MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

2.9.2012

Tervetuloa, korni elämä

Siitä on nyt viisi vuotta, kun kirjoitin Monkeyyn postauksen Euroopan turneeltani, jossa vuonna 2007 suoritin kuukauden mittaisen reissumuotoisen opintojakson ennen valmistumistani toimintaterapeutiksi. Raportoin syömästäni kornista, oikeammin quornista, joka on sieniproteiinituote vähän samaan malliin kuin soijasta tehdään piffejä ja muuta knölliä vegetariaaneille.

Nyt korni on viimein saapunut Suomeen! Tervetuloa. :’) Osallistuin perjantaina Silvopleessä blogaajille tarkoitettuun esittelytilaisuuteen, jossa saimme maistaa Silvopleen kokkien kornista taikomia herkkuja. Quorn-tuotteita tulee Suomessa aluksi myyntiin viisi, joista itse maistoin kahta; kornipaloissa ja fileissä ei nimittäin ole gluteenia eikä muutoinkaan ylimääräisiä lisäaineita. Säilöntäaineita ei ole missään tuotteissa. Jäämiä eli trace amounts  -gluteenia on näissä kahdessakin, mutta nämä häviävän pienet jäämät aiheuttavat ongelmia lähinnä keliaakikoille ja pahasti gluteeniyliherkille.

Kuutioista oli valmistettu todella herkullista cesar-salaattia ja fileet oli maustettu pestolla. Kornin rakenne on hämmästyttävän miellyttävä. Tuotteesta tulee pitkälti mieleen kana, ja toki se on siinä mielessä kuivempi kuin vaikka rasvainen liha (ei kornilla anttia korvaa – entrecoteta), mutta hyvin paljon muuta. Vaikka miksipä sillä tarvitsisi mitään korvata. Se on ihan itsenään hyvin kehittelykelpoinen proteiininlähde ja aulis maustamiselle.

Ainoan miinukseni annan kornille siitä, että tuote on melko prosessoitu (fileet ja palat less so). Plussaa tulee kuitenkin paljon:

  • quornin hiilijalanjälki on huomattavasti lihaa pienempi
  • quornissa ei ole soijan ongelmia
  • quorn ei edellytä eläimen kuolemaa
  • quornin rakenne on miellyttävä
  • quornin keksijä lordi Rank kehitti sieniproteiinin 60-luvulla ratkaistakseen maailman ruokaongelman

Kornin markkinoijat korostavat vahvasti myös quornin terveysominaisuuksia, joiksi he laskevat kolesterolittomuuden, vähärasvaisuuden, vähäkalorisuuden ja kuitupitoisuuden. En ole ehkä täysin samaa mieltä siitä, että nämä ominaisuudet olisivat terveydelle kaikkein optimaalisimpia, mutta eihän kenenkään ruokavalio muodostu pelkästä quornista.

Kaiken kaikkiaan olen kovin iloinen, että korni saapui Suomeen! Kaupoissa se on huomenna maanantaina 3.9.12, aluksi k-ketjun ja myöhemmin muissa. Suomessa markkinoille tulevat kuutioiden/palojen ja fileiden lisäksi paneroituja nuggetteja, jauhelihankaltaista rouhetta ja burgerit eli hampurilaispihvit. Hinnat muistaakseni luokkaa 300g paketti 3,90 ja 400g paketti 4,90.

Myös ihana Silvopleen omistaja Satu Silvo puhui meille tilaisuudessa. Sadulla on kunnioitettava ravintonäkemys, joka perustuu pääosin raakaan ja kypsennettyyn kasvisruokaan, jota täydennetään riistalla ja kalalla. Kaiken taustalla on kohtuus ja ravinnon laatu, eläinten ja maapallon oikeuksia unohtamatta. Siihen kelkkaan on helppo lähteä!

Ja kyllä, kysyin sitä: Quornin nimi tulee kylästä nimeltä Quorn. Se ei ole yritys vallata cornin (maissi) markkinoita.

Ps. Rosmulle terveisiä!

28.8.2012

Vitaliteettia Vitamixilla

Vitamixiin avokadoa, basilikanippu, sitruunanmehua, suolaa ja oliiviöljyä! Huohhh, kuinka kuohhhkeaa.

Kun bataatin keittää kokonaisena kuorineen, se riisuu lähes itse itsensä veitsen pienellä avituksella.

A decent meal. Olen yrittänyt syödä vähän lihaa, sillä verenluovutus on pian edessä vuoden karenssin jälkeen, JIPII!! 

25.8.2012

Bonne maman! Hillopurkin supertahna

Filed under: Gluteeniton,Nuts!,Vitamix — Meri @ 14.18

Vuosia sitten bongasin Kampin K-kaupasta (edelleen mielestäni yksi parhaista marketeista valikoimansa puolesta) cashew-tahnaa. Vastavaa kuin  maapähkinävoi siis, mutta cashew-pähkinöistä. Cashew-voi on taivaallista! Olen mm. täyttänyt sillä macaroneja; tahna sopii marenkikekseihin loistavasti!

Viime ajat olen elänyt enempi suu säkkiä myöden ja säästänyt vähän kurjastikin esimerkiksi luomutuotteista. Olen siis kuluttanut pitkälti kauppojen omia tuotemerkkejä ja tehnyt armotonta hintavertailua. Ruokaan menee vähän vähemmän rahaa, mikä on tässä tilanteessa ensisijaista. En silti tingi perusruoasta, syön mitä haluan ja näen järkeväksi, mutta vähän halvemmin. Kallista cashew-tahnaa en ole raaskinut ostaa pitkään, pitkään aikaan.

Joten, tämän erikoisen (a-)moraalisen alkupuheen jälkeen päästään asiaan eli kukkaruukkuun: ostin viimein cashew-pähkylöitä kaupasta ja testasin Vitamixini voimat tahnanvalmistuksessa. Perfetto! Cashew’t ovat sen verran “kuivia”, että tarvitsivat joukkoonsa lorauksen öljyä tahnaantuakseen, mutta toimenpide kävikin sitten sukkelasti ja ilman, että Vitamix ehti juuri edes lämmetä. Edellisen blenderini pistin koville pähkinöiden kanssa sillä tuloksella, että koko laite oli tulikuuma ja savusi. Vitamixilla ei ole suoriutumisongelmia.

Maailman parhaan hillon purkissa maailman parasta pähkinävoita!

Cashew-voi

  • n. 250 g cashew-pähkinöitä
  • n. 0,5 dl neitsyoliiviöljyä
  • ripaus ruususuolaa
Kaik Vitamixiin, säätö ykköselle, kone päälle, nopea nosto kymppiin ja sitten superteholle. Tampin kanssa touhuamista (sillä painellaan massaa teriin, ettei osa jää tahnautumatta) ja parin minuutin päästä voi oli purkissa! Voin vilpittömästi kehua makua, sillä maistelin sitä aivan erityisen huolellisesti.

 

17.8.2012

Me syömme leipää elämän (ja juomme lähteestä autuuden)

Filed under: Gluteeniton,Leipää — Meri @ 9.26

Ihana tattarnäkkär!

Ilman leipää on ihan mahdollista ja helppoakin elää, myös ilman leivänkorvikkeita, joiden päälle ladata peruspäällisiä. Kivaa vaihtelua ne kuitenkin tuovat ruokavalioon. Itse käytän tällä hetkellä seuraavia leipämäisiä asioita ja leipiä silloin, kun siltä tuntuu:

Useampi vuosi sitten ainakin aseman S-marketista sai tattarikakkuja, eli riisikakkuja tattarista, mutta enää en ole löytänyt. Onko kellään hajua niistä? Ruohonjuuresta ja Ekolostahan saa myös kaikenlaisia kinoa-leipiä jne. Suosituksia? Edullinen hinta olis jee!

Ps. Otsikkoa kumpuaa partioleireiltä nuoruudestani, joilla uskonnollinen vivahde oli ainoa itselleni kyseenalaisempi asia, muutoin RAKASTIN partiota! Tätä laulua laulettiin joskus ennen ruokailun aloittamista, tiedättehän: meee syömmeee leipää elääämän ja juommeee lähteestä autuude-e-en ja ken siitä juo niin saanootaan ei janoa hän milloinkaaan… -Eikö milloinkaan? -Ei milloinkaan! -Eikö silloinkaan? -Ei silloinkaa-a-a-a-aan vaan ken siitä juo niin saanootaan ei janoa hän milloinkaan. Kryptistä.

16.8.2012

Quiche riisistä (gluteeniton piirakka)

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,Kevyt,Piiraat,Sieniä,Vitamix — Meri @ 8.05

Kiitos Vitamix ja kiitos Raakapuoti! Paitsi, että kone on pettämättömän tehokas ja vaikuttava, sen mukana tullut ohjekansio tarjoilee aivan poikkeuksellisia kokkausideoita. Tätä kokeilin heti ensimmäisenä iltana ja tulikuuma suositus sekä itseltäni että Lihansyöjältä. It’s marvellous! Vähän kuin risotto piirakkana.

Ennen uunia.

Täytteet esipaistetulla pohjalla, munamaito uupuu vielä.

Uunista ulos.

Pala parasta piirakkaa!

Quiche (eli riisipohjapiirakka)

Pohja

  • 2 cups eli n. 4,7 dl (let’s make it 5!) kypsää riisiä
  • munanvalkuinen (let’s make it kokonainen muna!)

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen ja voitele piirakkavuoka hyvin. Sekoita valkuainen (tai siis miksei kokonainen muna, ohjekirja tähtää pseudoterveellisyyteen jättämällä keltuaisen pois, ohjeen toimivuutta se ei pilaa) riisiin ja levitä seos piirakkavuokaan tasaisesti niin, että se nousee hiukan reunoille.  Paista uunissa kymmenen minuuttia.

Valmista täyte, itse valmistin seuraavaa:

  • suppilovahveroita
  • (paistettua) pekonia Lihansyöjän vaatimuksesta
  • (pekonin kanssa esipaistettua) vihreää paprikaa
  • kerma-muna-maitoseos, johon muistaakseni 1dl kermaa, 1 dl maitoa, yksi muna ja 1,5 dl raastettua juustoa, suolaa

Levitä täytteet esipaistetulle pohjalle ja kaada päälle munamaito. Paista, kunnes munamaito on asettunut. Ehkä 30-45 minuuttia. Yritän taiteilla piiraasta hienoja paloja, mutta älä ota siitä stressiä! Munamaito ja pohjan riisi tekevät tuotoksesta tosiaan kermaisen risottomaisen, aiiiiiika hyvää.

Piiraasta saa helposti maidottoman käyttämällä munamaitoon kookosmaitoa, pähkinä- tai siemenmaitoja tai jopa kaura- tai soijamaitoa. Miksei vuohenmaitoakin? What ever is your cup of tea.

Ps. Joku ihmetteli, mihin Vitamixia tässä tarvittiin. Ohjeessa Vitamixilla blendattiin munamaito. Itse käytin Vitaa juuston raastamiseen.

15.8.2012

Samettia lautasella

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Vege,Vitamix — Meri @ 18.58

Jostain syystä sain päähäni haluta jotakin samettista, kermaista ja valkosipulista ruoaksi, kun kotiuduin Uunisaaresta, jossa vietin päivän hyvässä seurassa, ja jonka jälkeen pistäydyin kirjajulkkareille (Onnea Hanna ja Alexander!). Kirjajulkkareilla tarjottiin toki maistiaisia Safkaa-kirjasta, joista eritoten haukimuhennos oli mieleeni.

Haukimuhennoksen (joka sekin oli samettista ja kermaista mutta ei valkosipulista) sijaan valmistin eräänlaisen mukaelman eli pastissin Amazing Auberginesta. Tällä kertaa kyseessä ei ollut kastike vaan soppa. Aito, silkkinen ja tasainen, kuohkea ja lämmin sosekeitto. Sanoinko jo, että samettinen?

Näin se menee.

Kun lautanen tyhjentyi, Strutsikoira nuoli sen vielä huolellisesti puhtaaksi. Maistuis varmaan… !

Samettisoppa

  • 1 iso munakoiso
  • 1 peruna
  • n. puolet pienestä kukkakaalista
  • 2 valkosipulinkynttä
  • keitinlientä, maitoa
  • suolaa

Kuori munakoiso ja peruna, paloittele ne ja kukkakaali. Keitä vähässä vedessä kypsiksi. Kaada keitinvesi talteen ja soseuta pehmeät vihannekset sekä valkosipulinkynnet Vitamixissa, muussa blenderissä tai sauvalla pienen liemimäärän kanssa. Lisää lientä niin, että keiton paksuus on sopiva. Liemen ohella voit lisätä kermaa, kookosmaitoa tai maitoa nesteeksi. Mausta suolalla.

Itse käytin laktoositonta kevytmaitoa, kun sitä oli jäljellä jäätelökokeiluista. Laitoin siis keitinlientä varmaan 3-4dl ja maitoa 1-1,5dl. Hiivatin hyvä idea, tämä oli taivaallista!

Tuloksena mielettömän maukas ja umaminmakuinen soppa, jota voi höystää halutessaan vaikka juustokuutioilla (laitoin!) tai muulla prodella tai mausteella. Tunnustan, överiksi meni, niin oli hyvää; söin kaiken. Yksin.

14.8.2012

Vitamix ja minä

Filed under: Elävä ravinto,Lätinää,Vitamix — Meri @ 6.56

Eilen Monkeyköökkiin saapui uusi jäsen. (Edit: kyselyiden vuoksi lisättäköön, että Vitamiximme on peräisi Raakapuoti.fi:stä.) Vanhempia jäseniä on pantu monia ajoissa ja hyvin eduin eläkkeelle vuosien mittaan, joten masiinavalikoima on peräti hillitty. Tulokkaassa onkin poweria varmaan kymmenen muun edestä! Pakko sanoa, että oli hämmentävä kokemus, kun Lihansyöjä suoritti neitsytmatkan Vitamixin kanssa valmistamalla green smuutin.

Tässä hän on.

L-Syöjä lappoi valtavaan kannuun marjoja, vettä, kurkkua, pinaattia ja parsakaalia. Kun historiallinen kytkimenkääntö tapahtui, aineet RÄJÄHTIVÄT sekunnissa sirpaleiksi! Se oli uskomatonta. Kuin maailmankaikkeuden synty, tuloksena maailman sijaan (melko pahanmakuinen) green smuuti. Amatöörimäisestä maustaan huolimatta smuutin rakenne oli silkkaa jukkapoikaa, silkkisempi kuin voi kuvitella. Onnistunut ensiajelu.

Illalla otin sitten Vitamixin omiin käpäliini ja pistin kokeillen. Naurattaa (Vitamixin äärellä, vrt. salaatin kanssa), kuinka stydi ja monikäyttöinen tämä muuallakin ylistetty “blenderi” on. Blenderiksi kutsuminen on tietysti vähättelyä. Vitamix on yleiskone ja sotkanmuna.

Tässä kuvia Vitamixin ja itseni eilisistä seikkailuista.

Juusto raastuu.

Porkkana raastuu. Tuttu koulusta!

Maito, jääpalat ja marjat JÄÄTELÖITYVÄT!

13.8.2012

Monkey has it.

Filed under: Elävä ravinto,Lätinää,raw food,Vitamix — Meri @ 15.14

10.8.2012

Bataattirieska, tuo perinneoranssi alusta

Filed under: Gluteeniton,Leivonta,Maidoton — Meri @ 8.09

Paakaroin jokin aika sitten peruna-tattaririeskaa, joka oli oikein hyvää, käyttisresepti. Eilen, kun kotiuduimme aika myöhään Tahkon reissulta (auto hajosi jo menomatkalla joten paluu tarjoili Express-bussin ja junan tunnelmia – reissu oli kyllä ihana!), kyhäsin vastaavia rieskoja bataatista. Melkeinpä parempia!

Oraaaanzh.

Here she is again, dressed.

Batatabröd (bataattirieska)

  • yksi keskikokoinen bataatti
  • n. 0,75-1 dl tattarijauhoa
  • 0,5 dl puhdaskaurahiutaleita
  • ripaus suolaa
  • vajaa desi vettä
Kuori bataatti, pilko paloiksi, keitä kypsäksi vähässä vedessä. Lämmitä uuni 250 asteeseen. Muusaa bataatti ja lisää joukkoon vajaa desi vettä. Mittaa soseeseen jauhot ja hiutaleet, sekoita. Voit ensin laittaa puoli desiä tattarijauhoa, ja sitten lisäillä niin, että koostumuksesta tulee sopiva tankea. Painele mielellään VOIDELLULLE leivinpaperille pellille littanaksi. Paista, kunnes väri on hyvä tai, kuten omassa kaasu-uunissani, väri on edelleen sama mutta koostumus on jykevöitynyt. Ehkä 10 minuuttia.
Pue esim.kalkkunaleikkeeseen, juustoon, salaattiin ja kurkkuun!
Huom! Leivinpaperi kannattaa pyyhkäistä vaikka öljyllä ennen rieskan räiskälöintiä, sillä tämä kyllä jumittaa paperiin hyvin, semminkin kun asteet ovat uunissa niin korkeat, että paperi ikään kuin kuivaa. Irroitus käy helpommin.

 

 

4.8.2012

Nerojen yksinäisyys (Monkeyfood ruokakulttuurin asialla)

Filed under: Lätinää — Meri @ 20.50

Suurin osa lienee kuullut tarinan kahden sokeripalan paketin keksijästä, joka teki legendan mukaan itsemurhan, kun kukaan ei osannut avata pakettia kuten hän oli tarkoittanut, vaan sokerit revitään ulos kuorestaan.

Nyt verkossa on valloillaan meemi, joka paljastaa, että toinenkin ensinäkemältä yksinkertainen ja mitätön arjen astia on enemmän kuin päälle näkyy: kertakäyttöinen ketsuppiastia nimittäin laajenee osaavissa käsissä laakeaksi kupiksi, johon on kovasti helpompi dipata tuotteita kuin pikkiriikkiseen kuppiin! Laajaan astiaan mahtuu enemmän ketsuppiakin ja siis flavonoideja (onko kuppi superfoodi?). Avattu kippo on myös kaunis.

Jotta vältymme (henkilökohtaisilta) tragedioilta, toimikaamme seuraavasti:

Ennen kuin täytät kipon (mihin ikinä sitä käytätkään), avaa taitokset.

Sä oot sokruu, mun sylissäni… Pakettia ei tule repiä tai liepeitä vedellä, se aukeaa kauniisti kahtia taittamalla kuin kekseliäin origami konsanaan.

No niin, onneksi on internet ja Monkeyfoodin sivu fabossa. Minua valistettiin siellä valtamedioiden uutisoinnista, josta käy mm. ilmi, että Ã…ke, sokeripalapaketin keksijä, piti ihmisten osaamattomuutta kyllä “harmillisena”, mutta kuoli luonnollisen kuoleman. Taas pelastui yksi ihmishenki turhalta kuolemalta!

Ketsuppiastiastakin kerrotaan sensaatiohakuiseen tyyliin, usko tai älä.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress