Lauantai 6.9.08: mielettömän kaunista ja hyvää ruokaa, erinomaiset tilat Helsingin kattojen yllä ökyhyvällä paikalla, kauniita ja hyviä ihmisiä, erinomaisen hauska ilta ökyhyvällä pössiksellä. Ruokablogaajamiittiin kannattaa lähteä aina. Suurkiitokset illan emännälle Jennille ja isännälle Nirsolle sekä koko poppoolle, ei mennyt viikonloppu hukkaan.
Reseptisatokin on messevä ja aloitettava on tästä illan juoneen kuuluvasta, jossa siis piti kirjoittaa suosikkiruokalajikkeensa ohje ylös sellaisena kuin sen kuvitteli olevan tehtyä ja sitten kokata se. Kokkasin! Ja meni se sinne päin, onneksi Satujatar paljasti jo Totuuden. Mutta minun lapussani tuolta lauantaiyöltä siis lukee näin:
Intialainen tofu
- porkkanaa
- herne sipuli
- tofua
- kookosm.
- inkivääri
- v-sippe
- öljy
- jeera
- chili
- korianteri (tämä lukee todella vinossa)
Paista tofu, v-sippe, ink. –> porkkanat, pavut –> + kookosmaito
Kun eilen aloin miettiä tarkemmin, muistin, että Satujatarella on tapanaan marinoida tofu. Lipesin yöllisen lapun ulkopuolelle ja marinoin öljyllä, viinietikalla, soijalla, hunajalla ja curry-tahnalla. Tofuna oli Hakaniemen tuoreimmasta aasialaisesta kaupasta saatavaa tofua, joka oli erinomainen kokemus! Rakenne pehmeämpi ja “tuoreempi” kuin Tahoen, samanlaista kuin esim. ravintoloiden misokeitoissa.
Ja näin siis tein sanoi lappu mitä tahansa: muutaman tunnin marinoinnin jälkeen paistoin öljyssä valkosipulia, inkivääriä ja jeeraa, lisäsin punasipulia, sitten tofut ja lopulta aasialaiskaupasta satsattua pakastevihannessekoitusta (joskus ei vaan jaksa pilkkoa). Ja chiliä. Lopuksi (kevyt-)kookosmaito ja vettä, huolellinen poristelu pitkän aikaa. Tarjoilu kananmakuista pikanuudelien kera (QUE?!) ja törkeen hyvää. Ei kuitenkaan yhtä auvoisaa kuin lauantaina, mutta onneksi Satujatar postasi on autenttisen versionsa. Ja HUOM! Tätä ruokaa luultiin lauantain myös KANAKSI!
Ja minähän otin tästä kyllä kuvia mutta näköjään olen poistanut ne. Kai sen pitkään valvotun (ainakin kahteentoista) lauantain jossain täytyy näkyä. Heippa.
