MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

10.4.2008

Paleoihmisen panaanileipä

Filed under: Banaani,Gluteeniton,laktoositon,Leipää,Leivonta,paleo — Meri @ 17.03

paleoherkku

Apina meni jälleen ihan banaaneiksi kun uunissa paistui paleoliittistä banaanileipää! Paleoliittinen ruokavaliohan viittaa sinne aikaan ennen nakkisotia eli paleoliittisen kauden ihmisen ruokavalioon. Tällä perusteella paleo-ruokavalio määritellään yleensä  sisältämään vähärasvaista lihaa, lintua, kalaa, pähkinöitä, siemeniä, kasviksia, hedelmiä, marjoja, munia ja öljyjä. Viljatuotteita paleo ei syö eikä yleensä maitotuotteikaan. Maitotuotteilla lisätty paleodieetti kulkeekin tällä hetkellä nimellä neo-paleo-ruokavalio, joka on lähinnä sitä, mitä itse noudatan.

Paleo-ruoilla hiilihydraattien saanti jää automaattisesti melko kohtuulliseksi, joten sillä on yhtymäkohtia alakarpin eli vähähiilihydraattisen ruokavalion kanssa. Ainakin oman oloni se pitää virkeänä, siitä huolimatta, että rikastan neo-paleotani tuore- ja kaurapuurolla. Ylipäänsä en ole puristi, vaikka mahani niin soisikin. Tämän paleoreseptin bongasin verkosta Nikkin blogista ja valmistin ihan (melkein) ohjeen mukaan. Pikkuisen viilailin makeutusta eli käytin hunajan sijaan agave-siirappia, jolla on alhainen glykeeminen indeksi. Vähensin myös makeutuksen määrää. Ja juuri äsken huomasin, että agave-siirappia saa nyt ainakin asematunnelin S-marketista, hurra!

paleoleipä

Paleoliittinen panaanileipä

  • 3 munaa
  • runsas 1 rkl agave-siirappia (tai 0,6 dl hunajaa, siirappiakin voi laittaa enemmän jos pitää makeasta)
  • 0,6 dl oliiviöljyä
  • 1 reilu Reilun kaupan banaani (tai kaksi pientä), kypsä
  • 1 tl vaniljauutetta
  • 3,6 dl mantelijauhoa
  • (hiven suolaa)

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Vuoraa pitkänmallinen leipävuoka leivinpaperilla. Erottele keltuaiset ja valkuaiset omiin kulhoihinsa. Sekoita keltuaisiin siirappi/hunaja ja vatkaa, kunnes seos on kuohkeaa ja vaaleaa. Lisää öljy, haarukalla tuusaksi muusattu banaani, vaniljauute ja mantelijauhot. Sekoita hyvin.

Vatkaa toisessa kulhossa odottelevat valkuaiset vaahdoksi niin, että muodostuu pehmeitä laineita, usemman minuutin ajan. Nostele valkuaisvaahto taikinaan sekaisin ja kaada seos vuokaan. Paista uunissa keskitasolla n. 25 minuuttia ja kokeile kypsyyttä veitsellä. Oma uunini paisteli leipää varmaan lähes 10 minuuttia pidempään, ennen kuin keskelle isketty veitsi oli puhdas ja kertoi kypsyydestä. Anna leivän jäähtyä rauhassa ja kumoa.

Nauti jäähtyneenä voin kanssa tai sitten oikein vahvan juuston, erityisherkkupalani sisälsi vielä juuston lisäksi ihanaa kirsikkahilloa. Kuola valuu kun muistelenkin. Seuraavana päivänä tämä oli ehkä parhaimmillaan, koostumus on tosiaan ihan kasassapysyvän leipämäinen ja kuohkeakin, maku mantelinen. Suolaa lisäisin hivenen, ja lisäänkin, kun teen uudestaan. Koko leipä on nimittäin jo kadonnut 😛

Lost in Mango

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Herkut,laktoositon,Maidoton,paleo — Meri @ 5.54

Pian on tulossa ihan oikeakin postaus, mutta sitä ennen, jälkkärinä, välipalana tai aperitiivina tarjoilen maailman helpoimman herkun; kookkosmangoa (lausun mangon jatkuvasti mielessäni ilman äng-äännettä, antaa jotenkin eksoottisemman säväyksen). Kaikki alkoi pakastealtaan äärellä Pirkka-tuotteisiin tutustuessa. Kerma taas oli peruja ruokablogaajien pikkujoulujen joululahjapuketista, miten olikin säästynyt niin sopivasti.

mangoo

Mango bello Cocco (kahdelle)

  • 1 pss Pirkan pakastemangokuutioita (300 g)
  • 1 prk kookoskermaa (200 ml)

Ota mangot sulamaan pussin ohjeen mukaisesti huoneenlämpöön laakealle astialle n. tunniksi. Sopivan, hivenen viileän tilan vielä vallitessa annostele mangot kahteen astiaan, avaa kookoskerma ja lorota päälle. Tsiikaile esim. Lostia ja mäsäytä naamariin. Pure paleo.

7.4.2008

Laukussa leipää ja piimää vaan

Filed under: Eksotiikkaa,On the Road,Suklaa — Meri @ 16.35

Pidän kovasti matkustamisesta, siitä, että näkee uusia paikkoja, tapaa ihmisiä, kokee hajuja, makuja ja tunnelmia, nauttii auringosta tai juoksee raekuuroja karkuun, törmää toisenlaisiin treenikulttuureihin, alistuu suurkaupungin metrojen kiireeseen,  puhuu vieraita kieliä, tuntee hetkittäisiä yksinäisyyden ja erillisyyden tunteita, kaipaa kotiin, juhlii eksoottisilla tavoilla ja elää muiden arkea. Vieraissa maissa on toisaalta niin vierasta ja toisaalta taas kaikki on ihan samoin, ihmiset kun on ihmisiä kaikkialla.

vihreetämustaa

Ja koska ihmisten kaikkialla täytyy myös syödä, aitoa elämää on helposti tarjolla ruokakaupoissa. Paitsi elävänä, myös kaupan hyllyillä vieraina tuotteina, kummallisina punnitsemiskulttuureina ja hämmästyttävinä yhtäläisyyksinä. Kuten loppukesän Ahvenanmaan fillarireissu osoitti, niinkin läheltä löytyy ihan erilaisia asioita ja sellaisia, jotka pitäisi täälläkin saada kauppaan. Brittein quornia oli ainakin hetkelliset suursuunnitelmat alkaa maahantuoda ja Maarianhaminan Robert’s Coffeen lime-rooibos-teetäkin haikaan edelleen eikä sitä täällä mistään saa. Ja sitten taas pikkuisen thaimaalaisen Phi Phi -saaren Kavlin valkosipulilehtileipä osoittaa, että maailma on niin pieni (ja söpö).

Englannista roudasin kotiin parin agave-nektarin ja sen yhden agave-siirapin lisäksi mielettömän hyviä vegesipsejä (niin, onhan perunakin vegeä, mut ohan nää nyt enempi, ei saivarrella siellä!) ja Green&Black’sin suklaita. Kirsikkasuklaata maistoin jo paikan päällä ja sen ihastuttava happamuus sai kiintymään tuotteeseen pala palalta niin, ettei ilman ollut kotiin tulemista. Että laukussa ei varsinaisesti ollut loppujen lopuksi piimää tai leipääkään, vaikka suklaahan on sorkkaeläimen käntty 🙂

vegesips

Ja koska Polkkis on juuri harjoitellut valmistamaan pottulastui, laitan listalle seuraavaksi palsternakka-, porkkana- ja punajuurisipsit, pliis pyytää muuli!

Sitten jotain ihan muuta: Foodyn uusimpien postauksien listausta koskien sain aamulla s-postia, jossa kerrottiin ongelmien olevan tiedossa ja toivottavasti helpottavan, kun loppuviikosta julkaistaan Foodyn uusi versio. Sitä odotellessa, siis. Tuoretta toiminnallisuuttakin luvassa.

4.4.2008

Punainen munaus

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,paleo — Meri @ 14.30

Näitä kokeilin jo hyvä tovi sitten, mutta kiitos konelakon pääsevät vasta  nyt eetteriin. Olin jo ihan unohtanut koko ohjeen, mutta kuva oli edelleen kamerassa ja siitä se ajatus sitten palasi. Resepti on Yhteishyvän ilmaisesta Ruoka-lehtisestä, jossa tehtiin kurpitsamunakkaita. Kurpitsapikkelsin uupuessa kaapistani sovelsin punajuurta ja maun muistan kyllä, herkullista. Tähän voi siis soveltaa, jälleen kerran, varmaan montaa muutakin ainesta kuin kurpitsaa tai punajuurta, mutta tässä perusohje.

munaus

Punaiset munakkaat (n. 12 kpl)

  • 4 luomumunaa
  • 1 dl etikkapunajuurta tai säilöttyä kurpitsasalaattia (ehkä suolakurkkukin toimisi, kaveriksi smetanaa? :-P)
  • 1 tl etikkapunajuuren tai säilykekurpitsan lientä
  • suolaa
  • öljyä tai voita paistamiseen

Mäsäytä munat kulhoon. Valuta punajuuri/-juuret tai kurpitsasalaatti nesteestään ja soseuta se/ne. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Kuumenna pieni pannu ja tuikkaa siihen rasvaa. Paistele pieniä munakkaita muutama minuutti molemminpuolisesti ja tarjoile lämpiminä. Kaveriks sitte ihan mitä kotoa löytyy, hauska väli- tai iltapala, miksei aamukin. Jos muuten laittais punajuuren tilalle jotain marjaa ja ehkä hivenen makeutta, olis varmaan mannaa kermiksen tai partiksen kaa.

2.4.2008

Haukkaa Hawaii

Filed under: Arkiruoka,Kana,Kevyt,laktoositon — Meri @ 20.10

…vaikka kuka täältä aurinkoisesta kevät-Suomesta mihinkään kaipaa! Joka tapauksessa kyseessä on kovin arkinen Hawaii, mutta olen itse niin ihastunut tähän helppoon tapaan valmistaan kanafileet, että jaan aarteeni kanssanne. Aarre se nimittäin on kiireiselle jalostuessaan helposti useamman päivän eväiksi, kun niitä on melkein päivittäin ruukattava.

hawaii

[Kyl on aneeminen kuva, puluparka.]

Tipua Hawai’ilta

  • broilerin rintafilee (tai neljä)
  • ananasrengas (tai neljä eli pieni purkki)
  • Polar 5% -juustoa (tai vaihtoehtoisesti muuta)
  • tuoretta valkosipulia, purkkivalkosipulimurskaa tai valkosipulijauhetta
  • suolaa

Kuumenna uuni n. 225 asteeseen. Asettele broilerinfileet pellille ja rouhi päälle hyvin suolaa. Murskaa/paloittele valkosipuli tarvittaessa ja levitä fileille, tai käytä helppoa valkosipulijauhetta, joka tässä toimii oikein hyvin ja ripottele sitä reippaasti tipuille. Tuuppaa uuniin n. 15 minuutiksi, ei liian pitkäksi aikaa etteivät birdit kuiva. Viipaloi juustosta n. 2 siivua per file ja avaa ananaspurkki, valuta mehut pois tai talteen. Ota pulut hetkeksi pois uunista ja levitä jokaiselle pari juustosiivua ja kruunaa ananasrenkaalla. Takaisin uuniin! Asteita voi halutessaan hieman nostaa, mutta tässä vaiheessa viitisen minuuttia riittää kuitenkin, niin että juusto sulaa ja ananasrengas lämpenee. Haukkaa Hawai’ia vaikka salaatin seurana.

Seuraavana päivänä voit viedä mukanasi töihin taas jonkin salaatin ja kaveriksi kanan. Lämmitä lounastunnilla file mikrossa ja naatiskele sallaadin kanssa.  Jos teit kerralla neljä filettä, voit valmistaa illallisen esim. paloittelemalla porkkanan, palan juuriselleriä, palan kesäkurpitsaa ja kanafileen. Iske kaikki ainekset höyrytyskattilaan, tässä järjestyksessä. Kasvisten kypsyttyä sopiviksi raasta päälle parmesania tai pecorinoa ja syö. Seuraavana aamuna jäljellä on vielä yksi file ja lounas on taas taattu. Back to Hawaii, kyllästymiseen saakka!

1.4.2008

Apua, brownieissani on papua!

marmoria

Perinteisesti brownie-leivonnaiseen sisältyy aina kahta papua, vaikkei sitä niin tule yleensä ajatelleeksi. Suklaan kaakao on peräisin kaakaopavusta ja mikäli brownie maustetaan kahvilla, kahvipapu tekee suklaalle seuraa. Näiden tuttujen papujen vuoksi en vielä kiipeilisi seinille vaikka apina olenkin, mutta tsekatkaapas tämä; näissä browniessa papujen pyhän kolmiliiton täydentää mustapapu! Heck the what?

Mutta kyllä vaan, siihen on syynsä. Vaikka ohje saattaa aluksi kuulostaa erikoiselta, odottakaapa kunhan pääsette maistamaan; tavalliset browniet eivät pääse lähellekään tämän version täyteläistä syvyyttä, jossa papu ei maistu lainkaan pavulta vaan kokonaisuus on tumman suklainen ja hullun hyvä. Jopa niin savoury, että sille on ehdottomasti oltava raikas jäätelö tai kermavaahto kaveriksi. Reseptin bongasi Lihansyöjä 101 Cookbooksista, jossa Heidi oli valmistanut niitä Baking with Agave Nectar -kirjan ohjeella.

Omasta versiostani tuli enemmän kakku kuin monta pientä brownieta sen koossapysymättömän kostean lopputuloksen vuoksi, mutta samapa tuo, vaikka kaakkua lapioisi lusikalla lautaselle. Maku on taattu. Tein puolikkaan ohjeen ja paistoin maksimiajan, siitä huolimatta lopputulos jäi meheväksi. Laitan tähän alkuperäisen ohjeen kokonaisuudessaan, siitä luvataan tulevan n. 45 brownieta. Reseptissä käytetyn agave-nektarin voi hyvin korvata hunajalla tai muulla makealla, ja kannattaa maistella taikinaa siinä vaiheessa kun makean lisää, sillä itse vähentelin agave-nektaria reilusti ja silti makeus oli aivan riittävä. Mitat on käännetty unsseista ja cupeista, siksi hassut epätasaluvut.

mutaa

Mustapapu-brownie(t)

  • 114 g tummaa suklaata (käytin 70%)
  • 2,37 dl voita
  • 4,7 dl pehmeiksi keitettyjä tai purkkimustapapuja
  • 2,37 dl saksanpähkinöitä pilkottuna
  • 1 rkl vaniljauutetta
  • 0,6 dl pikakahvijauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 4 isoa luomumunaa
  • 3,55 dl agave-nektaria, vaaleaa (hunaja, siirappi, sokeri (ehkä fariini-?) ja muut makeutteet käyvät yhtä hyvin)

Lämmitä uuni 163 asteeseen (no hei, ei se oo niin tarkkaa :-D). Voitele tai leivinpaperoi n. 28cm x 46cm kokoinen uunipelti/uunivuoka/tms. jossa on reunat. Itse käytin puolikkaaseen annokseen kaupasta saatavaa foliovuokaa, samanlaista kuin makaronilaatikoissa (mutta isompaa).

Surauta pavut, puolet pähkinöistä, vaniljauute ja pari ruokalusikallista sulatettua suklaavoiseosta blenderissä tasaiseksi tahnaksi, noin kaksi minuuttia.  Jätä sivuun odottamaan. Sekoita sitten yhteen loput puolet pähkinöistä, sulatettu suklaa, pikakahvijauhe ja suola. Jätä sivuun odottamaan.

Vatkaa munat erillisessä kulhossa kevyeksi vaahdoksi, noin minuutin ajan. Sekoita vaahtoon agave-nektari (tms. makeute) ja sekoita jälleen hyvin. Jätä sivuun odottamaan. Sekoita nyt papu-suklaaseos kahvi-suklaaseokseen ja sotke ne kunnolla. Ota munaseoksesta talteen n. 1,2 dl sivuun ja sekoita loput suklaaseokseen. Kaada taikina voidellulle pannulle.

Vatkaa sitten sivuun jätettyä munaseosta vielä vatkaimella hetki, niin että se on jälleen kuohkeaa. Valuta vaahto taikinan päälle ja “vetele” hammastikulla taikinan läpi niin, että syntyy ns. marmoriefekti. Paista uunissa 30-40 minuuttia ja anna jäähtyä kokonaan ennen kumoamista. Leikkaa kuutioiksi ja siirrä jääkaappiin, jossa browniet asettuvat (omaani ei voinut siis edes paloitella, siinä tapauksessa kumoa ja syö suoraan!). Tarjoile jäden tai kermiksen kera, äläkä kerro salaista ainesosaa ennen kuin kaikki ovat maistaneet. Psykologian merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa 😉

Ja näitä siis ylistivät Lihansyöjä sekä koko perheeni, jopa se kranttu ja epäluuloinen isoveljeni (terveisiä Minnalle!) otti lisää. Jos kahvinmausta ei välitä, voi pikakahvijauheen korvata muilla mausteilla tai jättää pois.

Tässä vielä agave-nektari- ja -siirappisaaliini Lontoosta.

agave

31.3.2008

Hobitin mitalla haastevoittoon!

Filed under: haasteet — Meri @ 19.58

Niinhän siinä kävi, että kirjallisen ruokahaasteen voiton vei yksi maailmankirjallisuuden tunnetuimpia klassikoita, Tolkienin Taru sormusten herrasta. Rouva Magotin rahkavoitaikinaan upotettu pekoni-sienipiiras tuoksui internetinkin yli niin kotoisalta ja lämmitti mieltä jo kuvissa, että sen yhdistyminen ajatuksissa Konnun vehreään vihreyteen ja hobittien maanläheiseen luonteenlaatuun oli pistämätön yhdistelmä. Rouva Magotillehan teki ruokakunniaa Ketun keittiön Ketturouva, valloittavaa ja kunniallista (eläin-)sukua siis itsekin.

Voitosta tietysti seuraa, että katseet kääntyvät repolaisten  köökkiin, kun odotamme jo aprillipäivän haastetta eli huhtikuun aihiota. Täysin muulinpalkein puhkun täten ilmoile kolminkertaisen eläköön-huudon voittaneen keittiön kunniaksi: Eläköön! Eläköön! Eläköön! [Tämä Thaimaan värien ja elinvoiman yltäkylläisyys toimikoon pokaalina.]

yltäkylläisyys

Kisassa tiukasti toiseksi jäi kerrassaan hurmaava Keijun ruokalista, jonka satumaiset ruokalajit, Ketunleipä, Linnunmaito ja Vihvilähakkelus, saivat mielikuvituksen laukkaamaan kevyesti lumottuihin unelmiin luonnon ytimeen. Keijujen menun miniatyyrimäisyys oli suorastaan ruokarunoutta, ylistys merkityksille ja mauille. Hopeasija tuoreelta blogihaastajalta Hilikulta oli ilmiömäinen suoritus.

Kaiken kaikkiaan kirjallisen ruokahaasteen anti oli juuri niin vaikuttava kuin siltä parhaimmillaan saattoi odottaa. Ainakin itse elin mielessäni kaikkien ruokien tarinat, ja moni osallistujista herätti myös keskustelua ystävieni kanssa. Esimerkiksi Lihansyöjä kävi ihan kuumana Villisikaan, sillä muisti kouriintuntuvasti itsekin kaivanneensa aina vastaaviin pitoihin lapsena. Useampi osallistumista aikonut ei ehtinyt valitettavasti mukaan, mutta kirjallisen kokkauksen satoa voidaan sitten toivottavasti keräillä kevään mittaan. Omaa mieltäni on alkanut kiehtoa Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa…

Suurkiitos kaikille osallistujille kirjallisesta panoksesta, hehkun ja höngyn niistä vielä pitkään. <3

30.3.2008

Lettupannun lättyjä apinatyyliin

Filed under: Banaani,Optimoidut,Terveys,Välipalaa — Meri @ 22.05

 Eihän siinä kauaa mennyt kun Lettupannusta bongatut raejuustolätyt kärisivät jo apinaköökinkin pannulla. Ja aijai, kuinka herkullisina! Pientä viilausta ei voinut välttää, varmasti hyviä miten päin tahansa. Lätysköiden kera ammennettiin Lontoosta tuotua agave-nektaria, taas uutta, “terveellisempää” makeutetta. Kyseessä siis luonnontuote, jolla on suhteellisen matala (ainakin rutkasti sokeria alempi) glykeeminen indeksi. Maku oli mainio ja tänään on koestettu jo ensimmäinen agavea soveltava leivontarespa, jossa agave-nektari ei muuten suinkaan ollut se oudoin ainesosa.

lätty

Raikkulätyt apinan makuun

  • 1 dl graham- tai hiivaleipäjauhoja
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 250 g raejuustoa
  • 2 munaa
  • n. puolikas pieni banaani
  • pieni loraus piimää
  • samanmoinen öljyä
  • 0,5 tl vaniljaesanssia
  • rasvaa paistamiseen

Sekoita kuivat aineet. Muusaa banaani haarukalla soseeksi ja lisää kaikki aineet kuiva-aineseokseen. Maistele ja lisää hieman banaania, jos makeus ei ole riittävä. Muista silti, että lättyjen päälle kelpaa valella siirappia, hilloa, marjoja, kermaa tai sokeria, jos kieltä karvastelee. Kuumenna paistinpannu lämpimäksi, omalla hellallani säätöaste 3 tuotti täydellisen tuloksen. Iske nokare rasvaa pannulle ja nosta sille sitten reiluja ruokalusikallisia paistumaan. Itse paistoin suurehkolla pannulla aina kolme lättyä yhdellä kertaa. Käännä, kun lätyt kuplivat ja paista vielä hetki. Raejuusto sulaa ihanasti ja tulos on maukas ja ruokaisa, monkey loves! Luonto kiittää Lettupannua.

PS. Vielä olis tunti aikaa äänestää ruokahaasteessa! Meili laulamaan. 🙂

Philadelphia-Fillen maki ja mahottoman hyvä wakamesallaad

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Kala,Sallad,Side order,Sushi — Meri @ 11.32

lohinigiri

Eilen koitti pitkästä aikaa ihan perinteisen kalantuoksuisen sushin väsäys perinteisellä porukalla. Vauhtia haettiin Hakaniemen hallin Soppakeittiön höyryävästä bouillabaissesta ja kalatiskeiltä, aasialaisesta kaupasta Aseanic Tradingistä Kolmannelta linjalta sekä tavan ruokakaupasta. Sushimenuun oli tällä kertaa laskettu kaikkien ikisuosikki lohinigirin lisäksi katkarapunigiri, Philadelphia-makit, kaksi leväsalaattia sekä roippeet sashimina ja itsekäärittävinä temakeina syötäviksi. Kerrankin määrät menivät nappiin ja tuloksena oli täysi, muttei liian täysi vatsa. Ruokajuomina tarjoiltiin pullo Beaujolais [bosholee] Nouveauta sekä vihreää teetä. Jälkkäriksi pari palaa tummaa suklaata ja olo oli ilman tapaan lenseä, uiui onnea.

Sushia on Monkeyfoodista tehty aiemminkin, joten kirjaan vain Philadelphia-makien ja lempileväsalaattini ohjeen.

philadelphia

[Puoliksi leikattuihin norileväarkkeihin tehtyjä minimakeja.]

Philadephia-makit

  • sushiriisiä
  • nori-leväarkkeja
  • Philadelphia-tuorejuustoa
  • kylmäsavulohta
  • kurkkua

Valmista riisi ohjeen mukaan ja edelleen makit perinteiseen tyyliin; levit norille ensin riisi, tee keskelle pieni syvennys ja levitä siihen edelleen reilusti Philadelphiaa, kylmäsavulohta ja kurkkua. Kieri rullaksi ja leikkaa terävällä veitsellä, nauti soijan ja wasabin kera. Makien valmistukseen ohjeistusta esimerkiksi vanhassa haastepostauksessa.

wakamesalaatti

Merileväsalaatti (wakame-kurkkusalaatti)

  • pari desiä wakame-merilevää
  • hyvä pätkä kurkkua
  • kourallinen seesaminsiemeniä
  • 2 rkl riisiviinietikkaa
  • 2 rkl seesamiöljyä
  • 2 rkl ruokaöljyä
  • (2 rkl soijakastiketta)

Liota wakame vedessä pehmeäksi ja leikkaa sopiviksi suikaleiksi. Vuole kurkku ohuiksi siivuiksi esim. juustohöylällä ja leikkaa sitten vielä suikaleiksi. Levitä suola kurkkuviipaleille ja laita hetkeksi sivuun. Paahda seesaminsiemenet kuivalla ja kuumalla paistinpannulla paahteisiksi. Sekoita riisiviinietikka, sokeri ja halutessasi pieni loraus öljyä kulhossa. Puristele kurkuista varoen ylimääräinen neste ja lisää kaikki ainekset kulhoon, sekoita.

Huom! Jos käytät muuta merilevää kuin wakamea, tarkista pakkauksesta, riittääkö liotus vai täytyykö levä keittää ennen syömistä. Esim. hijiki-levä vaatii keittämisen. Ja terveisiä vaan Marjalle, joka pioneerina kokeili salaattia hieman erheellisen ohjeen perusteella… Häpeän puna leviää muulinturpaan. Nyt ohje on kuitenkin korjattu kiitos Johannan ohjeistuksen. 🙂

Tämä on aivan killerihyvää omaan makuuni, mutta ohje on melko summittainen, syntyy fiilispohjalta. Eilen salaatin valmisti Johanna, joka onkin leväsalaattien mestari! Tarjolla oli myös toinen salaatti, mutta sen ohjetta en omista. Ehkä Johanna vielä ohjeistaa sen kommenteissa? (Jos nyt edes koskaan lukee Monkeyfoodia! Rakkaat ystävät voivat olla niin… kovia. ;-))

29.3.2008

Makean sushin myöhäinen tuleminen

Filed under: Överi,Eksotiikkaa,Herkut,Sushi — Meri @ 10.06

fruitysushi

[Kookosriisinigiri tuoreella viikunalla, kumkvatilla ja viinirypälekiekolla]

Koska kuvat olivat niin kauniita päästyäni vihdoin katsomaan niitä koneelta, on ihan pakko laittaa pienet myöhäismaistiaiset taannoisista sweet sushi -kekkereistä. Aika askartelua, joka näppäryyden laji ei varsinaisesti lukeudu vahvuuksiini, mutta ihan piruksen mukavaa hyvässä seurassa. Ja erinomaista illanviettopuuhaa; ensin saa shopata kaupasta villisti kaikki eksoottisimmat hedelmät ja hauskimmat karamellit ja sitten voi riehua keittiössä. Kuormasta syömisen aikaansaama sokerihumala pitää tunnelman hilpeänä. Vinkki! Lähde kotiin ennen kuin sokeridarra iskee. Tätä krapulaa voi ennaltaehkäistä muuten samoin kuin sitä alkomahoolistakin aiheutuvaa, syömällä hyvän aterian Oikeaa Ruokaa ennen päihtymistä.

lontoonlakunigiri

[Englanninlakunigiri]

suosikki

[Kirpeään karkkiremmiin kiedottu maki, päällä viinirypälesiivu. Erinomaista tervasiirappiin dipattuna.]

sashimi

[Sashimia]

Tänään pääsen taas sommittelemaan sushia, ihan sitä aitoa. Siitä lisää myöhemmin, lempeää lauantaita!

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress