MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

23.12.2007

Länteen ja itään, muulia ei pysäytä mikään!

Filed under: Överi,Lätinää,Napot,Nuts!,Suklaa — Meri @ 18.04

Niin rouheat pari päivää takana, että rakas Monkey on jäänyt ihan hunningolle. Mutta piankos sen turkki taas kiiltää ja silmissä on tuttu pilke. Perjantaina valmistuin siis toimintaterapeutiksi, jota juhlittiin asian vaatimalla vilkkaudella skumppaa säästämättä!

Lauantaina vauhti ei hidastunut lainkaan. Vuoden viimeisten GPP-treenien jälkeen suunta kävi kohti Hyvinkäätä ja hevostalleja. Vaikka juhlinnan jälkeinen väsymys lievästi painoi, kapusin urheasti Benjaminin selkään ja pistin parastani. Benkku oli Peppi Pitkätossun hevosen Pikku-ukon näköinen täplikäs poni ja laji lännenratsastus. Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa ratsastamaan ja vielä kauboina! Hilpeintä oli yrittää saada heponen seisahduksiin länkkärityyliin istunnalla ja sanomalla whoa. Nauratti niin kovasti ettei viesti tuntunut menevän perille 😀 Sitä paitsi Benkkukin oli varmaan juhlinut edellisenä päivänä, sen verran kovasti sitä sai ajaa eteen liikkeen aikaansaamiseksi.

Lännestä matkattiin kotiin ja suoraan itään eli ystävien luokse viettämään perinteistä venäläistä iltaa. Tänä vuonna tarjolla oli bortschia, blinejä erilaisin päälisin sekä mustikkakukkoa. Ensimmäistä kertaa ko. eventissä uskaltauduin syömään mätiä, ja alustavasti pidin enemmän muikun- kuin siianmädistä. Kahvin kanssa imailtiin port-viinin ohella kommentoija Matleenan vinkistä valmistamiani Nigellan fudgeja, joista pidettiin kovasti. Oli mieletöntä, kiitos J ja V ja kaik. <3

fudge

Että väsyneenä mutta onnellisena täällä keräilen kappaleitani ja koetan saada joulupuuhat pakettiin. Vielä olis listalla tanskalaisten uppopaistettavien (!!) kekujen valmistus ja pientä pakkaamista, sit leffaan relaamaan. Tämä postaaminenkin tuntuu vaativan ylimuulisia voimia, onneksi niitä on. 😉

Valmistujaisiin äidiltäni tilaaman maailman parhaan voileipäkakun ohje seuraa heti, kun saan siitä tarkan version. Tässä vielä helpot ja herkut fudget. Issekkii maistoin maidosta huolimatta. 😛

Tahmeat kuutiot (eli suklaa-pistaasi-fudge, Nigella Express, n. 64 kpl)

  • 350 g tummaa suklaata (vähintään 70%)
  • 1 prk/397 g (makeaa) tiivistemaitoa
  • 20 g voita
  • 150 g pistaaseja (kuorineen siis reilummin)
  • (ripaus suolaa)

Paloittele suklaa. Kuori pistaasipähkinät ja murskaa ja pakastepussissa kaulimella mäiskien, jätä joukkoon isompiakin paloja. Laita suklaa, tiivistemaito ja voi paksupohjaiseen tai haudekattilaan. Jos pistaasisi eivät ole suolattuja, voit heivata myös ripauksen sitä seokseen. Lämmitä seosta miedolla lämmöllä ja sekoittele, kunnes se on tasaista ja suklaa on täysin sulanut.

Sekoita joukkoon pähkinät ja kaada seos 23 cm suorakaiteen malliseen laakeaan astiaan. (Itse käytin kahta kaupan suurempaa foliovuokaa, sellaisia makaruunilaatikolle tarkoitettuja.) Anna jäähtyä ja siirrä sitten jääkaappiin jähmettymään. Leikkaa fudge n. 3×2 cm paloiksi ja säilytä pakkasessa, josta ne ovat suoraan valmiita syötäviksi. Erityisen hyvin kuutiot sopivat kahvin kanssa.

fudge2

16.12.2007

Välipostaus, kahvia ja pullaa

Filed under: Arkiruoka,Leivonta,Napot,Piiraat — Meri @ 23.40

Taas venkula menin puijaamaan ja nyt kaikki kahvin- ja pullanhimoiset joutuvat pettymään karvaasti. Tarjolla on näet vain teetä, piirasta ja kurkkua, venäläiseen malliin.  Jos ohjelmanmuutos tuntuu liian raskaalta, voi toisen slaavilaisperinteen mukaisesti hulauttaa votkun naamariin ja ottaa pienet ripaskat. Kyllä se elo siitä urkenee.

Vaan urkenee se piiraallakin. Viime perjantaina sisareni kyläili asujaimistollani töidensä jälkeen ja samalla kun rupattelimme viimeisimmät kuulumiset, valmistui maukas piirakka jouhevalla yhteistyöllä. Tällä kertaa lätinät eivät saaneet suolaa vaihtumaan sokeriksi tai edes tuotosta palamaan.

Piiraan pohja oli luottotyyliin parmesanilla höystetty peruspeti, joka sai täytettä hapankaalista, kuutioiduista etikkapunajuurista ja tuoreista herkkusienistä. Luomus kruunattiin kevyellä soijaruokakermalla, johon upotettiin tunnettuun tapaan pari munaa ja mausteita. Vaaleanpunainen arkieväs oli ihan erkkiläisen hyvää ja lähti siskon mukaan syötäväksi. Että jos on hapankaalia nurkissa, niin näin siitä pääsee ihanasti eroon. Näinkin.

piiras
Samaan syssyyn mainostan Kulinaarimurulan mielettömiä valkosipulikurkkuja, jotka tavan kurkustakin tehtyinä potkivat ihan satasella. Poksahteleva hapokkuus ja tymäkkä valkosipuli saavat lauhkean kurkun maistumaan ihan uudelta. Hauskinta on, että koiravieraani Nelli ihastui kurkkuihin liikuttavalla tavalla ja vähemmän liikuttavasti käytti kaikki osaamansa kerjäystavat itkusta vikinään ja murinasta mökötykseen. Ei ole tuohesta karvakaverinkaan suu.

kurkut

[Kurkut on säilötty hapankaalipurnukkaan, kuinkas muutenkaan.]

9.12.2007

Snap, cracker, pop!

Filed under: Gluteeniton,Napot,paleo,Välipalaa — Meri @ 23.20

Nämä kräkkerit syntyvät sormia napsauttamalla ja ovat todellakin pop. Parasta on, että näitä piissejä voi popsia lähes jokainen; paleot, karpit, keliaakikot, laktoosi-intolerantit ja vegetaristit kaik yhes koos. Imagine all the people, living life in piiis… U-uuu-u-u-uuu.

kräkker

Piiskräkkers

  • 4,7 dl mantelijauhetta
  • 1 tl soodaa
  • n. 1 tl valkosipulimurskaa
  • 3 tl kuivattuja (italialaisia) yrttejä kuten 2 tl timjamia + 1 tl basilikaa
  • 2,35 dl parmesanraastetta
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 4 rkl vettä
  • ripaus suolaa
  • ripaus kurkumaa väriksi

Käännä uunin nupit kaakkoon tai ei aivan, 175 astetta riittää. Paahda valkosipulimurska pannulla, raasta parmesaani ja sekoita kaikki ainekset yhteen. Maista ja säädä mausteet, jos tarvis. Seoksesta pitäisi muodostua hieman murumainen, kasassa kuitenkin pysyvä massa. Jos seos jää liian irtonaiseksi, lisää tilkka vettä. Levitä massa leivinpaperoidulle pellille kostutetuin käsin mahdollisimman ohueksi levyksi. Paista uunin keskiosassa viitisentoista minuuttia, kunnes keksi on kullankeltaista ja kuivaa. [Edit 11.12. Jos haluat, voit jäähtymisen jälkeen paloitella levyn ja paistaa paloja vielä muutaman minuutin ekstrarapeuden aikaansaamiseksi. Ens kerralla aim sou gona!]

Anna jäähtyä ritilällä rauhassa, jotta keksi asettuu. Leikkaa sitten taikinäpyörällä, pitsaleikkurilla (ehkä amerikkalaisempi ilmiö?) tai veitsellä sopiviksi paloiksi. Vaihtoehtoisesti voit katkoa levyn epämääräisiin lohkareisiin. Erinomaista suolapalaa, rapeaa ja maukasta. Päällisiäkin voi sommitella makunsa mukaan.

Ohje on losangelesilaisen Karinan blogista Gluten-Free Goddess.

11.11.2007

Mökkimenu

Filed under: Arkiruoka,Lätinää,Napot — Meri @ 19.51

Lähdettiin eilisten treenipikkujoulujen jälkeen piipahtamaan mökillä ja palattiin vasta tänään iltapäivällä isänpäivälounakselle. Mökillä oli märkää, mutaista, kodikasta ja mahtavan leppoisaa. Ohjelma koostui saunomisesta ja kokkauksesta nokkauni- ja löhkäyshöystöin (löhkääminen on sitä sohvan pohjalla tapahtuvaa velttoutta).

Ruokakin oli mielenkiintoista heti alusta saakka. Nautimme nimittäin tuloatriaksi PURKKIhernekeittoa! JOOJOO, sitä klassista, tosin luomuna. Sitä juuri, jonka poltin pohjaan ennen kuin minuun iski kokkikärpänen ja hylkäsin hernerokan vuosikausiksi. Lisämausteilla sinappia unohtamatta soppa maistui yhtä hyvältä kuin ennenkin. Hernekeiton suomin supervoimin valmistelimme sitten illan mittaan ja saunomisen lomassa kaikenmoista purtavaa.

Alkupalaksi ja napoksi palsternakka- ja lanttulastuja. Näitä on tehty ennenkin. Pannu neloselle ja lämpimäksi, juures (mm. bataatti toimii hyvin myös) veitsellä lastuiksi ja pannulle. Annetaan oikein kuivahtaa, maustetaan suolalla ja paprikajauheella tai grillimausteella, kuten eilen.

lastuja

Lisukkeeksi öljyssä, suolassa, pippurissa ja valkosipulissa tunti-pari marinoitua tuoretta parsaa, joka viihtyi uunissa reiluhkon ajan ja oli mahdottoman mehevää ja maukasta.

parsaa

Broilerin koipireisiä, jotka viihtyivät uunissa parsojen kanssa myös marinoiduttuaan aikansa muistaakseni soijasta, Worchestershirestä ja ties mistä tehdyssä liemessä. Todella mainiota eikä lainkaan kuivaa, kuten kana joskus.

koipireisi

Lisäksi tarjolla oli uunissa tehtyä kuhaa, Lihansyöjälle lihaa ja salaattia. Jälkiruokaakin pisteltiin hyvällä halulla, siitä pian oma postaus! On se metsäilma ihmeellistä, hyvin se friskaa päätä ja niskaa kuten Aaro Hongan iki-ihanissa poikakirjoissa (Iloinen internaatti ja Riuska ratsuväki) sanottiin.

ateria

26.10.2007

Juureslastut

Filed under: Napot,Vege — Meri @ 12.44

Asiaankuuluvan syksyinen teema. Innostuin siis vuolemaan punajuurta ja porkkanaa lastuiksi, jotka sitten maustoin ja paahdoin uunissa. Ei ihan sipsejä, mutta varmaankin rasvaa lisäämällä ja uunin lämpötilaa plus paistoaikaa säätämällä pääsisi lähemmäskin. Idean vohkin jostakin naistenlehdestä, jota selailin eilen kaksien treenien välisessä koomassa.

lastuja

Paahdetut punajuurilastut (ja porkkana-!)

  • punajuuria
  • porkkanoita
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • paprikajauhetta

Säädä uuni lämpöön 225. Kuori juurekset ja vuole juustohöylällä ohuiksi ja kauniiksi lastuiksi. Suihkuta oliiviöljyä lastuille, mikäli omistat suihkepullon, muuten voit vain pirskotella sitä taiteellisesti. Rouhi päälle suolaa ja karista paprikaa. Sekoita. Anna juurille uunia ehkä vartin verran, tarkkaile prosessia. Tosin omistani juuri ne hivenen kärähtäneet olivat ehdottomasti parhaita.

Kelpaa napoksi, lisukkeeksi tai vaikka salaattiin. Itse pistelin kylmäsavutofun seurana iltapalaksi.

26.9.2007

Vihreä hummus

Filed under: Napot,Soosit — Meri @ 13.23

hummusherne

Uusimmassa Vihreässä langassa oli läjä mielenkiintoisia reseptejä, sillä kuten jutun Politiikkaa pataan ingressi sanoo, syöminen on poliittinen teko. Reilu kauppa, luomu, lähiruoka, haittaverot, talvitomaatit, kasvisruoka, riista, vientituotteet, terveysvaikutukset, kouluruokailu, ruokakulttuuri, syömishäiriöt, erikoisruokavaliot – kaikki herättävät helposti keskustelua seurassa kuin seurassa, syödä kun täytyy. Ruoka taitaa olla omassa repertuaarissani small talkin ykkönen. Siitä puhumalla on niin helppo aloittaa vaikka vieraisiin kulttuureihinkin perehtyminen, vaikka se ei neutraali asia olekaan.

hernehummus2

Saattaa olla, että Apinakeittiössä kokkaillaan vielä Riistäjän kakkua, yksityisautoilijan herkkua tai Maaseudun tulevaisuutta, mutta aloitin hummukselle läheistä sukua olevalla Vihreällä hernetahnalla. Kikherneet on korvattu tavallisilla herneillä ja mausteita on ohjeesta karsittu, tosin lisäsin itse valkosipulin takaisin. Oikein maistuvaa ja mahalle mahdollisesti parempi kuin kikherne, tästä piti se lihiksiin kiintynyt lihansyöjäkin kovasti. Tänää tahna pääsee tulikokeeseen kun vien sen vannoutuneiden kasvissyöjäystävieni sekä sapaskokki Vapun ruokapöytään.

Vihreä hummus

  • 200 g pakasteherneitä
  • 2 rkl tahinia eli seesamtahnaa
  • 0,5 dl öljyä
  • 2 rkl sitruunamehua
  • valkosipulinkynsi
  • suolaa, pippuria
  • (mantelilastuja)

Sulata herneet ja soseuta kaikki ainekset sekaisin. Tarkista maku ja lisää sitruunaa, valkosipulia, suolaa ja pippuria mikäli tarvis. Yhdistele muihin ruokiin makusi mukaisesti tai haukkaile suoraan lusikasta. Päälle paahdoin koristeeksi mantelilastuja, vähän hummuksen pinjansiementen jalanjäljissä.

(Ja ne suklaakonvehditkin tekevät tuloaan, tämä vain vaati päästä framille ensin.)

19.9.2007

Tulin, näin ja söin

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Kala,Napot — Meri @ 21.37

Maanantain Hesarissa Elämä & Terveys -sivuilla olleessa Hallitaan painoa -artikkelisarjan jutussa Poissa silmistä, poissa mielestä lanseerasi mielenkiintoisen termin. Jutussa kerrotaan jenkkitutkija Brian Wansinkin kokeesta, jossa työpaikalle asetettiin päivittäin näkysälle karamelli poikineen ja kulutusta seurattiin. Seuraavalla viikolla samat mässyt asetettiin paikoilleen, mutta nyt kansien alle piiloon. Syöty karkkimäärä väheni lähes puoleen. (Tietysti voi kysyä, olisiko kulutus ollut nolla, jos yhtään karkkia ei alunperinkään olisi tuotu tarjolle, mutta sehän olisi tylsää. Tylsä ei myy lehtiä eikä rahoita tutkimuksia.)

nami

[Kuvassa näen ruokaa pyöräretken viimeisenä päivänä; huomaa paljastava elekieli.]

Wansink käyttää ilmiöstä nimeä seefood, niin kekseliästä että ihan naurattaa! Mainio kohde hilpeille sanaleikeille, varsinkin, kun kokkasin eilen seafoodia joka oli todella kaukana seefoodista… 😉 Juttu jatkuu muuten vielä siten, että mellien asettaminen pari metriä KAUEMMAS vähensi murkinointia entisestään. Ja ruokablogithan on seefoodia parhaimmillaan! Ruokahalu kasvaa, myönteisessä mielessä, kun sukkuloi erikoisten, upeiden, arkisempien ja kokeilevien keitosten parissa.

Vaan ohjeeseen. Tarkoituksenani oli siis tyypata englantilaisen ruokalehden Freshin Thai Prawn Cakes -respaa eli rapupalleroita. Koska olen soveltelijoiden aatelia typeryyteen saakka, korvasin huoletta kolme ainesosaa viidestä vaihtoehtoisilla. Lopputuloksena oli palleroita, jotka kyllä maistuivat todella hyvälle, mutta hajoilivat autuaasti koostumukseensa pannulla. Ohjeessa vinkataan (vinkata, mikä ihana uudissuomen sana) että käytettäessä rapujen sijaan kalaa kannattaa lisätä yksi munanvalkuainen sitomaan massaa. Olisi toiminut tässäkin. Alla alkuperäinen ohje.

Thai Prawn Cakes (neljälle)

  • 500 g kuorittuja katkarapuja
  • 1 tl punaista currytahnaa
  • 4 kevätsipulia silputtuna
  • pieni puska korianteria, hieman saksittuna
  • 1,5 tl kalakastiketta (fish sauce)

Hurauta ainekset blenderissä massaksi ja pyöritä kostutetuin käsin palleroiksi, noin 12 kpl. Paista reilussa määrässä öljyä pannulla n. 4 minuuttia per puoli (Montako puolta pallossa on?) kunnes kullanruskeita. Ohje ehdottaa seuraksi nuudeleita soija- tai sweet chilikastikeella. Ja tosiaan, jos korvaat ravut kalalla, lisää yksi valkuainen ja paista hieman pidempään.

moukut

Paljastan ihan vain tässä leipätekstin joukossa, että korvasin korianterin tuoreella pinaatilla, sipulin pinjansiemenillä ja currytahnan kuivakarrilla. Tarjoilin moukut itselleni kera vihreän vihannessoseen (kesäkurpitsaa, parsakaalia, sipulia, currya) sekä oranssin porkkanapureen (porkkanaa ja rakuunaa). Olin oikein tyytyväinen ateriaan.

Jälkiruoaksi voit nautiskella esimerkiksi Kepeää Lassieta tai Mansikanpunaista semisorbeetä.

Kepeä Lassie

  • puolikas banaani
  • 4 jääkuutiota
  • soijamaitoa
  • (pellavansiemeniä)

Blenderiin! Mmmmmm. Raikasta ja ihanaa.

lassi

Mansikanpunainen semisorbee

  • pakastemansikoita (n. 6)
  • soijamaitoa
  • makeutusta

Mansikat blenderiin ja murskaksi! Lisää maito. Nauti nopeasti kun sorbee on vielä hyistä ja hyvää.

sorbee

26.8.2007

Aperitif – avoin kaupunki

Filed under: Kala,Lätinää,Napot — Meri @ 9.53

aperitif

Kun lähden taas tänään kolmeksi viikoksi koto-Suomesta, jätän teille hetkelliset hyvästit ravintola Indigon oivalluksen muodossa. Kaikille ruokailijoille tarjoiltiin aperitiiviksi shottilasista nimittäin purjo-peruna-savukala-sosekeitto, jonka päälä koreili paahdettua sipulia. Johtuen sisältämästään laktoosista sain vaihtoehtoisen napon; graavilohta maissilastulla. Yllä saattoi olla vielä pala yrttiä, mutta näin pelkistettynäkin loistava yhdistelmä! Myös shottisoppa oli taivaallista, maistoin kyllä. 😉
Voikaa hyvin ja pehmeästi, palataan äärelle!

5.8.2007

Fenkolia ja parmesania

Filed under: Napot,Sallad — Meri @ 18.17

fenkoliparmesan

Tämä on pitkään odotellut muistikirjani takasivuilla, jostain sen olen keväällä kopioinut kokeiltavaksi (olisiko ollut Kesäruokaa-niminen reseptiopus). Fenkoli on miedon aniksen makuinen upea vihannes, jonka olemassaolon olen varsinaisesti vasta vuoden vaihteen aikoihin itse keksinyt. Sittemmin olenkin suikaloinut sitä jos jonkin kerran salaattiin ja muuhun. Tämä on kuitenkin mielestäni oikein salonkikelpoinen alkuruoka, kovin simppeli, mutta parhaathan ovat.

Fenkoli-parmesansalaatti (kahdelle)

  • pienehkö fenkoli
  • pala parmesania
  • oliiviöljyä
  • (sormi-)suolaa

Suikaloi fenkoli ohuiksi viipaleiksi suoraan tarjoilulautasille. Rouhi päälle suolaa tai mikäli varannoistasi löytyy, ropsi oikein sormisuolaa. Sumuta kevyesti oliiviöljyllä ja veistele parmesaanista päälle antelias määrä lastuja. Se on siinä. Tsss! Hyvää.

fenkoliparmesan2

30.6.2007

Kesä ja kurpitsat

Filed under: Napot — Meri @ 8.28

Englanninkielisen blogimaailman blogikokin Janetin esimerkin perässä valmistin juhannuksena pieniä kylmäsavulohipalasteluita. Ruokaseura oli erityisesti toivonut kylmäsavulohta (lihisten lisäksi) ja suunnitelmana oli oikeastaan tehdä myös Suomi-sushia hapankorpun kanssa, mutta oioin vähän mutkia ja tein vain nämä. Herkkupaloja temmoset.

lohirulla

Kylmäsavulohta kesäkurpitsassa (Zucchini Rolls with Salmon and Cream Cheese)

  • kesäkurpitsa
  • 100 g kylmäsavulohta
  • 100 g kylmäsavulohituorejuustoa
  • valkosipulinkynsi
  • suolaa, pippuria
  • öljyä
  • (ruohosipulia)

Vuole kesäkurpitsasta kuorimaveitsellä ohuita viipaleita, voit ensin puolittaa kurpitsan jos se on kovin iso. Aseta siipaleet leivinpaperille tms., pirskota tai suihkuta niille hieman öljyä ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Valmista täyte sekoittamalla haarukalla pienitty kylmäsavulohi tuorejuustoon ja hienonnettuun valkosipuliin sekä halutessasi saksittuun ruohosipuliin. Kesäkurpitsaslaissi kerrallaan aseta sen päähän lusikallinen täytettä ja rullaa kasaan. Skädäm! Juu häv sam napos.

lohikorpussa

Suomisushit tosiaan mentiin siitä missä aita oli matalin eli ihanaa täytettä vaan korppujen piälle. Eipä siinä muuta tarvita.

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress