MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

25.1.2009

Lohta, parsnippiä ja jäätelöhuumaa

Ruokaohjelma, jota itse en ole koskaan nähnyt, mutta joka on jättänyt jälkensä keittokirjastoomme, inspiroi eilen helppoon ja herkulliseen kotiruokaan. Sen verran vakuuttavalta maistui tulos meidän ja vieraidemme suissa, että selkeitä keepereitä molemmat. Mustapippurilla on muutenkin hiukan historiallinen merkitys kodissamme: Lihansyöjä on aikoinaan tehostanut viehätysvoimaansa ruokkimalla minut kirjan ohjeen mukaisella kanarisotolla, joka siis on naurettavan hyvää. Nyt kuitenkin lohta ja palsternakkaa tai parsnippiä, kuten lontoolaistuneet ystävämme kutsuivat.

Parsnippiä gratiinissa

  • palsternakkaa
  • ruokakermaa (edes 4% Kevyt ja paksu ei voi tätä pilata)
  • siirappia
  • suolaa, pippuria
  • rakuunaa tai ruohosipulia

Laita uuni kuumenemaan 200-250 asteeseen. Kuori  ja viipaloi palsternakat ohuehkoiksi kiekoiksi, laita uunivuokaan. Mausta kerma lorauksella siirappia, pippurilla ja suolalla, kiehauta kattilassa. Lisää tuore ruohosipuli tai kuivattu rakuuna. Kaada parsnipin päälle ja tyrkkää vuoka uuniin, kunnes kypsää.
Lohta

  • lohifilee
  • dijonin sinappia
  • parmesania tai pecorinoa

Valmista parsnipille seuralainen eli ota loheen väri pannulla. Siirrä omaan uunivuokaansa ja sivele pintaan ohut kerros Dijonia. Raasta päälle reilusti pecorinoa ja tuuppaa sinne samaan uuniin parsnipin kanssa. Kun molemmat ovat kypsyneet, nauti esimerkiksi mäntyisen raikkaan Retsinan kanssa ja maadoitu maailmaan.

Jälkiruoaksi valmistimme luonnollisesti jäätelöä. Ohjeena toimi vieraiden viesti, joka oli vastaus kysymykseemme, mitä makua saisi olla: “Uuh, niin vaikee valinta… Mango tulee eka mieleen tai turkinpippuri tai kirsikka olis kyl paras tai suklaa tai mansikka tai sekoitus ois kyl kaikista paras tai…” Selvä pyy! Itsestäänselvä valinta oli seuraava.

monkeyjäätelö

Vappujäätelö

  • 3 dl kulutusmaitoa
  • 3 dl (rasvatonta kevyt-) vaniljajogurttia
  • 3 keltuaista
  • 0,5 dl ruokosokeria
  • reilusti taloussuklaata
  • Lihansyöjän äidin valmistamaa maailman parasta mansikkahilloa
  • hillottuja kirsikoita eli coctail-kauhistuksia

Sekoita maito, jogurtti, keltuaiset ja sokeri ja vatkaa kuohkeaksi. Sokerin määrää kannattaa säädellä omaan makuun sopivaksi ja muistaa, että kylmä karsii makeutta. Eli jos litku on juuri sopivaa, kannattaa lisätä vielä hiukan. Kaada seos jäätelökoneeseen. Kun seos alkaa (kohtuupian) hyhmiintyä, lisää joukkoon pilkottu suklaa, mansikkamöllöt ja kirsikat. Anna koneen käydä, kunnes jäätelö vaikuttaa valmiilta (n. 30-40 minuuttia) ja nauti heti tai siirrä pakkaseen odottamaan.

Jäätelö on ehdottomasti parhaimmillaan suoraan koneesta nautittuna, sillä pakkanen kovettaa sitä hiukan liikaa, mutta saavutti tämä erinomaisen suosion myös sellaisena. Kastikkeeksi jäätelölle valmistin koeluontoisesti samasta pohjaseoksesta turkinpippurisoosia lisäämällä siihen yksinkertaisesti runsaasti murskattuja peppereitä.

monkeyjäätelö2

Suussasulavaa… Well, alankin tässä valmistella dagen efter -tötteröä. So long!

