kuumenna öljy pannulla ja sysää joukkoon mantelilastut. Kun mantelilastut ovat saaneet kullankeltaisen värin (n. minuutissa), lisää kesäkurpitsasuikaleet. Paista vain minuutti! Älä pidempään. Suolaa ja pippuroi, veistele halutessasi päälle parmesania. Simppeli, sikanopee ja sairaan hyvä.

suosikki

Toinen ohje todellakin on – tadaa! – selleripussista! Pakkausten kyljissä olevia reseptejä ei suinkaan sovi ylenkatsoa. Olen käytännössä alottanut kokkailu-urani peruna-purjo-pakastepussin sosekeitto-ohjeella. Nyt kuitenkin vielä hivenen kulinaarisempi nautinto, kuin tuo soppa.

Selleri sivussa

  • sipuli
  • muutama varsi varsiselleriä
  • tuoretta pinaattia
  • öljyä
  • voita
  • suolaa, pippuria, sokeria
  • suolapähkinöitä

Silppua sipuli. Kuullota sitä öljy-voi-seoksessa pannulla. Tuuppaa joukkoon ohuehkoiksi kiekoiksi silvottu selleri ja paistele viitisen minuuttia, jotta selleri pehmenee. Silppua joukkoon sopivasti tuoretta pinaattia ja pyöräyttele vielä hetki. Mausta pippurilla, suolalla ja kevyesti sokerilla. Suhaa päälle vielä suolapähkinät ja se on siinä.

selleri

Tuore varsiselleri on muuten ihanaa pureskeltavaa, kuten porkkanat, kukkakaali, kurkku, paprika, omenat ja vaikka kaali. Mikä tahansa nakerreltava viihdyttää minua melkein aina iltaisin. Juuri tällä hetkellä läppärini vierustalla nököttää viisi porkkanankantaa. Toiset ei vaan tiedä rajojaan. Nyt petiin kirjan kera, gunat!

19.9.2007

Tulin, näin ja söin

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Kala,Napot — Meri @ 21.37

Maanantain Hesarissa Elämä & Terveys -sivuilla olleessa Hallitaan painoa -artikkelisarjan jutussa Poissa silmistä, poissa mielestä lanseerasi mielenkiintoisen termin. Jutussa kerrotaan jenkkitutkija Brian Wansinkin kokeesta, jossa työpaikalle asetettiin päivittäin näkysälle karamelli poikineen ja kulutusta seurattiin. Seuraavalla viikolla samat mässyt asetettiin paikoilleen, mutta nyt kansien alle piiloon. Syöty karkkimäärä väheni lähes puoleen. (Tietysti voi kysyä, olisiko kulutus ollut nolla, jos yhtään karkkia ei alunperinkään olisi tuotu tarjolle, mutta sehän olisi tylsää. Tylsä ei myy lehtiä eikä rahoita tutkimuksia.)

nami

[Kuvassa näen ruokaa pyöräretken viimeisenä päivänä; huomaa paljastava elekieli.]

Wansink käyttää ilmiöstä nimeä seefood, niin kekseliästä että ihan naurattaa! Mainio kohde hilpeille sanaleikeille, varsinkin, kun kokkasin eilen seafoodia joka oli todella kaukana seefoodista… 😉 Juttu jatkuu muuten vielä siten, että mellien asettaminen pari metriä KAUEMMAS vähensi murkinointia entisestään. Ja ruokablogithan on seefoodia parhaimmillaan! Ruokahalu kasvaa, myönteisessä mielessä, kun sukkuloi erikoisten, upeiden, arkisempien ja kokeilevien keitosten parissa.

Vaan ohjeeseen. Tarkoituksenani oli siis tyypata englantilaisen ruokalehden Freshin Thai Prawn Cakes -respaa eli rapupalleroita. Koska olen soveltelijoiden aatelia typeryyteen saakka, korvasin huoletta kolme ainesosaa viidestä vaihtoehtoisilla. Lopputuloksena oli palleroita, jotka kyllä maistuivat todella hyvälle, mutta hajoilivat autuaasti koostumukseensa pannulla. Ohjeessa vinkataan (vinkata, mikä ihana uudissuomen sana) että käytettäessä rapujen sijaan kalaa kannattaa lisätä yksi munanvalkuainen sitomaan massaa. Olisi toiminut tässäkin. Alla alkuperäinen ohje.

