MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

27.9.2007

Hehkuvaa ja helmeilevää

Filed under: Arkiruoka,Herkut,Uunista,Vege — Meri @ 12.28

Syyskuun ruokahaasteen loppukiri on alkanut! Käy sysimässä suosikkisi voittoon Suu auki -blogin maisemissa. Kas täällä, olkaa hyvät –> Äänestämään!

—

santly

Kyllä parhaat kaverit on parhaita ja kyllä hyvä ruoka on hyvää! Ja kyllä harvojen sadepisaroiden täplittämää syyskuun hämärää iltaa on mukava viettää sisällä lämpimässä vatsa aivan liian täydeksi syötynä matkasuunnitelmia tehden. Kokkien kuninkuusluokkaan lukeutuva Ville (sympaattisempaa chefiä saa hakea) oli haudutellut iloksemme tuntikaupalla mahtavaa munakoiso-lasagnea. Tässä resepti kokin omin sanoin.

Villen munakoisolasagne (6 annosta)

  • 2 munakoisoa
  • reilusti hyvää oliiviöljyä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 sipulia
  • 2 tölkkiä säilyketomaatteja
  • 2 purkkia tomaattipyrettä
  • 1 lusikallinen sokeria
  • 1 dl valkoviiniä
  • lasagnelevyjä
  • 300g mozzarellajuustoraastetta (tai jos ei oo intoleranssii ni normi mozzarellaa)
  • 1 puska timjamia
  • 1 puska basilikaa
  • suolaa, mustapippuria
  • (koristeeksi 1 pihvitomaatti)

Munakoisopreppikset: leikkaa munakoisot pituussuunnassa n.3-5mm siivuiksi. Itketä munakoisot (suolaa päälle, 15min odotteluu, huuhtelu ja paperil pyyhintä). Paista munakoisot ja 1 valkosipulinkynsi (antaa makuu) reilussa oliiviöljyssä n. 2min per puoli. (Kunnes ne on pehmeitä). Kastike: silppua sipuli, valkosipuli ja yrtit. Kuullota sipuli ja valkosipuli öliiviöljyssä. Lisää sokeri ja viini, anna vähän saostua. Lisää tomaatit ja tomaattipyre sekä suola ja pippuri. Anna hetken kiehua ja lisää 1/3 basilikasta ja 1/3 timjamista.

Lasagnetus: voitele lasagnevuoka öljyllä. Lado lasagne: kerros lasagnelevyjä, puolet tomaattikastikeesta, munakoisoviipaleita, 1/3 molempia yrttejä, puolet juustosta, suolaa, pippuria. Kerros lasagnelevyjä, puolet tomaattikastikeesta, munakoisoviipaleita, 1/3 molempia yrttejä, koristetomaatit tms., puolet juustosta. Paista uunissa n. 35minuuttia 200 asteessa.

Voilá ja eikun mäsäyttämään.
melangene

beluga

ateria

Lasagnen seurana tarjoiltiin beluga-linsseistä tehtyä “kaviaaria” ja vihersalaattia sekä vihreää hummusta ja paahdettua leipää. Jälkiruoaksi yhdistimme voimamme Vapun kanssa ja kokoilin Uneliaan kokki Annan ohjetta soveltaen puolukka-omenapaistoksen Vapun tuoman jäätelön seuraksi. Taistelupari työskenteli saumattomasti yhteen, lääh miten hyvää.

hehkua

Kullanmuru puolukasta ja omenasta

  • reilu litra puolukoita
  • n. 600-800 g kotimaisia omenoita
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 1 dl ruishiutaleita
  • 1 dl kauralesettä
  • vajaa 2 dl fariinisokeria
  • 100 g voita
  • kanelia, vaniljasokeria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Poista omenoista kodat ja viipaloi voideltuun piirakkavuokaan. Kaada päälle puolukat. Sekoita muruseoksen ainekset nyppimällä ne sekaisin ja ropistele omenoiden ja puolukoiden ylle. Paista 35 minuuttia uunin alaosassa ja aterioi ahnaasti kylmän jäden kera! Puolukoiden ja kotimaisten omenien happamuus yhdistyy ihanasti makeampaan ja paahteiseen muruun, puhumattakaan sulavan jäätelön ylipäällikköydestä.

Jos happamuus on sinulle liikaa, kuorruta annos siirapilla 😀 Ruokajuomana tarjoiltiin muuten valkeaa luomuviiniä, josta pidin. Nimi on unholassa, mutta ehkä isäntäpari virkistää muistia tämänkin suhteen?

syrapy

26.9.2007

Vihreä hummus

Filed under: Napot,Soosit — Meri @ 13.23

hummusherne

Uusimmassa Vihreässä langassa oli läjä mielenkiintoisia reseptejä, sillä kuten jutun Politiikkaa pataan ingressi sanoo, syöminen on poliittinen teko. Reilu kauppa, luomu, lähiruoka, haittaverot, talvitomaatit, kasvisruoka, riista, vientituotteet, terveysvaikutukset, kouluruokailu, ruokakulttuuri, syömishäiriöt, erikoisruokavaliot – kaikki herättävät helposti keskustelua seurassa kuin seurassa, syödä kun täytyy. Ruoka taitaa olla omassa repertuaarissani small talkin ykkönen. Siitä puhumalla on niin helppo aloittaa vaikka vieraisiin kulttuureihinkin perehtyminen, vaikka se ei neutraali asia olekaan.

hernehummus2

Saattaa olla, että Apinakeittiössä kokkaillaan vielä Riistäjän kakkua, yksityisautoilijan herkkua tai Maaseudun tulevaisuutta, mutta aloitin hummukselle läheistä sukua olevalla Vihreällä hernetahnalla. Kikherneet on korvattu tavallisilla herneillä ja mausteita on ohjeesta karsittu, tosin lisäsin itse valkosipulin takaisin. Oikein maistuvaa ja mahalle mahdollisesti parempi kuin kikherne, tästä piti se lihiksiin kiintynyt lihansyöjäkin kovasti. Tänää tahna pääsee tulikokeeseen kun vien sen vannoutuneiden kasvissyöjäystävieni sekä sapaskokki Vapun ruokapöytään.

Vihreä hummus

  • 200 g pakasteherneitä
  • 2 rkl tahinia eli seesamtahnaa
  • 0,5 dl öljyä
  • 2 rkl sitruunamehua
  • valkosipulinkynsi
  • suolaa, pippuria
  • (mantelilastuja)

Sulata herneet ja soseuta kaikki ainekset sekaisin. Tarkista maku ja lisää sitruunaa, valkosipulia, suolaa ja pippuria mikäli tarvis. Yhdistele muihin ruokiin makusi mukaisesti tai haukkaile suoraan lusikasta. Päälle paahdoin koristeeksi mantelilastuja, vähän hummuksen pinjansiementen jalanjäljissä.

(Ja ne suklaakonvehditkin tekevät tuloaan, tämä vain vaati päästä framille ensin.)

24.9.2007

Apina metsällä

Filed under: Lätinää — Meri @ 21.11

apina

Kuten näette, olen päässyt viimein puolukkaan ja nyt noita pyöreitä, kiinteitä kaunottaria piisaa pakkasen täydeltä. Terveisiä ja suurkiitos Murmeliperheelle, joka metsälle kutsui! 😉 Apinalla on autuas olo kun vatsa on täynnä luonnon multitabsia, jonka maku vivahtaa kotimaiseen omenaan.

Koska puolukoita ei juuri kasva apinan kotikonnuilla, on niiden käyttö ruoanlaitossa jäänyt hieman kookospähkinän varjoon. Pohdiskelenkin tässä, mitkä olisivat parhaita tapoja hyödyntää metsän punaista kultaa. Jos omasta holvistasi löytyy hyviä ohjeita jotka haluat jakaa, tee se. Do it!

Palatessani metsältä kotiin poikkesin Kampin superissa marketissa ja lunastin yhden punaisen banaanin sekä keltajuuria. Myös näiden eksoottisten raaka-aineiden käsittelyyn kaipaan ohjeita, josko niitä kellään on. Nyt kellistyn takaisin nauttimaan varvuista selän alla ja palaan asiaan mm. ensimmäisin koskaan koettamieni tryffelikonvehdein. ’til then, I’ll be chillin’ in me bush! 😀

puolukassa

apinanauttii

23.9.2007

Patapataa ja yksi avunpyyntö

Filed under: Arkiruoka,Optimoidut,Soija,Uunista,Vege — Meri @ 15.31

Patapatahan on se karkea teräsvillainen asia jolla partiossa kuurattiin trangiat eikä suinkaan syötävää, mutta tällä kertaa se silti viittaa kahteen valmistamaani pataruokaan. Molemmat soijarouheesta ja avot miten maukkaita! (Ja AVOT miten kuvauksellisia! ;-D)

kaalia

Ensimmäisenä eetteriin pääsee Puolen kilon voikeittiön Oliivian Kaalikammon lopullinen karkoitus, muhkea hapankaaliresepti. Itse en ole koskaan kammonnut kaalia, ja hapankaaliakin vain ala-asteikäisenä (terveisiä Riitan perheelle ;-)). Rakensin lootasta siis kasvisversion ja piirun verran muuntelin, oikein on hyvää tämä.

Hapankaalilaatikko

  • 400-500 g hapankaalia
  • sipuli
  • 2 porkkanaa
  • pari valkosipulinkynttä
  • 2 dl soijarouhetta
  • kasvisliemikuutio
  • tomaattipyrettä
  • soijaa, ketsuppia, cayennea, juustokuminaa, pippuria
  • hunajaa
  • 1 prk kikherneitä
  • 2 dl quinoaa
  • parmesania, korppujauhoa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Turvota soijarouhe kasvisliemessä. Silppua sipuli ja valkosipuli, kuullottele pannulla. Lisää pannulle soijarouhe ja mausta tomaattipureella, ketsupilla ja soijakastikkeella. Raasta porkkanat ja keitä quinoa kypsäksi. Huuhtele kikherneet ja lojauta ne uunivuokaan. Lisää muut ainekset samaan vuokaan ja sekoittele. Raasta pala parmesania ja sekoita siihen korppujauhoa, ripottele padan pinnalla ja paista uunissa n. 40 minuuttia. Tästä söi neljä kertaa oikein mukavasti.

Tämä toinen uuniruoka on kurpitsapostaukseni perillinen, sillä ylijääneet paahdetut kurpitsat piti hyödyntää eteenpäin. Sattumalta ruoasta tuli ihan järettömän hyvää! Kuvia ei ole, sillä joudun pärjäilemään muutaman päivän ilman kameraa, mutta hei, eihän se kauneus näiden ruokien valttikortti olekaan.

“Lihaperunasoselaatikko” eli soijaa ja kurpitsaa

  • n. 300 g kypsennettyä kurpitsaa (paahda uunissa, höyrytä, keitä – kuten haluat)
  • 1,5 dl soijarouhetta
  • maustekurkku
  • kourallinen vihreitä oliiveja
  • pala paprikaa
  • ketsuppia
  • korianteria, oreganoa, fenkolinsiemeniä, chiliä, valkosipulia, pippuria, suolaa, oliiviöljyä
  • parmesania, korppujauhoa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Soseuta kypsät kurpitsat ja mausta joillakin tai kaikilla maustelitanian mausteilla. Itse käytin edellisenä päivänä ko. mausteilla jo makustettuna lohkoja, joten maku oli ikään kuin valmiina. Turvota soijarouhe ja mausta ketsupilla. Silppua paprika, maustekurkku ja oliivit pieniksi kuutioiksi. Lykkää kaikki einekset samaan uunipataan kurpitsan kanssa ja sekoita. Kuorruta parmesanraasteella ja korppujauholla. Paista uunissa puolisen tuntia tai kunnes ruoka on läpeensä kuuma. Nautiskele salaatin kera tämä hyvä makeahkon kurpitsan, suolaisten partikkeleiden ja täyttävän soijan kombo! Annoksesta riittää varmasti kahdelle, vaikka tämä ahne apina söikin kaiken lopulta yksin ja meinasi haljeta 😀

grammy

Vielä mainitsen kun olen unohtanut, että kokeilin heti kommenteissa ohjeen saatuani Polkkapossun Grammy-palkittua paprikaa, josta tuli erimainio lisäke, etenkin jäähtyneenä. Tässä ohje Possua suoraan lainaten.

“Grammy-palkittua paprikaa

  • öljyä
  • hieman kuminaa, sinapinsiemeniä ja currya
  • 2 paprikaa: keltainen ja punainen
  • 2 rkl gram-jauhoja (kikhernejauhoa)
  • ripaus chilijauhetta, hieman enemmän suolaa ja kurkumaa

Heitä pannulle öljyä, anna lämmetä ja sipaise pannun pintaan kumina, sinapinsiemenet ja curry. Paista hetki. Lisää pannulle parin sentin levyisiksi suikaleiksi leikatut paprikat. Paistele taas hetki, kunnes paprikat hieman kypsyvät. Ripottele paprikoiden joukkoon gramit, chilijauhe, suola ja kurkuma. Paistele ja sekoittele. Kun gramit alkaa kevyesti saamaan rusketusta, ota pois levyltä. Tarjoa chapatin kanssa. Tai jos sitä ei jaksa vääntää, niin voihan tämän heittää vaikka kylmästi riisin kanssa. Kait.”

Ja myöhemmin oli lisäys jotta cantaloupe-melonin kuutiot raikastavat kokonaisuutta, minkä tekivätkin. En enää muista minkä seurana söimme, mutta tosiaan kylmänä herkkua, vaikka tekis napoksi.

—

Ja se avunpyyntö: ystäväni poikaystävä kärsii jo toista vuotta sairaudesta, joka rajaa ruokavaliota. Dieetin puitteissa keksityt reseptit tulevat jo potilaan korvista ulos. Olisi siis mitä parhainta, jos haluaisitte jakaa omat ideanne. Erityisesti välipaloihin kaivataan vaihtelua (nyt lähinnä pirtelöitä, smoothieita jne.). Ruokavalion pitäisi olla vähähiilihydraattinen, runsaasti proteiinia sisältävä ja helposti sulava. Ei raakoja kasviksia, kuidukkaita tuotteita varovasti, kuituakin pitäisi silti saada. Välipalojen ohella hyvät lisukeohjeet ovat kuulemma myös tervetulleita. Makean perään mies ei ole. Kiitos, jos jaksatte ideoida!

21.9.2007

Aurinko nousee

Filed under: Eksotiikkaa,Optimoidut,Vege — Meri @ 22.11

Kiitos Tuulentuvan syyskilpailun tartuin välittömästi muuliaasia sarvista kun uusin Gloria lopsahti luukusta ja pistin kurpitsareseptin kokeiluun. Ja nyt paistaa Apinanruokakeittiössä hehkuvan oranssi aurinko! Kauniin kultaiseen kurpitsaan on kerättynä koko kesän säteet ja vitamiinit juuri tällaisia vettä roiskivia syksyisiä päiviä varten. Myrtymys haihtuu, kun maistaa toisiinsa lenseinä nojailevien kurpitsalohkojen täyteläisen maun.

kurpitsaa

kurpitsa2

Syyskuun aurinko eli paahdetut kurpitsalohkot

  • 1-1,5 kg kurpitsa
  • 2 tl korianterinsiemeniä
  • 2 tl oreganoa
  • 0,5 tl fenkolinsiemeniä
  • chiliä
  • suolaa
  • pippuria
  • 1 valkosipulinkynsi
  • loraus oliiviöljyä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Halkaise kurpitsa ja lusikoi siemenet pois. Leikkaa kahtia ja edelleen peukalonpaksuisiin lohkoihin varovaisuutta kokkiveitsen kanssa noudattaen.

Rouhi mausteet morttelissa ja kaavi ne kulhoon, lisää öljy. Oma Jamie Oliverin Flavour Shakerini teki huipputyötä mausteseoksen suhteen, öljyn voi lisätä shakeriin suoraan. Hiero mausteseosta kurpitsanlohkoihin (Gloria neuvoo kierittämään lohkoja seoksessa mutta en oikein näe sen tapahtuvan) ja nosta lohkot pellille kuoripuoli alaspäin, vieri viereen. Paahda lohkoja uunissa n. puolisen tuntia kunnes ne ovat pehmenneet. Tarjoa ihan silleensä kuten itsekin tein tai lisukkeena.

kurmitsa

20.9.2007

Pääruoan parhaat kaverit

Filed under: Arkiruoka,Optimoidut,Side order,Vege — Meri @ 22.35

selleri2

Niissä päivissä, kun työskentelee kotona ja kokkailee siinä ohessa vain itselleen, on se hyvä puoli, että jos mieli tekee, voi yhtä hyvin syödä kolme alkuruokaa tai pelkkää jälkkäriä. Niinpä onnellisena kokkailin tänään kahta houkuttelevaa lisuketta ja avasin seuraksi vain tonnikalapurkin. Aika kurmeeta 😉 Jälkkärikään ei jäänyt varsinaisesti puuttumaan kun pistin kasaan kaksi tilattua Ellen Svinhufvudia ja varmuuden vuoksi tarkastin maun joka välissä maanantaina leipomani koekappaleen jämistä.

ellensellen

Lisukkeista ensimmäisen bongasin gurukokki Debin Smitten Kitchenistä, jossa se oli nimetty hänen suosikkilisukkeekseen. Siitä melkein tuli omakin suosikkini, vaikka kilpasilla oli varsiselleripaketin ohjeesta muokattu ehdokas, joka yltää sekin mitaleille.

Kesäkurpitsaa ja mantelilastuja

  • 1 suurempi tai kaksi pienempää kesäkurpitsaa
  • 2 rkl mantelilastuja
  • 2 rkl öljyä
  • suolaa, pippuria
  • (parmesania/pecorinoa)

Suikaloi kesäkurpitsa ohuiksi tikuiksi julienne-tyyliin. Kuumenna öljy pannulla ja sysää joukkoon mantelilastut. Kun mantelilastut ovat saaneet kullankeltaisen värin (n. minuutissa), lisää kesäkurpitsasuikaleet. Paista vain minuutti! Älä pidempään. Suolaa ja pippuroi, veistele halutessasi päälle parmesania. Simppeli, sikanopee ja sairaan hyvä.

suosikki

Toinen ohje todellakin on – tadaa! – selleripussista! Pakkausten kyljissä olevia reseptejä ei suinkaan sovi ylenkatsoa. Olen käytännössä alottanut kokkailu-urani peruna-purjo-pakastepussin sosekeitto-ohjeella. Nyt kuitenkin vielä hivenen kulinaarisempi nautinto, kuin tuo soppa.

Selleri sivussa

  • sipuli
  • muutama varsi varsiselleriä
  • tuoretta pinaattia
  • öljyä
  • voita
  • suolaa, pippuria, sokeria
  • suolapähkinöitä

Silppua sipuli. Kuullota sitä öljy-voi-seoksessa pannulla. Tuuppaa joukkoon ohuehkoiksi kiekoiksi silvottu selleri ja paistele viitisen minuuttia, jotta selleri pehmenee. Silppua joukkoon sopivasti tuoretta pinaattia ja pyöräyttele vielä hetki. Mausta pippurilla, suolalla ja kevyesti sokerilla. Suhaa päälle vielä suolapähkinät ja se on siinä.

selleri

Tuore varsiselleri on muuten ihanaa pureskeltavaa, kuten porkkanat, kukkakaali, kurkku, paprika, omenat ja vaikka kaali. Mikä tahansa nakerreltava viihdyttää minua melkein aina iltaisin. Juuri tällä hetkellä läppärini vierustalla nököttää viisi porkkanankantaa. Toiset ei vaan tiedä rajojaan. Nyt petiin kirjan kera, gunat!

19.9.2007

Tulin, näin ja söin

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Kala,Napot — Meri @ 21.37

Maanantain Hesarissa Elämä & Terveys -sivuilla olleessa Hallitaan painoa -artikkelisarjan jutussa Poissa silmistä, poissa mielestä lanseerasi mielenkiintoisen termin. Jutussa kerrotaan jenkkitutkija Brian Wansinkin kokeesta, jossa työpaikalle asetettiin päivittäin näkysälle karamelli poikineen ja kulutusta seurattiin. Seuraavalla viikolla samat mässyt asetettiin paikoilleen, mutta nyt kansien alle piiloon. Syöty karkkimäärä väheni lähes puoleen. (Tietysti voi kysyä, olisiko kulutus ollut nolla, jos yhtään karkkia ei alunperinkään olisi tuotu tarjolle, mutta sehän olisi tylsää. Tylsä ei myy lehtiä eikä rahoita tutkimuksia.)

nami

[Kuvassa näen ruokaa pyöräretken viimeisenä päivänä; huomaa paljastava elekieli.]

Wansink käyttää ilmiöstä nimeä seefood, niin kekseliästä että ihan naurattaa! Mainio kohde hilpeille sanaleikeille, varsinkin, kun kokkasin eilen seafoodia joka oli todella kaukana seefoodista… 😉 Juttu jatkuu muuten vielä siten, että mellien asettaminen pari metriä KAUEMMAS vähensi murkinointia entisestään. Ja ruokablogithan on seefoodia parhaimmillaan! Ruokahalu kasvaa, myönteisessä mielessä, kun sukkuloi erikoisten, upeiden, arkisempien ja kokeilevien keitosten parissa.

Vaan ohjeeseen. Tarkoituksenani oli siis tyypata englantilaisen ruokalehden Freshin Thai Prawn Cakes -respaa eli rapupalleroita. Koska olen soveltelijoiden aatelia typeryyteen saakka, korvasin huoletta kolme ainesosaa viidestä vaihtoehtoisilla. Lopputuloksena oli palleroita, jotka kyllä maistuivat todella hyvälle, mutta hajoilivat autuaasti koostumukseensa pannulla. Ohjeessa vinkataan (vinkata, mikä ihana uudissuomen sana) että käytettäessä rapujen sijaan kalaa kannattaa lisätä yksi munanvalkuainen sitomaan massaa. Olisi toiminut tässäkin. Alla alkuperäinen ohje.

Thai Prawn Cakes (neljälle)

  • 500 g kuorittuja katkarapuja
  • 1 tl punaista currytahnaa
  • 4 kevätsipulia silputtuna
  • pieni puska korianteria, hieman saksittuna
  • 1,5 tl kalakastiketta (fish sauce)

Hurauta ainekset blenderissä massaksi ja pyöritä kostutetuin käsin palleroiksi, noin 12 kpl. Paista reilussa määrässä öljyä pannulla n. 4 minuuttia per puoli (Montako puolta pallossa on?) kunnes kullanruskeita. Ohje ehdottaa seuraksi nuudeleita soija- tai sweet chilikastikeella. Ja tosiaan, jos korvaat ravut kalalla, lisää yksi valkuainen ja paista hieman pidempään.

moukut

Paljastan ihan vain tässä leipätekstin joukossa, että korvasin korianterin tuoreella pinaatilla, sipulin pinjansiemenillä ja currytahnan kuivakarrilla. Tarjoilin moukut itselleni kera vihreän vihannessoseen (kesäkurpitsaa, parsakaalia, sipulia, currya) sekä oranssin porkkanapureen (porkkanaa ja rakuunaa). Olin oikein tyytyväinen ateriaan.

Jälkiruoaksi voit nautiskella esimerkiksi Kepeää Lassieta tai Mansikanpunaista semisorbeetä.

Kepeä Lassie

  • puolikas banaani
  • 4 jääkuutiota
  • soijamaitoa
  • (pellavansiemeniä)

Blenderiin! Mmmmmm. Raikasta ja ihanaa.

lassi

Mansikanpunainen semisorbee

  • pakastemansikoita (n. 6)
  • soijamaitoa
  • makeutusta

Mansikat blenderiin ja murskaksi! Lisää maito. Nauti nopeasti kun sorbee on vielä hyistä ja hyvää.

sorbee

18.9.2007

Lihis ja vähän lovee

Filed under: Arkiruoka,Överi,haasteet,Leivonta — Meri @ 19.23

lihikset

Saavuin juuri parahiksi takaisin kotikeittiöön, jotta ehdin vielä osallistua Syyskuun ruokahaasteeseen. Haaste tosin tuotti melkoisen paljon päänvaivaa pienissä muulinaivoissa, mutta nyt on vihdoin pantu evästä kasaan hellin tuntein. Sillä eikö se ole rakkauden jaloin muoto, kun kasvissyöjä kokkaa lihiksiä lihansyöjälleen… ? Pinjansiemenet pitävät huolta myös syöjänsä sydämestä pehmeine rasvoineen.

Kansallista perinnepääruokaamme kokkailin ensimmäisen kerran jo juhannuksena, joten tuunattavahan se oli. Lopputulos oli mahtava! Maistoin palan, maistoin toisen, ja niin rapeaa ja maukasta oli piiras ettei parempaa voisi toivoa. Puolueeton tuomari sohvalta arvioi kolme lihistä mahassaan: naminamnam. Että siitä sitten vaan, menkää ja rakastukaa!

Lihis de Luxe (4 kpl)

Taikina

  • 1,25 dl kermaa
  • 0,25 dl soijamaitoa (sokeritonta)
  • 17,5 g tuorehiivaa
  • 0,5 rkl öljyä
  • 1 rkl sokeria
  • 0,25 suolaa
  • n. 3 dl hiivaleipäjauhoja

Sekoita kerma ja soijamaito ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Murenna siihen hiiva ja lisää mausteet sekä öljy. Alusta jauhot taikinaan ja jätä se kohoamaan kolmeksi vartiksi liinan alle lämpimään ja vedottomaan paikkaan. Valmista täyte.

Täyte

  • n. 250 g jauhelihaa
  • 0,5 dl puuroriisiä
  • n. 50 g pinjansiemeniä
  • sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • sokeria
  • suolaa
  • pippuria
  • sinapinsiemeniä
  • balsamicoa

Keitä riisi kypsäksi. Paahda pinjansiemenet pannulla ja siirrä odottamaan. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota pannulla reilussa öljyssä ja lisää joukkoon jauheliha, ruskista. Yhdistä joukkoon riisi ja lorauta tilkka balsamicoa. Ropsauta teelusikallisen verran sinapinsiemeniä ja mausta tukevasti suolalla, pippurilla ja sokerilla. Lisää pinjansiemenet ja maistele, kunnes seos on täydellistä. Täytettä jää kyllä yli, mutta se ei ole mikään ongelma, sillä se maistuu yhtä hyvin sellaisenaan.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Pyöritä osat palloiksi ja kaulitse kukin n. 15 halkaisijan mittaisiksi soikioiksi. Levitä täytettä n. 2 rkl kullekin lätylle. Pyyhkäise reunat vedellä ja taita puolikuiksi. Painele reunat huolellisesti kiinni ja kuvioi vielä haarukalla. Siirrä jauhotetulle alustalle liinan alle.

lätyt

täyte

peltikii

Kuumenna 0,5-1 litra öljyä kattilassa ja varaa viereen kattilaan sopiva kansi sekä sammutuspeite. Voit testata öljyn lämpötilaa nokareella taikinaa. Jos se nousee pintaan ja ruskistuu kohtuunopeasti, öljy on sopivaa. Nosta lihapiirakka kerrallaan reikäkauhalla hornankitaan kypsymään. Kun piiras on molemmin puolin mukavan ruskea, nosta se jäähtymään ja paista seuraava.

sopassa

hornassa

valmiit

Kun kaikki lihikset on paistettu jätä öljy jäähtymään ja ota se talteen kunhan se on täysin viilennyt. Sitä odotellessa viekoittele itsesi ja mahdollisesti muitakin tällä ihanan vulgäärillä perinneherkulla. Jälkiruoaksi sopii vaikka ikisuosittu kakku Ellen Svinhufvud, joka luo mukavaa kontrastia ateriakokonaisuuteen.

avoin

jälkiruokaa

Ellen sellen sipulisaa

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Herkut,Leivonta — Meri @ 15.36

svin

Tsah! Taas on loikattu yhden aidan yli muulin luontaisella ketteryydellä. Tulevaa viikonloppua ja sen juhliin tilattuja kahta kaakkua varten koestin nimittäin tänään klassikoiden kuningatarta, Ellen Svinhufvud -kakkua (aka Sans Rival). Olen henkilökohtaisesti kovasti kiintynyt kakkuun, sillä paitsi että se on suussasulavaa, se on myös gluteeniton ja edesmenneen mummini herkkua. Itseeni uskoa valaen kalastelin lisäohjeita Cloudberry Quarkista, jossa ohje on muuten in English. Deininin rohkaisemana ryhdyin sitten toimeen ja nyt tuo ihmeellinen paakelsi makoilee jääkaapin yläkerroksissa odottamassa iltaa ja maistamista. Tämä on niitä jännittäviä hetkiä eläinkunnan historiassa :-O

Olen ohjeen joskus Monkeyyn kirjoitellutkin muistiin, mutta vielä uusinta. Kyseessä Maku-lehden resepti, joka kyllä menee kovasti yksiin Hesarin ja Deininin ohjeen kanssa. Kuvia tulee tykittämällä, sillä pitihän legendaariset vaiheet kuvata. Tein puolikkaan, joten kakku on pienempi ja marengit murskattu kahteen osaan.

Ellen Svinhufvud – kakku (8-10 hengelle)

Pohjat (4 kpl)

  • 3,5 dl tomusokeria
  • 2 dl valkuaisia (n. 6 kpl)
  • 150 g mantelijauhetta

Päällystä kaksi peltiä leivinpaperilla. Laita uuni lämpeämään 125 asteeseen. Vatkaa sokeria ja valkuaisia vähintän vartin verran, kunnes seos muuttuu sitkaaksi. Lisää mantelijauhe joukkoon varovasti käännellen. Levitä seos pelleille neljäksi suorakaiteen malliseksi levyksi, n. 25x16cm. Paista uunissa noin puolitoista tuntia aina välillä peltien paikkaa vaihdellen, kunnes levyt ovat kuivuneet marengeiksi. Irrota pohjat todella varovasti leivinpaperista lastan avulla ja siirrä hellästi ritilälle jäähtymään. Valmista täyte.

pohja

pohjat

Täyte

  • 1,5 dl kahvia
  • 5 rkl sokeria
  • 1,5 dl kermaa
  • 300 g voita
  • 100 g mantelijauhetta

Sekoita sokeri kuumaan kahviin ja anna sen liueta. Lisää seokseen kerma ja jätä jäähtymään. Vaahdota huoneenlämpöinen voi toisessa astiassa kevyeksi vaahdoksi. Lisää kerma-kahvi-sokeri-seos vaahtoon vähän kerrallaan aina huolellisesti vatkaten. Lisää lopuksi mantelijauhe.

Jaa täyte neljälle marenkipohjalle ja levitä niille. Yhdelle levyistä voit varata vähän reilumman satsin, mikäli haluat kuorruttaa kakun kyljetkin kreemillä. Kokoa kakku asettamalla voidellut levyt päällekkäin ja tasoittele lopuksi päällimmäisen levyn kuorrute peittämään kakun kyljet (ei ole pakollista).

klähmää

vaiheessa

svin3

Koristelu

  • 25 g mantelilastuja
  • tomusokeria

Paahda mantelilastuja pannulla miedolla lämmöllä kunnes ne saavat väriä. Painele tai ripota kakun pintaan. Siivilöi päälle vielä tomusokeria, jos hotsittaa.

kokoaminen

merinkakku

tomua

svin2

Omat mantelilastuni olivat loppu, joten viiltelin lastut veitsellä kokonaisista manteleista. Toimii se näinkin. Mausta raportoin myöhemmin, pitäkää peukkuja!

17.9.2007

Cake Courgette

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Leivonta — Meri @ 16.46

courgette

Ollessani tuolla kolmen viikon reissulla läheisimmiksi ystäviksi muodostuivat kaksi tanskalaista, toimintaterapeuttiopiskelija (!!) Louise ja kätilöopiskelija Signe sekä brittiläinen sairaanhoitajaopiskelija Emily. Koska keskustelimme luonnollisesti paljon myös ruoasta ja jaoimme vinkkejä ja kulttuurisia kokemuksia, sain haltuuni myös Ihan Oikean Reseptin! Emilyn anoppi tekee kuulemma erinomaista kesäkurpitsaleipää, courgette bread, ja leivonnainen oli tuttu myös tanskalaisille.

Kyseessä on jälleen Banaanileivän tapaan suomalaiseen makuun kakku eikä leipä, siksi nimesin tuotteen pikkusormi pystyssä C.C.:ksi. Maku on mehevä, mausteinen, pähkinäinen ja vain paranee päivien kuluessa. Kaakku säilyy reilun viikon ilmatiiviisti säilytettynä, itse olen pidellyt sitä jääkaapin viileydessä. Vaativa koemaistajani sai tänään oman osansa ja ylisti C.C.:n mahtavaa maukkautta! Ei liian makeaa vaan juuri sopivan muhevaa ja ihanaa. Mielestäni myös kovien juustojen seuralaisena todella hyväkäytöksinen.

courgette3

Alkuperäinen ohje on kahdelle leipävuoalliselle, itse tein puolikkaan ja vähentelin sokeria. Laitan nyt mitat puolikkaaseen eli yhteen vuokaan, ja sulkuihin käyttämäni sokerimäärän. Säädelkää makeutta haluamanne laiseksi. 🙂

Cake Courgette

  • 3,5 dl jauhoja
  • 2,35 dl sokeria (käytin 1 dl makeutusjauhetta ja 0,75 dl sokeria)
  • 1,15 dl pähkinöitä
  • 1,15 dl rusinoita
  • 2,35 dl kesäkurpitsaraastetta
  • 1,15 dl öljyä
  • 2 munaa
  • 0,5 tl kanelia, suolaa, soodaa, leivinjauhetta ja vaniljauutetta

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele leipävuoka ja jauhota se, itse käytin jälleen kookoshiutaleita, joista tulee ihana pinta kaakkuun kuin kaakkuun. Raasta kesäkurpitsa (n. puolikas keskimittaisesta) karkeaksi raasteeksi. Murskaa pähkinät blenderillä tai veitsellä, älä liian pieneksi. Ohjeessa suositellaan saksanpähkinöitä, itse käytin manteleita, hassel- ja pecanpähkinää. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja kaada vuokaan. Paista alatasolla tunnin verran, mutta pidä silmällä. Uuneista riippuen vaatii hieman pidempään tai vähemmän. Jos pinta tummuu liikaa, hunnuta se foliolla. Säilyy tuoreena yli viikon ilmatiiviissä paketissa (<– rasia tai pussi).

courgette2

Older Posts »

Powered by WordPress