24.1.2009

Muuli soittaa harmonikkaa

Filed under: Lätinää — Meri @ 12.54

jäde

Hyvää syntymäpäivää, mulle toivottaa hän, ja lahjoittaa viisisataa jätskiä! Muuli on nyt 30-vuotias ja upouuden jäätelökoneen omistaja. Vapise, Jakki kotiloinesi! Nyt Apinatehtaasta pukkaa kylmää hyhmäistä hyvää.

Kaikki alkoi, kun synnyin vuonna 1979 tulipalopakkasilla tammikuussa. Ja sitten se juttu jatkui ja jatkui vaan vaikka on meinannut pariin otteeseen katketakin, mutta tässä sitä nyt kaikesta huolimatta edelleen lätistään. Matkalle on mahtunut muussia, maastojuoksua, lippukunnan perustaminen Novaja Zemljalle, rahapuun kasvatusta, Pullisten temppurataa, hevosenpuremia, heppahulluja, leirikoulu Muoniossa, moshausta Gotlannin tuulisessa kolkassa, elämäniloa, kuolemanpelkoa, riskejä, rakkautta, kasvissyöntiä, uusmediaa ja hipihopikulttuuria, kotibileitä, kiljua vaatehuoneessa, Virkkusharkkoja, voittomatkoja, rohkeutta, hormoonihäiriöitä, hernekeiton pohjaanpolttoa, tv-työtä, aatoksia, muutama tuhat muuttoa, uusia ystäviä ja vanhoja rakkaita, suolaa, pippuria, Dancakea, siniset mokkasaappaat, laittomia teollisuushallibileitä, yön yli valvomista Ruskeasuon Teboililla, kirjoja ja tarinoita, kiiltäviä pääsiäismunia, korvapuustikahviloita, kulakalle, kilometrejä, kylmyyttä ja kuumuutta.

synde

synde2

synde3

saldee

Ja aika paljon muutakin. Kuten nyt esimerkiksi eräätkin syntymäpäiväbileet. Tässä vaiheessa kolmekymppisiä vietettiin alustavasti perheiden voimin. Tarjolla oli hampurilaisia (reissarin väliin tietysti) ja salaattia, popkornia ja mielettömän happamansuloista sitruuna-marenkipiirasta. Kiitos Liina <3 Ja ei, piirasta ei voi marenkeineen tehdä edellisenä päivänä valmiiksi. Kokeilin. Maku ei onneksi kärsinyt, vaikka marengin rapeus ja ulkomuoto. Vaan mitäs pienistä kun ei pienetkään meistä ja maistuuhan se rumakin ruoka. Vähensin muuten sokerin kiisselissä puoleentoista desiin, aivan nappi!

kara

piiras

piiras2

Koska olen niin pitkään taas viihtynyt tuppisuuna ja nyt käyn kierroksilla sukelluksen jäljiltä ja odottelen ruokaa, osallistun saman tein Satujataren haastamaan meemiin. Here goes. Kuusi sattumanvaraista asiaa minusta (sattumaa ne eivät tietenkään ole, jostain syystä haluan kertoa itsestäni juuri nämä. Miksi O_O)

  1. Luen Philip Rothin kirjaa Haamu poistuu. Nimestä huolimatta olen jo täysin tempautunut Pulitzer-palkitun kirjailijan tuotokseen. Rakastan kirjoja.
  2. Tykkään laulaa ja haluaisin kuoroon ja olen kateellinen sekä Teeman Kuoroon-ohjelmaan että Kuorosotaan päässeille onnekkaille. Normaalisti olen harvoin kateellinen. Paitsi rikkaille olen satunnaisesti katkera.
  3. Herään aamuisin sarastusvaloon, luen hesarin ja syön purkin raejuustoa, katsastan meilit ja verkon ja olen töissä joskus seitsemän jälkeen. Lauantaisin lähden usein kymmeneksi hallille sukeltamaan tai yhdeksitoista toisiin treeneihin. Sunnuntaisin käyn isäni kanssa punttisalilla.
  4. Koen nostalgiaa liittyen tyttömäisiin asioihin lapsuus- ja nuoruusvuosilta vaikka en ollut kovin tyttömäinen.
  5. Odotan tyytyväisenä tätä iltaa, kun vanhin ja paras ystäväni tulee miehensä kanssa meille kylään ja aion juoda viintä.
  6. Noloina pidetyt nostatusbiisit todella nostattavat mielialaani maagisella tavalla. Call on me siinä kuin muutkin. Olen energia-addikti.

Jäätelökoneella olen valmistanut jo suklaa-saksanpähkinä-banaanijogurttijäätelöä sekä mangojäätelöä. Illalla taas uusi prototyyppi! Kaikki jäätelökoneen omistajaa viihdyttävät vihjeet otetaan avosylin vastaan.

17.1.2009

Mielenterveysmenu

Filed under: Överi,Side order,Terveys,uppopaisto — Meri @ 16.25

strutsikoirajaviini

Olen ollut laiska. Siksi pääsette kuulemaan mielenterveysmenusta vasta nyt, vaikka pekonimunkit paistuivat jo viikko sitten. Pekonimunkeista on tosin ollut puhe aikaa sitten: legendaarinen idea perverssin vastustamattomasta yhdistelmästä syntyi vuoden 2008 huhtikuussa, kun valmistin haasteruoaksi parsamunkkeja (muistakaa mm. unohtumaton ja ylväs parsajoutsen). Kunnia ajatuksen ääneenlausumisesta kuuluu tutkijaystävälleni Tarulle, jonka tarunhohtoinen keksintö näki päivänvalon vihdoin viiden ahnaan ruokailijan silmäin alla tammikuun kunniaksi.

Jotta muodollisuudet on hoidettu alta pois, totean sen heti. PEKONIMUNKIT MAISTUVAT. Hyviltä, rasvaisilta, kosteilta. Suolaisilta. Siis todella. Jottei uppopaistorasva olisi kuumennut turhan takia, kokeilin samaan syssyyn laittaa rahkamunkkitaikinaan pekonin sijaan myös sinihomejuustoa. Niin, julmetun hyvä ajatus sekin, vaikka itse sanon. Myös vieraat olivat parasta a-luokkaa. Jossette usko munkkien maistuneen, suosittelen tiedustamaan Kulinaariselta Yli-Murulta tai Pastanjauhajien kommentointi-Emmalta, kuinka oli asianlaita. Todistajainaitiossa myös Lihansyöjä.

Kokonaisuudessaan menu näytti tältä, edistäen siten erinomaisesti nauttijoidensa juhlatunnelmaa ja mielenterveyttä. Natriumin yliannostusta unohtamatta.

Mielenterveysmenu

  • alkupalaksi popcornia
  • pekonimunkkeja, sinihomejuustopalleroita
  • sivusalaattia
  • pyhäpäivän suolapalaa (juusto-pekoni-aurinkokuivattu tomaatti -mureketta)
  • jälkiruoaksi tuoreita hedelmiä ja mangosorbettia
  • turkinpippureita ja mantelikeksejä Hong Kongista
  • australialaista strutsiviiniä Strutsikoiran kunniaksi

Tiedän, kysytte: missä suklaa? Puolustukseni on heikko, mutta totta. Tammikuu on liian pian joulun jälkeen, jotta suklaat voisi kaivaa esiin. Helmikuussa se jo käy. Pekonimunkit sen sijaan ovat selkeää sesonkiruokaa.

pekonimunkki2

Pekonimunkit

  • paketti Amerikan pekonia (n. 10 strippiä)
  • 250 g rahkaa (mielellään Ehrmannia)
  • 1 luomumuna
  • reilu 2,5 dl vehnäjauhoa
  • 1 tl soodaa
  • suolaa, pippuria
  • (pecorinoa)

Paista pekonit miedolla lämmöllä pannulla rapeiksi, vie hyvän tovin. Saksi sopiviksi suupaloiksi ja sekoita taikinan muut ainekset pekonien joukkoon,  mausta. Uppopaista n. ruokalusikallisen kokoisia mykyjä kuumassa öljyssä sammutuspeitteen ja kattilankannen kanssa varautuneena. Raasta munkkien päälle runsaasti suolaista pecorino-juustoa.

auramunkki

Jos haluat valmistaa Aurapalloja, korvaa rapeiksi paistetut pekonit murustetulla sinihomejuustolla ja unohda pecorino. Suklaa ihanasti taikinaan ja suussa. Mielenterveys – mikä ihana tekosyy. Kuvat kertonevat, että kuvaamisen sijaan syöminen ja säpinä olivat pääroolissa tuona iltana.

10.1.2009

Meet the Monkeys

Filed under: Lätinää — Meri @ 10.24

Koska perheeseeni kuuluva Strutsikoira on teille jo tuttu, ajattelin esitellä myös Lihansyöjän. Kas tässä, eksklusiivista videomateriaalia. Lihansyöjä yhdessä lempipuuhassaan syömisen lisäksi eli treenaamassa.

6.1.2009

Strutsikoira suosittelee

Filed under: Herkut,laktoositon,Soosit — Meri @ 13.51

strutsi

Ennen kuin pääsen itse ohjeeseen, minun on tunnustettava jotain. Olen nimittäin NOLANNUT yhden kiintoartikkeleistani ja nyt aion tehdä siitä vielä julkista. Sillä mikä voi nöyryyttävämpää arvokkaalle saaristolaisleivälle kuin sen leipominen muffinsseiksi?! No, ehkä se, että laittaa taikinan minijämät kokeeksi mikroon ja onnistuu sytyttämään tulipalon. Mutta ei siitä enempää. Sain minä aikaiseksi kaksi kunnon limppuakin, ja jos muffinssien ulkonäkö onkin kökkö, maku muistuttaa sitä tuttua ihanaa.

seilaa

Ja mitä sen tutun ihanan päälle olisikaan parempi voidella kuin itsetehtyä maksapateeta! Ehkä voita, mutta vaihtelunhaluisille patée on varteenotettava vaihtoehto. Resepti on peräisin siltä samalta potilaani vaimolta, jonka ohjeen perusteella pakersin mieletöntä jahnia. Luottoa löytyy. Eikä suotta, broilerinmaksapatee oli maukasta ja teki kauppansa paitsi ihmisväelle, myös strutsikoiralle (joka tosin ei ole turhan nuuka jos totta puhutaan). Oma makuaistini vielä totuttelee maksaan ja jälkimaku oli ehkä hivenen maksaisa, vaan maksanystävät ja oikeastaan entiset epäystävätkin kehuivat tuotetta kovin. Ohje on kuulemma alkuperäisin Napan Katilta, ilmeisesti pienen tuunauksin. Tässä sellaisena kuin minä sen tein, sympaattisen käsinkirjoitetun reseptin mukaisesti.

(Ja jos joku haluaisi selventää, kaipaisin kirkkautta patéen, maksamakkaran ja muiden läästittävien maksatuotteiden eroihin. Kunnes toisin todistetaan, kutsun tätä patéeksi.)

[Patéesta on olemassa kuvia, mutta lepäävät vielä Päämajan kamerassa. Eikä se patée sitä paitsi kovin kummoiselta näytä. Ruskeaa laastia.]

Broilerinmaksapatée

  •  250-300 g broilerimaksaa (ostin pakkasesta paketin)
  • 1 pieni sipuli
  • 2-3 rkl sitruslikööriä (esim. Cointreau)
  • 2 tl puolukka-, pihjalanmarja- tai karpalohyytelöä (mitä sillä loppupurkillisella tehdään?)
  • 50 g voita
  • suolaa, pippuria

Ota voi huoneenlämpöön notkistumaan. Leikkele maksat sopiviksi paloiksi tai paista sellaisinaan öljytilkassa, pakkaspaketista löytyivät valmiiksi sopivan pieninä. Äläkä paista ylikypsiksi, tämä lienee ajan kanssa opittava taito, itse kyselin puolen minuutin välein Lihansyöjältä, joko. Silppua sipuli ja lisää pannulle. Kun valmista, jätä maksat jäähtymään.

Siirrä kuuliintuneet maksat sipuleineen tehosekoittimeen, lisää likööri, hyytelö ja mausteet ja surauta massaksi. Lisää lopuksi piruetinnotkea voi ja anna koneen vielä käydä. Painele patée tarjoiluastiaan ja säilö jääkaapissa seuraavaan päivään.

Ps. Mikä on koiralle sama kuin saaristolaisleivälle muffinsseiksi leipominen? Vaatteet! Jossei ole pakko pukea, anna koirasi kulkea naturistina.

Powered by WordPress