Thai Prawn Cakes (neljälle)

  • 500 g kuorittuja katkarapuja
  • 1 tl punaista currytahnaa
  • 4 kevätsipulia silputtuna
  • pieni puska korianteria, hieman saksittuna
  • 1,5 tl kalakastiketta (fish sauce)

Hurauta ainekset blenderissä massaksi ja pyöritä kostutetuin käsin palleroiksi, noin 12 kpl. Paista reilussa määrässä öljyä pannulla n. 4 minuuttia per puoli (Montako puolta pallossa on?) kunnes kullanruskeita. Ohje ehdottaa seuraksi nuudeleita soija- tai sweet chilikastikeella. Ja tosiaan, jos korvaat ravut kalalla, lisää yksi valkuainen ja paista hieman pidempään.

moukut

Paljastan ihan vain tässä leipätekstin joukossa, että korvasin korianterin tuoreella pinaatilla, sipulin pinjansiemenillä ja currytahnan kuivakarrilla. Tarjoilin moukut itselleni kera vihreän vihannessoseen (kesäkurpitsaa, parsakaalia, sipulia, currya) sekä oranssin porkkanapureen (porkkanaa ja rakuunaa). Olin oikein tyytyväinen ateriaan.

Jälkiruoaksi voit nautiskella esimerkiksi Kepeää Lassieta tai Mansikanpunaista semisorbeetä.

Kepeä Lassie

  • puolikas banaani
  • 4 jääkuutiota
  • soijamaitoa
  • (pellavansiemeniä)

Blenderiin! Mmmmmm. Raikasta ja ihanaa.

lassi

Mansikanpunainen semisorbee

  • pakastemansikoita (n. 6)
  • soijamaitoa
  • makeutusta

Mansikat blenderiin ja murskaksi! Lisää maito. Nauti nopeasti kun sorbee on vielä hyistä ja hyvää.

sorbee

18.9.2007

Lihis ja vähän lovee

Filed under: Arkiruoka,Överi,haasteet,Leivonta — Meri @ 19.23

lihikset

Saavuin juuri parahiksi takaisin kotikeittiöön, jotta ehdin vielä osallistua Syyskuun ruokahaasteeseen. Haaste tosin tuotti melkoisen paljon päänvaivaa pienissä muulinaivoissa, mutta nyt on vihdoin pantu evästä kasaan hellin tuntein. Sillä eikö se ole rakkauden jaloin muoto, kun kasvissyöjä kokkaa lihiksiä lihansyöjälleen… ? Pinjansiemenet pitävät huolta myös syöjänsä sydämestä pehmeine rasvoineen.

Kansallista perinnepääruokaamme kokkailin ensimmäisen kerran jo juhannuksena, joten tuunattavahan se oli. Lopputulos oli mahtava! Maistoin palan, maistoin toisen, ja niin rapeaa ja maukasta oli piiras ettei parempaa voisi toivoa. Puolueeton tuomari sohvalta arvioi kolme lihistä mahassaan: naminamnam. Että siitä sitten vaan, menkää ja rakastukaa!

Lihis de Luxe (4 kpl)

Taikina

  • 1,25 dl kermaa
  • 0,25 dl soijamaitoa (sokeritonta)
  • 17,5 g tuorehiivaa
  • 0,5 rkl öljyä
  • 1 rkl sokeria
  • 0,25 suolaa
  • n. 3 dl hiivaleipäjauhoja

Sekoita kerma ja soijamaito ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Murenna siihen hiiva ja lisää mausteet sekä öljy. Alusta jauhot taikinaan ja jätä se kohoamaan kolmeksi vartiksi liinan alle lämpimään ja vedottomaan paikkaan. Valmista täyte.

