Jäisen kylmä neitokainen ja ihmeen kaunis kokakola, onko muilla salattua partiolaishistoriaa? Siihenhän liittyvät olennaisesti kaikenlaiset laulut, joilla kevennetään iltanuotion lisäksi pitkien vaellusten tunnelmaa. Itse diggailin (meri-)partiolaisuudesta paljonkin, ja joskus haikailen edelleen palaavani. Vaellusten ja leirien ylittämätön kulinaarinen kohokohta oli vartion kesken jaettu purkki sikanautaa, joka tehtiin yhdessä makaroonin kanssa trangialla. Huimaavan hyvää suurustetun kanakeiton jälkeen.
Tämä macaroni ei nyt kuitenkaan ole ollenkaan metrinpitkä eikä partioleirien ylikypsä tahmapasta rasvaisella sikanaudalla, vaan kevyt, kaunis ja vaaleanpunainen. Pieni ja pyöreä, pullea palttoonnappi. Macaron on ranskalainen marenkileivonnainen 1800-luvulta, jota 1900-luvun alussa alettiin täyttää hampurilaismalliin erilaisin täyttein. Maut ja värit esiintyvät nykyään kaikissa sateenkaaren sävyissä ja täytteeksi voi sivellä monenlaisia levitteitä, marmeladeja, suklaasekoituksia, keksi itse lisää.
Apinanruokakeittiössä näitä oli kokeiltava, kun varpaan johdosta tätä aikaa piisaa ihan ylenmäärin ja lisäksi sain ajatuksen nappien täyttämisestä cashew-pähkinävoilla. Ensin ajattelin tehdä ihan valkoisia, kun en elintarvikevärejä omista, mutta hahaa! Joskus siitä on iloa, että on tuotu kaupasta väärä tuote. Mansikkatomusokerin ansiosta macaronini ovat sittenkin aika suloisia. <3
Ohjeen bongasin töissä selaamastani vanhasta Kotivinkistä ja kotona vielä kuukkeloin. Ja Vesikirppuhan oli tehnyt näitä saman reseptin perusteella jo melkein vuosi sitten! Tässä ohje, jonka marenkiosuutta itse noudatin, tosin tein vain puolet.
Macaron-leivonnaiset (40 kpl)
- 3 valkuaista
- 4 dl tomusokeria (myös mansikan- tai suklaanmakuinen käy, jos haluaa väriä)
- 3 dl mantelijauhoa (n. 150g)
- (elintarvikeväriä)
Aseta leivinpaperi valmiiksi kahdelle pellille. Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi ja ala sitten lisäillä tomusokeria vähitellen, koko ajan vatkaten. Vatkaa, vatkaa! Seos muuttuu tahmaiseksi ja kiiltäväksi, sormien välissä kokeiltuna sokerin pitäisi olla liuennut ja seoksen täysin sileää. Kääntele joukkoon mantelijauhe ja nostele seoksesta pellille teelusikan kokoisia länttejä, jätä leviämisvaraa. Kauneimman ja yhtenäisimmän lopputuloksen saaneen sellaisen pursotuspussin avulla, tai sitten tavallisen pakastepussin johon vaan reikä päähän.
Jätä macaronit huoneenlämpöön puoleksi tunniksi, ja paista sitten 125-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Irroita terävällä veitsellä jos tarvis, omani olivat ihan irtonaisia. Valmista haluamasi täyte. Melkein kokeilin kookoskermaan sulatettua tummaa suklaata, mutta laiskuus vei voiton.
Ota marenkinappi ja nosta sen tasaiselle puolelle pieni keko pähkinävoita. Ota toinen marenki, ja paina se varovasti kiinni niin, että täyte hieman leviää. Tuloksena on pullukka marenkipallero, päältä rapea ja sisältä tahmea ja ihana. Pähkinävoi teki macaronille vain hyvää ja makuraatilaiseni eivät olisi lähteneet, ennen kuin marenkilautanen oli täysin tyhjä… Muutaman sentään jättivät Lihansyöjän kritikointia varten.
Yhteen macaroniin kokeilin sokeroimatonta luomu-mansikkahilloa, mutta se oli hieman vetelää pysyäkseen. Mainostan kuitenkin tuota äärettömän täydellistä tuotetta; Clearspringin Organic Fruit Spread, jota saa ainakin Kampin K-kaupasta. Ei liian makeaa, vaan marjaista, mansikkaista ja käsittämättömän hyvää mm. juuston kanssa. Säilyvyys tietysti kehnohko, mutta eipä se säilyisikään. 🙂
