MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

30.10.2008

Lopultakin! Puustiverho raottuu.

Filed under: Överi,laktoositon,Leivonta,Uunista — Meri @ 20.09

puusti

Jos pullaa pitää joskus syödä, niin sen on parasta olla korvapuusti. Eikä mikä tahansa käntty, vaan joko kahvipullaa tai sitten käsittämättömän herkullinen autuus, samanlainen kosteatahmea ihanuus kuin kahviloiden, mm. Korkeavuorenkadun Successin tai Cafe Esplanadin, megapuustit. Ensiksimainitun puustien parissa olen kasvanut ja nyt, viimein, olen ratkaissut niiden arvoituksen.

Koodin murtamisessa minua auttoi kädestä pitäen Myllyn Paras ohjeellaan, jota seurasin pilkulleen. Voit ja sokerit pistin täysimääräisinä ja voin vannoa, että nämä puustit häviävät käsistä hetkessä. Jos siis aiot puustimetsään, tässä kartta.

Unelmien korvapuustit (16 jättimäistä tai läjä pienempiä)

  • 0,5 l maitoa (soijamaitoa)
  • 50 g hiivaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sokeria
  • reilu 1 rkl kardemummaa
  • luomumuna
  • n. 14 dl luomuvehnäjauhoa
  • 100 g voita

Ota voi huoneenlämpöön, myös täytteeksi tuleva eli yht. 200g. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää sokeri, kardemumma, suola ja muna. Sekoita. Lisäile jauhot vähän kerrassaan, alussa vatkaa vaikka ihan vispilällä niin että muodostuu hyvä sitko. Jatka lisäilemistä ensin desin vauhtia ja sitten puolen desin, loppuvaiheessa lisää voi. Alusta hyvin vaivaten ja muista, että kaikkia 14 desiä jauhoa ei ole pakko ahtaa taikinaan! Itselläni jäi ainakin hiukan vajaaksi. Kuohkean pullan salaisuus on mahdollisimman löysä, mutta silti kiinteä taikina. Anna kohota vedottomassa paikassa liinan alla tunti, esim. uunissa (älä laita uunia päälle muul. huom.)

puusti2

Väliin

  • 100 voita
  • 2 dl fariinisokeria (TÄÄ ON SE JUTTU!)
  • 2 rkl kanelia

Ota paisunut taikina esiin ja jaa kahteen osaan. Nujerra ensin toisesta osasta ilmat pois ja kaaviloi n. 50x50cm levyksi. Levitä levylle pehmeä voi ja sokeri, mausta reilulla kanelilla. Kieri rullaksi saumapuoli alaspäin ja leikkaa osiin. Nosta rullat pellille ja paina keskelle kuoppa niin, että korvapuustille muodostuvat korvat. Jätä liinan alle tunniksi kohoamaan. Toista toiselle taikinanpuolikkaalle.

Päälle

  • luomumuna
  • raesokeria
  • hasselpähkinärouhetta

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Voitele ensimmäisen pellin pullat munalla ja sadeta päälle raesokeria ja hasselrouhetta. Paista uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes valmiit. Toista, kunnes pullallisia peltejä ei enää näy.

Syö pullat tuoreena tai kolme päivää vanhoina, joka tapauksessa vievät haju- ja makuaistisi mennessään. Rahtaa ystäville, perheenjäsenille ja kaikille, joita rakastat. Ole onnellinen pullistasi. Äläkä enää koskaan kadehdi kahviloiden täydellisiä puusteja; nyt tiedät niiden salaisuuden.

Ps. Kaasu-uuni on suoriutunut värittämisestä hienosti!

27.10.2008

Minttumusse eli tuunattu terveys

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,Elävä ravinto,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,paleo,Terveys,Vegan — Meri @ 20.53

minttumusse

Blogimaailma se on hassu. Huomasin nimittäin, kun Kurpitsamoskan Mari kokeili juuri aiemmin itse tyyppaamaani maailman terveellisintä mussea ja muistin mokoman eksistenssin. Santsasin lauantaina hallin luomupuodista kypsän avokaadon ja tänään pistin  lihoiksi. Ja mussen konsistenssihan ja maku oli juuri niin ihana kuin muistinkin. Nyt vain entistä ehompana.

minttumusse2

[Elävä ravinto itää.]

Musse de Luxe

  • kypsä avokaado
  • 0,6 dl kaakaojauhetta (van Houten/tummaa)
  • 0,6 dl lämmintä vettä
  • 0,5 tl kanelia
  • 0,5 rkl sitruunamehua
  • riittävästi makeutetta (hermesetas, tomusokeri, u name it)
  • kourallinen tuoretta minttua

Kaavi alligaattoripäärynän eli avokaadon liha blenderiin ja tee sille seuraa muilla aineksilla. Suraa (huraa!) sekaisin ja maistele makeus kohdalleen. Tarjoile viehättävästi mintunlehden varjon alta hymyillen.

26.10.2008

Silakkahaaste selätti muulin

Filed under: Alakarppi,haasteet,Kala,Soosit — Meri @ 9.40

En ole aikoihin osallistunut kuukauden ruokahaasteisiin ja ajattelin, että lokakuun kohdalla otan itseäni niskasta kiinni ja pistän taas kapuloita haasterattaisiin. Vaan kuten saatettiin todeta jo tuoreimman haasteen alkumetreillä, meitä ei oltu luotu yhteen. Itse itseäni lainaten, olen kommentoinut haastetta houstaavan Kulinaarimurun postaukseen 2.10.08 klo 6.33 paljon puhuvasti: “Nöyyyyyy….. Mul jää nyt kaik haasteet ihan käyttämäti 😀“. Luuserihenkeä, tässä burrossa.

Ja siihen se olisi jäänytkin, ellen olisi torstaina kohdannut vahvaa tukijoukkoani, joka kannusti ja korvensi koettamaan silakkaa. Ohjeeksi sain ostaa silakkafileitä ja niistä sitten pitäisi pakertaa jotakin. Koska olen kuitenkin kuuliainen muuli, säestin eilistä hallista ostamaani tonnikalaa läjällä silakkafileitä. Kalafile kuin kalafile, tuumin. Väärin luulin. Eilen illalla tartuin silakkahaastetta hanurista ja heivasin pannulle. Seuraksi surautin uusinta uutta, innovaatiota nimeltä hasselpähkinä-päärynä-pesto. Oheen vielä kukkakaali-porkkana-pyree ja siinä se annos nökötti.

Maistoin. Pesto oli hyvää. Sose oli hyvää. Puolukkasose oli äs gud äs evör. Mutta silakka se vaan ei  mene muulin kurkusta alas, pienine ruotoineen, makuineen ja olemuksineen. Siinä se siis on, heikko kohtani. Heivasin halvat silakat bioon ja nyt mietin kuumeisesti, kelle lykkään jääkaapin jämäfileet. Että ei tästä nyt mitään tullut kuin uskonvahvistusta omaan rakkaimpaan inhokkiin. Jos tästä mitään kostuttiin, niin ehkä tämän paahteisen ja hiukan makean peston ohjeen kehtaan laittaa. Anteeksi, Välispiikki. :-/

silakka

Hasselpähkinä-päärynä-pesto

  • pala päärynää
  • kourallinen hasselpähkinöitä
  • valkosipulinkynsi
  • parmesania raastettuna
  • reilusti rypsiöljyä
  • suolaa

Paahda pähkinät kuumalla ja kuivalla pannulla, iske blenderiin. Perään muut ainekset ja öljyä riittävästi niin, että muodostuu pestomainen kastike. Maistele suola ja parmesaani kohdilleen ja keksi käyttökohde.

22.10.2008

Glooo-o-o-o-o-oooriaaaa

Filed under: Arkiruoka,laktoositon,Soija,Soppa — Meri @ 7.57

Joulu lähestyy! Ja minä kuuntelen Celine Dionin joululevyä ja polttelen TUOKSUkynttilää. Kiitos, olen jo nurkassa häpeämässä. Celinestä ihan pidän, mutta tuoksukynttilä oli täysi erhe, joka pääsi syntymään jokin aika sitten turhan nostalgisen tuoksun vuoksi. Voiko lapsuuden tuoksukumien (ei NIIDEN kumien) haiskahdusta vastustaa? Luulin olevani vahvempi, mutta ei. Nyt olen. Poltettuna tuoksu on ällö. Elävä tuli onneksi kotoisa.

Glooriaa joulun lisäksi tälle Glorian ruoka&viini -lehden sopalle. Ne kyllä osaa. Ja saavat kukkakaalin maistumaan paatuneimmallekin caccacuulan kammoiselle (en minä muul. huom.). Lehdessä on myös hyvä idea keiton lisäämisestä kalalla tai muulla. Itse käytin, arvaattehan se, tofua. Lämmöllä suositan, kuten lähes kaikkia keitoksiani, olen kiitollisin yleisöni. Eilen meni tosin pahasti metsään, mutta paljastelen myöhemmin. Nyt kaalit sobbaan ja sobat gorffan.

zoppa

Italialainen kukkakaali-parmesaanikeitto

  • iso sipuli
  • iso kukkakaali tai kaksi pientä
  • 2 perunaa
  • 2 rkl voita
  • 9 dl kasvislientä
  • 1 dl parmesania raasteena
  • 200 g maustamatonta sulatejuustoa (lehdessä ehdotellaan Philadelphiaa, mutta minä muuli se uskollisena tuuppasin Polar 9% -paketista)
  • (mustapippuria, oliiviöljyä)

Hienonna sipuli, paloittele kukkis ja perunat. Kuullota sipulia kattilassa voissa muutama minuutti. Lisää kaali, perunat ja kasvisliemi. Keittele kannen alla vartin verran. Soseuta. Lisää parmigiano ja sulatejuusto, sekoittele sulaksi joukkoon. Anna vetäytyä hetki. Lisää pippuria ja pari tippaa oliiviöljyä pinnalle jos haluat, itse pidin parempana ilman.

Tofuvahvistus

  • 500 g tofua (Super Tahoe)
  • soijaa

Uuni kuumenemaan n. 250/kaasu 6. Paloittele soija pieniksi kuutioiksi. Levitä tasaisesti uunipellille ja roiski hiukan soijaa paloille, sekoittele vielä, että on tasaisesti. Varo liikaa soijaa, ettei tule turhan suolaista. Keitto on myös suolainen. Kuumenna uunissa ehkä vartti. Nauti keiton seassa tai vaikka salaatissa, katoavat myös napoina ihan näinkin.

20.10.2008

Tahkon tuominen

Filed under: Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Nuts!,Optimoidut,paleo,Sallad,Side order — Meri @ 16.56

Vietin viikonlopun aivan herkistyttävän upeissa puitteissa: Tahkovuorella perheeni kanssa. Kuten lukemattomat vuodet aiemminkin, viime kerrasta vain on vierähtänyt liikaa aikaa. Pohjoisen hyytävässä illassa hämäröimme ja saunoimme, laitoimme ruokaa ja puhuimme kaikesta tuntitolkulla, luimme ja siteerasimme. Hevosvaellus jyrkkiin, kauniisiin maastoihin, pulahdus kylpylään ja friskaava aamulenkki melkein riitteeseen vetävän järven ympärillä toivat tasapainoa lepoon ja olemiseen.

Lauantai-iltana harrastimme perinteisen näännytyskävelyn, jonka aikana kiersimme kaikki lähitienoon ruokaravintolat. Yksinään ravintoloista ei vetänyt meitä puoleensa, niin päädyimme sitten Salen kautta mökille. Mökillä sain antautua lempipuuhaani kokkaamaan ja valmistin ruokaisan salaatin, jonka oheen kalaleikkeitä ja niille raejuusto-muna-“voin”. Aterian kruunasi seura ja vielä kirkkaammin yllätyksenä tämänaamuinen viesti, jossa äiti kertoi isän todenneen aamulla: “Kyllä koko reissun paras ruoka oli se Merin tekemä salaatti!”. Aika tunnustus, kun otetaan vielä huomioon, että tarjolla oli myös uunimakkaraa.

Jaujaujauuuu! Tässä siis salaatin ohje tai sen raamit, jotta isäni ja te, rakkaat ruokailijat, voitte valmistaa sitä aina halutessanne. Kovin on samanmoinen kuin aiemmatkin sallaadini, mutta siitä viis. Ruokaisat salaatit, jotka ovat enemmän kuin vain viherpöperöä, kaipaavat jokaisen mainoksen, jonka niille voi suoda!

isinlempisalde

Isin lempisalaatti

  • salaattia
  • tomaattia
  • kurkkua
  • päärynää
  • hasselpähkinöitä
  • kevytjuustoa (esim. Emmental 17% tai Kadett 5%)
  • suolaa, (viinietikkaa)
  • proteiinia: graavilohta, kalapaloja, kanaa, tofua, munia tai vaikka makkaraa

Revi salaatti, pilko tomaatit ja kurkku pieniksi paloiksi, päärynä ehkä isommiksi. Kuutioi juusto. Murskaa pähkinät veitsellä ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes saavat hiukan väriä. Lisää pähkinämurskaa suolaa ja sekoita muiden ainesten joukkoon. Jos diggaat, lorottele sekaan hiukan viinietikkaa.

Tuhdista halutessasi esimerkiksi graavilohelta, joka Tahkossa toi salaattiin omaa autuuttaan. Tai keitä muutama muna kovaksi ja pilko joukkoon. Tofun saa mukaan helposti joko paistamalla pannulla kuutioina ja lykkäämällä mukaan soijasoossia tai vastaavasti uunissa, kovassa lämmössä.

Ota evääksi, hurmaa isäsi, hanki hyvä olo. Salaatin käyttötapa on vapaasti valittavissasi.

16.10.2008

Tofu Steak House Rules

Filed under: Alakarppi,Kevyt,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,Sallad,Side order,Soija,Uunista,Vegan — Meri @ 18.34

Ouyyyyyyyeeaaaahhh. Tofupihvit jotka saivat Lihansyöjän huutamaan lisää. Tässä ne ovat, kaikessa universaalisessa (tietääkö joku mitä tämä tarkoittaa?) yksinkertaisuudessaan.

tofusteak

Tofu Steaks (5 kpl)

  • 500 g pakettia kiinteää tofua (eli Super Tahoeta)
  • soijakastiketta
  • paahdettua sipulia

Säädä uuni kuumenemaan n. 250 asteeseen. Leikkaa tofu viideksi noin sentin paksuiseksi viipaleeksi. Aseta leivinpaperoidulle uunipellille. Roiski päälle soijakastiketta, melko reilusti, mutta jos et pidä kovin suolaisesta, hiukan varovaisemmin. Nostele tofuille vielä hyppysellinen paahdettua sipulia kullekin ja sitten uuniin. 20-25 minuutin kuluttua voit poistaa pihvit kuumasta ja asetella lautaselle.

Kuumuus tavallaan polttaa maun kiinni tofuihin, jolloin pitkää marinointia ei tarvita. Uunikuumennus myös muuttaa tofun rakennetta “kuivemmaksi”, mikä on selvästi miellyttävää. Erinomaisia myös kylmänä. Seuraksi vaikka vegetaristin kanasalaattia (Cheers, Yealian!).

mock

Mock Chicken Salad

  • pari varsisellerin vartta
  • puolikas punasipuli
  • purkki kikherneitä tai kikherne-papusekoitusta
  • paprika
  • reilu 1 dl tofumajoa
  • suolaa, pippuria

Kuutioi selleri ja paprika, hakkeloi sipuli, huuhtele syömävalmiit kikit tai pavut, sekoita tofumajoon. Mausta reilusti pippurilla, iisimmin suolalla. Anna asettua jääkaapissa kunnes oppii olemaan eli ehkä puolisen tuntia. Syö tofupihvien seurana tai voileipien välissä.

14.10.2008

Sloo sloo sloo

Filed under: Alakarppi,Elävä ravinto,Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,paleo,Sallad,Side order,Soosit,Vegan — Meri @ 17.57

Eihän kukaan sattumalta ole nähnyt Studio Pasilan veret seisauttavan suvereenia esitystä Kiviä taskussa? Jossei, otsikko saattaa jäädä hämärän peittoon. Itse olen nähnyt sen ainakin kahdesti.

Onhan otsikossa sentään viittaus myös reseptiin, joka on -tadaa!- terveellisempi (?) versio cole slawsta. Kaipasin hieman vaihtelua mule sloohon, jota olen haukannut napaani hurjan määrän viime päivinä. Ja jotta joka päivälle olisi oma sloonsa, kannattaa vierailla myös Uneliaan kokin tykönä maistamassa thai slawta. Cole slawn fanina perustanen pian myös Sloo Food -liikkeen! Stay tuned.

tofusloo2

Tofu slaw

  • porkkanaa
  • kaalia

Raasta porkkana ja suikaloi kaali vaikka juustohöylällä. Valmista seuraavaksi tofumajoneesi.
Tofu-majoneesi (n. 3dl valmista majoa)

  •  vajaa 300 g tofua (silkeniä tai esim. Unicurdin Firm Tofua, joka on mielestäni parempaa kuin Silken Tofu ja tähän tarkoitukseen pehmeämpää kuin Tahoe)
  • 3 tl dijon-sinappia
  • 2 tl siideri- tai riisiviinietikkaa
  • 1 rkl oliiviöljyä (ekstra vöözin)
  • 2 tl hunajaa
  • mausteita: itse käytin currya, mustapippuria, chiliä ja suolaa

Sekoita tasaiseksi, sauvalla saanee parhaan tuloksen. Varusta porkkana-kaalisalaattia sopivalla määrällä majoa ja varastoi loput jääkaappiin. Maukasta.

(Bubblin’ Under) Mule sloo

  • kaalia
  • porkkanaa
  • puolukkaa
  • oliiviöljyä
  • suolaa

Raasta porkkana, suikaloi kaali, sekoita joukkoon puolukkaa. Lorauta pieni suiku öljyä ja suolaa hyvin kevyesti. Mmmmmrrr.

(Ja kuten huomaatte, heti kun uhkailin itseäni Monkeyn lopettamisella, aloin postata kuin pieni eläin. Niiiin lajityypillistä.)

Karpin kasvissyöjän lammaspähkinäpullat

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Gluteeniton,laktoositon,lammas,Nuts!,Optimoidut,Uunista — Meri @ 5.40

Kasvissyöjän sikäli, että lampaan ruokailu silloin tällöin on hivenen eettisempää kuin possun tai lehmukan, sillä päkäpäät saavat kasvaa nummella, laumassaan määkien ja törmäillen, kuten lajilleen ominaista. Ohje on Karpit.netin antia, joka löytyy nykyään myös paperipainoksena kirjakaupoista. Itse luotan edelleen erinomaiseen verkkopalveluun ja haeskelen sieltä itselleni sopivia ideoita.

Lammaslihapullat olivat herkullisia ja pähkinä toi tosiaan hauskaa purutuntumaa, ja kuten huomaatte, sipulia saa olla kunnolla! Ehkä omalaatuinen yhdistelmä syödä lammaspullia bujabeesin ohessa, mutta omalaatuisuus voi olla plussaakin, vähän kuten jäätelö ja ranskalaiset.

lampo

Mirabellan lammasbullat

  • 500 g lampaan jauhelihaa
  • iso punasipuli
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • luomumuna
  • kourallinen saksanpähkinöitä
  • 1 tl tai reilummin juustokuminaa
  • 0,5 tl kanelia
  • mustapippuria
  • cayennepippuria
  • suolaa
  • (kuivattua tai tuoretta persiljaa)

Uuni 200 asteeseen. Silppua sipuli ja pieni pähkinät veitsellä tai morttelissa. Sekoita ainekset ja mausta sopivaksi. Muotoile lihapulliksi tai pihveiksi ja paista n. 15 minuuttia tai kunnes kypsiä. Tarjolle ehdotetaan esim. jogurttikastiketta, olis varmaan buenoo. Kylmänä menee myös.

Samalla kuin bujabeesiä tai pullia tarjoiltiin myös brandy-pähkinäjuustoa, joka tuoksuu pekaaniselle ja taivaalliselle ja maistuu hurjan hyvältä.

11.10.2008

Erkin erilainen linssikeitto

Filed under: Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,Soppa,Terveys,Vegan,Vege — Meri @ 9.06

Ja heti tööttään ulos sitä peruskauraa eli terveellistä kasvisruokaa, itsepähän halusitte 😉 Resepti on peräisin parin vuoden takaiselta harjoittelujaksoltani, jossa tutustuin työyhteisön jäseniin laajemminkin. Kyseessä on erään Erkin poikkeuksellinen linssikeitto-ohje, joka on poikkeuksellinen ainakin minulle, sillä toinen klassikko-ohjeeni on Vapun, joka on tomaattipohjainen ja ihana sekin. Tähän käytetään mieluiten vihreitä linssejä ja maku muistuttaa hiukan hernekeittoa (ehdottomasti hyvällä tavalla), mutta on hienostuneempi ja köh… voisko sanoa rikkaampi?

linssisoppa

Soppa sopii syksyisiin iltoihin ja keltaiseen ruskaan paremmin kuin hyvin ja lisäkseni siitä pitää suuresti myös Lihansyöjä (jonka nimi pitää ehkä kohta muuttaa, kun olen pitänyt niin kaidalla kasvislinjalla, vaikka tänään tuo alkukantainen atleetti aikoo toteuttaa jälleen luontoaan ja suuntaa hallin lihatiskille). Lämmittämiskertojen myötä vain paranee uuniruokien tapaan. Vihreissä linsseissä taitaa muuten olla vähemmän tärkkelystä kuin punaisissa, sillä keitto ei mene samalla tavalla puuromaiseksi kuin punaisten kanssa, vaan linssit säilyttävät muotonsa. Ja linsseissähän prodea piisaa!

Erkin linssikeitto

  • 1 porkkana
  • 1 suurensuuri tai 2 pienempää sipulia
  • 5 valkosipulinkynttä
  • 2 dl vihreitä linssejä
  • 1 litra kasvislientä (vaikka vain kuutioista, 2/litra)
  • 2 tl (dijonin) sinappia
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 0,5 dl sitruunamehua (käytin siciliaa)
  • 1 tl hunajaa
  • suolaa
  • (nippu tuoretta persiljaa tai kirveliä)
  • loraus soijakermaa (lightkin käy)

Paloittele porkkana ja silppua sibulit, myös kynsilaukka. Lorauta kattilaan öljyä ja kuullottele siinä vihanneksia muutama minuutti. Huuhtele linssit ja valmista kasvisliemi, lisää kattilaan. Keittele ja hauduttele puolisen tuntia ja lisää sitten mausteet. Kun keitto on muuten valmis, lisää hyvä tilkka soijakermaa. Anna hiukan jäähtyä ennen kuin käyt kimppuun. Tämän kanssa sopivat sohva ja villasukat vaikka sitten on hyvä varautua hikoilemaan.

Kokeilin eilen myös Satu Silvon kikhernepihvejä, jotka tosin valmistin uunissa, niitä on kokeiltu Piparminttulassakin. Paistaminen tuonee lisämakua, mutta jotenkin eivät olleet meidän suuhumme. Niistä tosin syntyi idea hummuspihveistä, että pian taas tavataan, kikhernehyllyllä. Jälkkärikin oli Mintun käsialaa eli rahkapaistos (alunperin Kotikokki.netistä). Oma versioni oli näin:

  • 1 prk (250 g) maitorahkaa
  • 1 luomumuna
  • 1 dl spelttihiutaleita
  • 1 tl leivinjauhetta
  • vaniljasokeria
  • runsaasti kardemummaa
  • sopivasti sokeria tai makeutusainetta

Sekoita (ja anna vaikka hetki turvota), kaada jauhotettuun pieneen vuokaan (tai suuremman vuoan keskelle, pitää hyvin muotonsa) ja paista 175 (kaasu 4) asteessa puolisen tuntia. Oikein hyvää puolukkasurvoksen kanssa, maistuu rahkapannarille.

10.10.2008

Apina vai pannukakku

Filed under: laktoositon,Maidoton,Uunista,Välipalaa — Meri @ 14.28

Olen tässä syksyn mittaan fundeerannut, että jaksanko vielä säveltää juttuja tänne Monkeyyn vai pitäisikö se päästää päiviltä. Elämässä on niin paljon asioita, että aika ei tunnu riittävän tänne saakka ja aina ei inspiraatiokaan. Sitten kuitenkin tulee päiviä, että ajatus kulkee ja siirtyy näppärästi näppikselle. Ruokaa laitan edelleen ahkerasti, mutta aterioita tuntuu kertyvän hyvää tahtia varastoon eikä kaikkia ehdi postata koskaan. Eipä sekään ole vakavaa, mutta toisinaan tuntuu niin etäiseltä.

Ruokablogaajien ja niiden kommentoijien mieletön yhteisö ja yhteisöllisyys pitää silti otteessaan enkä kykene ainakaan toistaiseksi hylkäämään armasta apinaa. Lisäksi käytän Monkeya todella paljon sen alkuperäisessä tarkoituksessa: omana keittokirjanani. Mitähän kulinaarisesta elämästä tulisikaan ilman sitä? Pelkkää potaskaa!

Että en tiedä tuleeko tästä blogista nyt apina vai pannukakku, mutta tässä taas yksi nopea ja arkinen viritys, maidoton ja munaton pannari, josta voi valmistaa vaikka puolikkaan. Ohje on lähes uskollinen Reformi Soyan versiolle.

pannari

Kakkua pannuun ja naamariin

  • 6 dl soijamaitoa (sokeritonta)
  • 1,5 dl soijajauhoa
  • 1 dl tattarijauhoa
  • 1 dl sämpyläjauhoa
  • 1 tl suolaa
  • sokeria n. puolikas desi tai riittävästi makeutusainetta
  • kardemummaa reilusti

Sekoita jauhot maitoon ja lisää sitten sokeri ja suola. Anna turvota vartin verran ja iske uuni 225 asteeseen. Jahka pannarin naama on turvonnut, paista puolisen tuntia. Pistele poskeen itsetehdyn vaapukkahillon kanssa.

Pannukakku on tavallista hiukan tiiviimpää, mutta minun suuhuni maukkaampaa. Maistuu hyvin kunnolla jäähtyneenä.

Older Posts »

Powered by WordPress