Täyte

  • n. 250 g jauhelihaa
  • 0,5 dl puuroriisiä
  • n. 50 g pinjansiemeniä
  • sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • sokeria
  • suolaa
  • pippuria
  • sinapinsiemeniä
  • balsamicoa

Keitä riisi kypsäksi. Paahda pinjansiemenet pannulla ja siirrä odottamaan. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota pannulla reilussa öljyssä ja lisää joukkoon jauheliha, ruskista. Yhdistä joukkoon riisi ja lorauta tilkka balsamicoa. Ropsauta teelusikallisen verran sinapinsiemeniä ja mausta tukevasti suolalla, pippurilla ja sokerilla. Lisää pinjansiemenet ja maistele, kunnes seos on täydellistä. Täytettä jää kyllä yli, mutta se ei ole mikään ongelma, sillä se maistuu yhtä hyvin sellaisenaan.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Pyöritä osat palloiksi ja kaulitse kukin n. 15 halkaisijan mittaisiksi soikioiksi. Levitä täytettä n. 2 rkl kullekin lätylle. Pyyhkäise reunat vedellä ja taita puolikuiksi. Painele reunat huolellisesti kiinni ja kuvioi vielä haarukalla. Siirrä jauhotetulle alustalle liinan alle.

lätyt

täyte

peltikii

Kuumenna 0,5-1 litra öljyä kattilassa ja varaa viereen kattilaan sopiva kansi sekä sammutuspeite. Voit testata öljyn lämpötilaa nokareella taikinaa. Jos se nousee pintaan ja ruskistuu kohtuunopeasti, öljy on sopivaa. Nosta lihapiirakka kerrallaan reikäkauhalla hornankitaan kypsymään. Kun piiras on molemmin puolin mukavan ruskea, nosta se jäähtymään ja paista seuraava.

sopassa

hornassa

valmiit

Kun kaikki lihikset on paistettu jätä öljy jäähtymään ja ota se talteen kunhan se on täysin viilennyt. Sitä odotellessa viekoittele itsesi ja mahdollisesti muitakin tällä ihanan vulgäärillä perinneherkulla. Jälkiruoaksi sopii vaikka ikisuosittu kakku Ellen Svinhufvud, joka luo mukavaa kontrastia ateriakokonaisuuteen.

avoin

jälkiruokaa

Ellen sellen sipulisaa

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Herkut,Leivonta — Meri @ 15.36

svin

Tsah! Taas on loikattu yhden aidan yli muulin luontaisella ketteryydellä. Tulevaa viikonloppua ja sen juhliin tilattuja kahta kaakkua varten koestin nimittäin tänään klassikoiden kuningatarta, Ellen Svinhufvud -kakkua (aka Sans Rival). Olen henkilökohtaisesti kovasti kiintynyt kakkuun, sillä paitsi että se on suussasulavaa, se on myös gluteeniton ja edesmenneen mummini herkkua. Itseeni uskoa valaen kalastelin lisäohjeita Cloudberry Quarkista, jossa ohje on muuten in English. Deininin rohkaisemana ryhdyin sitten toimeen ja nyt tuo ihmeellinen paakelsi makoilee jääkaapin yläkerroksissa odottamassa iltaa ja maistamista. Tämä on niitä jännittäviä hetkiä eläinkunnan historiassa :-O

Olen ohjeen joskus Monkeyyn kirjoitellutkin muistiin, mutta vielä uusinta. Kyseessä Maku-lehden resepti, joka kyllä menee kovasti yksiin Hesarin ja Deininin ohjeen kanssa. Kuvia tulee tykittämällä, sillä pitihän legendaariset vaiheet kuvata. Tein puolikkaan, joten kakku on pienempi ja marengit murskattu kahteen osaan.

Ellen Svinhufvud – kakku (8-10 hengelle)

Pohjat (4 kpl)

  • 3,5 dl tomusokeria
  • 2 dl valkuaisia (n. 6 kpl)
  • 150 g mantelijauhetta

Päällystä kaksi peltiä leivinpaperilla. Laita uuni lämpeämään 125 asteeseen. Vatkaa sokeria ja valkuaisia vähintän vartin verran, kunnes seos muuttuu sitkaaksi. Lisää mantelijauhe joukkoon varovasti käännellen. Levitä seos pelleille neljäksi suorakaiteen malliseksi levyksi, n. 25x16cm. Paista uunissa noin puolitoista tuntia aina välillä peltien paikkaa vaihdellen, kunnes levyt ovat kuivuneet marengeiksi. Irrota pohjat todella varovasti leivinpaperista lastan avulla ja siirrä hellästi ritilälle jäähtymään. Valmista täyte.

pohja

pohjat

Täyte

  • 1,5 dl kahvia
  • 5 rkl sokeria
  • 1,5 dl kermaa
  • 300 g voita
  • 100 g mantelijauhetta

Sekoita sokeri kuumaan kahviin ja anna sen liueta. Lisää seokseen kerma ja jätä jäähtymään. Vaahdota huoneenlämpöinen voi toisessa astiassa kevyeksi vaahdoksi. Lisää kerma-kahvi-sokeri-seos vaahtoon vähän kerrallaan aina huolellisesti vatkaten. Lisää lopuksi mantelijauhe.

Jaa täyte neljälle marenkipohjalle ja levitä niille. Yhdelle levyistä voit varata vähän reilumman satsin, mikäli haluat kuorruttaa kakun kyljetkin kreemillä. Kokoa kakku asettamalla voidellut levyt päällekkäin ja tasoittele lopuksi päällimmäisen levyn kuorrute peittämään kakun kyljet (ei ole pakollista).

klähmää

vaiheessa

svin3

Koristelu

  • 25 g mantelilastuja
  • tomusokeria

Paahda mantelilastuja pannulla miedolla lämmöllä kunnes ne saavat väriä. Painele tai ripota kakun pintaan. Siivilöi päälle vielä tomusokeria, jos hotsittaa.

kokoaminen

merinkakku

tomua

svin2

Omat mantelilastuni olivat loppu, joten viiltelin lastut veitsellä kokonaisista manteleista. Toimii se näinkin. Mausta raportoin myöhemmin, pitäkää peukkuja!

17.9.2007

Cake Courgette

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Leivonta — Meri @ 16.46

courgette

Ollessani tuolla kolmen viikon reissulla läheisimmiksi ystäviksi muodostuivat kaksi tanskalaista, toimintaterapeuttiopiskelija (!!) Louise ja kätilöopiskelija Signe sekä brittiläinen sairaanhoitajaopiskelija Emily. Koska keskustelimme luonnollisesti paljon myös ruoasta ja jaoimme vinkkejä ja kulttuurisia kokemuksia, sain haltuuni myös Ihan Oikean Reseptin! Emilyn anoppi tekee kuulemma erinomaista kesäkurpitsaleipää, courgette bread, ja leivonnainen oli tuttu myös tanskalaisille.

Kyseessä on jälleen Banaanileivän tapaan suomalaiseen makuun kakku eikä leipä, siksi nimesin tuotteen pikkusormi pystyssä C.C.:ksi. Maku on mehevä, mausteinen, pähkinäinen ja vain paranee päivien kuluessa. Kaakku säilyy reilun viikon ilmatiiviisti säilytettynä, itse olen pidellyt sitä jääkaapin viileydessä. Vaativa koemaistajani sai tänään oman osansa ja ylisti C.C.:n mahtavaa maukkautta! Ei liian makeaa vaan juuri sopivan muhevaa ja ihanaa. Mielestäni myös kovien juustojen seuralaisena todella hyväkäytöksinen.

courgette3

Alkuperäinen ohje on kahdelle leipävuoalliselle, itse tein puolikkaan ja vähentelin sokeria. Laitan nyt mitat puolikkaaseen eli yhteen vuokaan, ja sulkuihin käyttämäni sokerimäärän. Säädelkää makeutta haluamanne laiseksi. 🙂

Cake Courgette

  • 3,5 dl jauhoja
  • 2,35 dl sokeria (käytin 1 dl makeutusjauhetta ja 0,75 dl sokeria)
  • 1,15 dl pähkinöitä
  • 1,15 dl rusinoita
  • 2,35 dl kesäkurpitsaraastetta
  • 1,15 dl öljyä
  • 2 munaa
  • 0,5 tl kanelia, suolaa, soodaa, leivinjauhetta ja vaniljauutetta

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele leipävuoka ja jauhota se, itse käytin jälleen kookoshiutaleita, joista tulee ihana pinta kaakkuun kuin kaakkuun. Raasta kesäkurpitsa (n. puolikas keskimittaisesta) karkeaksi raasteeksi. Murskaa pähkinät blenderillä tai veitsellä, älä liian pieneksi. Ohjeessa suositellaan saksanpähkinöitä, itse käytin manteleita, hassel- ja pecanpähkinää. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja kaada vuokaan. Paista alatasolla tunnin verran, mutta pidä silmällä. Uuneista riippuen vaatii hieman pidempään tai vähemmän. Jos pinta tummuu liikaa, hunnuta se foliolla. Säilyy tuoreena yli viikon ilmatiiviissä paketissa (<– rasia tai pussi).

courgette2

Onnellinen (onnellinen) onnellinen PERHE!

Filed under: Lätinää,On the Road — Meri @ 9.24

Aluksi vielä yksi tuliainen, joka löytyi siis Brittein maalta. Nimittäin suklaalaksatiivi, Ex-Lax. Hellään, tehokkaaseen helpotukseen. Overnight relief. Koska on ummetuksen hoito ollut näin söpöä?

exlax

Vegemisiä-blogin Nuori Nainen haastoi minut listaamaan kahdeksan asiaa, jotka
tekevät minut onnelliseksi. Tämän hetken fiilis:

  1. Kotiinpaluu
  2. Suuresti ihailemani henkilön lämpimät sanat (reissun kohokohta)
  3. Hyvät kirjat: Sarasvatin hiekkaa, lukekaa! (paraikaa menossa suosikkini Zadie Smithin On Beauty sekä Sofi Oksasen Stalinin lehmät)
  4. Ihmiset, jotka ovat samalla aaltopituudella
  5. Oivallukset syistä ja seurauksista
  6. Oma aika ja ajatukset urheillessa, kokatessa, blogatessa, lukiessa, lööbatessa, lentokentillä, öisissä busseissa vieraalla maalla ainutlaatuisten kuskien kyydissä ipod korvissa
  7. Dynaamisuus (bounce!)
  8. Kesä, raikkaat syyspäivät, joulu, talvinen aurinko, kevään sulat, kesäkesäkesä!

Nyt palaan taas normaaliin päiväjärjestykseen eli ruokaan, eilen jo pistin leipoen! Siitä lisää myöhemmin tänään.

16.9.2007

Kornit matkakuvat

Filed under: Eksotiikkaa,Lätinää,On the Road — Meri @ 16.09

Koska keskityn matkoilla kuvatessani ihmisten lisäksi lähinnä ruokaan, reissukuvat on kornia katsottavaa. Olen tosin ylilaiska kuvaaja muutenkin, en millään jaksa kantaa kameraa mukana ja mieluummin koen ja muistan tilanteet kuin tallennan ne linssin läpi. Tässä valikoima “matka”-kuvia Briteistä, Belgiassa kameran akku loppui enkä jaksanut ladata sitä 😀

Aluksi paljon keskustelua herättänyt sieniproteiinituote quorn eli korni. Surprisingly Hearty Sausages, mmm… 😛 Harmaat lenkit ennen kypsennystä eivät nosta vettä kielelle, mutta valmiina kyllä maistuvat. Mukana kimarassa myös ravintoarvot.

korni3

korni

korni2

Kornin ja muutkin ruokani Briteissä, jossa siis oli yhteiskeittiö käytössä, maustoin useasti sämplepulloilla sscchhh-kastiketta.

sscchh

Vegeteemalla mennään, saanko esitellä, vegetaristien pekoni! Tätä en shopannut joten ei aavistustakaan mausta, piti vain tallentaa epelin olemassaolo.

veikon

Ja edelleen, vegesipsejä, punajuurta, palsternakkaa ja porkkanaa. Tosin kuten Possu huomautti, ei se perunakaan ihan lihaa ole, mutta enempi tärkkelystä kuitenkin kuin nämä kaverit.

vegesipsit

Väliin kuva Bathin erikoisesta rakennuksesta, joka yhdistelee sujuvasti kaikki kolme pylvästyyppiä, doorilaisen, joonialaisen ja korinttilaisen.

pylväät

Koska reissussa tulee tietysti aina nälkä, nauttikaamme väliin pikapala sushia. Ja ettei mene ihan halvalla, kuva myös aiemmin mainitusta Funki Sushista, hinnakkaampi menu siellä.
sushia

funki

Välipalaa sai toki muualtakin. Matkalla Bathiin pysähdyimme taukopaikalla, jossa purtavaa oli tarjolla snacks-bussissa.

snacks

Meillä kävi erityinen tuuri, kun siirtymistämme edeltävä sunnuntaina Bournemouthissa oli ranskalaisten markkinat. Kojuissa oli niitä jo mainittuja turkish delighteja, juustoja, kaikenmoisia ranskalaisia kulinaarisia herkkuja. Myös näitä kummallisia hedelmiä ja marjoja, joista en ymmärrä, kuinka ne on käsitelty.

markkinat

Tuliaisia ei laukkuihini juuri mahtunut, muutama levy ihanaa tummaa pähkinäsuklaata sentään. Onnistuin kuitenkin löytämään reilun vuoden etsiskelyn jälkeen vihdoin Oolong-teetä, joka on pehmeän makuista, mustan ja vihreän teen suloinen välimuoto.

oolong

Ja hei, kaiken tämän ruoan jälkeen, palataan vielä nopeasti sinne Bournemouthin biitsille. Pysyy joku roti. Lisää kuvia mahdollisesti kun saan niitä matkatovereiltani, mm. ainutkertaisesta esiintymisestäni päätösillallisella; lauloin Maamme-lauloin yksin yli sadalle hengelle. Oli aika JÄNNÄÄ 😀
biitsi

15.9.2007

B niinkuin Back!

Filed under: Lätinää,On the Road — Meri @ 12.15

beach

bournemouth

Palasin eilen vihdoin kotimaani kamaralle kolmen viikon reissusta. Matka oli mieletön, mutta kyllä kotiinpaluu on aina ihanaa! Jahka kokoan rippeeni taas kekoon, kerron lisää. Tai kokkaan, eläköön oma keittiö 😀 Kuvat Bournemouthin biitsiltä, jossa juoksin aamuisin ensimmäisellä viikolla. Omat lenkit nousevat arvoon arvaamattomaan kun tutustuu kolmen viikon aikana melkein sataan uuteen ihmiseen ja ohjelma on nasakka. Nyt koiran kanssa kävelylle ja vanhemmille kylään! 🙂

8.9.2007

Ei mitaan uutta Belgiasta

Filed under: Lätinää,On the Road — Meri @ 8.56

Paivat ovat taysia ja intensiivisia, ruoka on ilahduttavan kelvollista ja aamuiset lenkit ympari jarven ja poikki peltojen koukuttavia, mutta nain ruokablogimielessa raportoitavaa ei oikein ole. Eilen teimme illalla visiitin alas kylaan valtavaan supermarkettiin, jossa toki on belgialaisia erikoisuuksia vohveleista suklaisiin ja kirsikkaolueen. Mukaan tarttui kuitenkin lahinna normikamaa. Tosin mainittakoon, etta ostin pitkasta, pitkasta aikaa macademia-pahkinoita, valtavan hyvia! Tietty myos tummaa pahkinasuklaata kotiin tuotavaksi.

Huomenna siirrymme ensin Gentiin ja sielta edelleen Brüggeen, josta palaan perjantaina takaisin Suomeen. Pidan muulinsilmat edelleen aamollaan ruokaspesialiteetteja varten. Quornia saa muuten taaltakin, Suomi on niin jalkijunassa sieniproden kans. Ja kaipaan suunnattomasti hyvaa teeta, johon Briteissa paasi mukavasti tottumaan… Taalla asiat ovat kehnolla tolalla tea-wise. Litkikaa sita siis minunkin edestani!

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress