MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

30.7.2009

Kastiketta O_O

Filed under: Alakarppi,Cake&Cookies,Elävä ravinto,laktoositon,Lihaa,Maidoton,Optimoidut,paleo,Super foods — Meri @ 19.00

Olen melko vannoutunut kastikkeiden kammoaja (lööööng stööri tai oikeestaan tosi lyhyt: äitinikään ei pidä niistä), mutta nyt oli pakko antautua. Sain jo joskus aikanaan Satujatarelta tuliaisiksi torvisienikastike-paketin, joka on tuolla odotellut h-hetkeään mukavan rauhallisena. Nyt se sitten koitti. Kokonaisuudeksi kotimatkalla muotoutui lähes-paleo-atria kohderyhmää kosiskellen. Paleon ruoasta saa jättämällä parmesaanin pois. Iisii. (Kastikeaineksessa oli myös ohratärkkelystä, mutta suurustamassa kinoalla sekin korjaantuu.)

lihapullapasta

Ja täytyy sanoa, että kun olen syönyt aikapäivät melkein yksinomaan kylmää ravintoa, lähinnä salaatteja, niin kyllä tällainen lämmin eväs lämmitti. Liikaakin: ähkyyn en ole ennen tätä itseäni hetkeen saattanut. Ehkä se laskee joskus.

Lihapullat

  • 5 % naudan jauhelihaa
  • luomumuna
  • himalajansuolaa
  • raastettua porkkanaa
  • raastettua parmesaania
  • mustapippuria
  • pinjansiemeniä

Sekoita ja maista, mausta. Pyöritä minipulliksi ja paahda uunissa joku tovi, melko äkäiseen tulevat valmiiksi kun ovat pieniä. Uunikin saa olla ihan hyvin lämmin.

Kesäkurpitsapappardelle

  • iso kesäkurpitsa
  • öljyä, suolaa

Vuole kesäkurpitsa kuorimaveitsellä ohuiksi suikaleiksi, jätä huokoinen keskikohta vuolematta. Lorauta paistinpannulle öljyä ja pyöräytä suikulot siinä, suolaa kevyesti.

Sienikastike paketista (Mustatorvisienikastike, valmistaja Linexpo Ky, Monninkylä)

  • torvisienikastikeaines
  • 5 dl kookosmaitoa
  • 2 dl vettä
  • kasvisliemikuutio

Mittaa kattilaan vesi ja 3 desiä kookosmaitoa, kastikeaines ja liemikuutio. Kuumenna hiljalleen kiehuvaksi ja sekoita koko ajan. Kun seos saostuu, lisää loppukookosmaito ja sekoita, hella pois päältä.

Kokoa annos: nostele isoon astiaan kesäkurpitsapappardellet, kaada päälle kastike ja rojauta ylle ihanat, lihavaiset pullat! Kyllä naurattaa kun tällastä syÄ. Lihansyöjä sanoo: ei sanokaan, vaan syö! Törkeen herkullista.

Jälkiruoaksi raakaruokapohjainen partaäijämansikkakakku.

manssikkakakku

Partaäijän kesäkakku

Pohja

  • kookosöljyä
  • raakakaakaojauhetta
  • kaakaonibsejä
  • goji-marjoja
  • kanelia
  • vanilja-aromia
  • quinoa-hiutaleita
  • makeutusta
  • (proteiinijauhetta –> tämän voi jättää pois, mutta lisäsin siksi, että tekee pohjasta maitosuklaamaisemman)

Sekoita sopivassa suhteessa ja levitä vuoan pohjalle. Siirrä jääkaappiin jähmettymään hetkeksi. Valmista täyte.

  • partaäijää eli kreikkalaista jogurttia
  • limetin raastettua kuorta
  • limetin mehua
  • makeutusta

Sekaisin vaikka karusellissa! Valele pohjan päälle ja leikkaa päälle läjä tuoreita mansikoita. Lallallallaa. Vähän tuli mun pohjasta kova eli kun kaakkua ottaa, joutuu pohjaan raapimaan annoksen päälle. Makua ei haittaa, mutta tuota voi sen pehmeämmäksikin jättää, jotenkin. En jaksa nyt keksiä miten.

manssikkakakku2

27.7.2009

Pitsapohja superfoodista

Filed under: Elävä ravinto,Gluteeniton,laktoositon,Leivonta,Optimoidut,paleo,Piiraat,Pitsaa,Super foods — Meri @ 18.53

Kuten tiedetään, proteiinipitoinen kinoa on yksi nyt niin kuumista superruoista eli -raaka-aineista. Mm. Men’s Health, tuo laatujulkaisu, kuvailee kinoaa huippusalaiseksi superruoaksi ja yhdeksi planeettamme ravinteikkaimmista ruoista. Ehkei enää siis ihan pienen piirin juttu, mutta viis siitä. Yytsi lisäylistykset, tieteelliset faktat ja muutamat käyttöohjeet itse saitilta: Food for Fitness.

Apinakeittiössä kinoa on jo tuttu vieras ja sitä on lapattu esimerkiksi karjalan- sekä lihapiirakan täytteenä. How kokeellista IS THAT! Daaaamn. Vaan koska pitsanhimo on taloudessamme tuttu vieras a la Lihansyöjä, piti kinoakin taltuttaa juustopäällysteiseen muotoon. Ihan tyyppailun ilosta valmistin myös lanttupiiraita kinoa-täysjyvävehnäkuoritaikinaan, siis täähän vörkkii!

pohja

Superpohja pitsalle (Maddoxin mukaan hiottu versio leivinjauheella)

  • n. 2 dl kinoa-hiutaleita tai -jauhoa
  • vettä
  • suolaa
  • n. 0,5 tl leivinjauhetta
  • öljyä

Jos kinoasi on hiutaleina, surauta se blenderissä jauhoksi. Sekoita sopiva määrä jauhoa kulhossa suolaan ja leivinjauheeseen. Lisää vettä, kunnes muodostuu taikina. Tilkauta joukkoon öljyä hieman ja vaivaile. Lisää jauhoa taas niin, että möykkyä voi jälleen kutsua taikinaksi.

Iske taikina leivinpaperoidulle pellille ja kauli jauhojen (käytin täysjyvävehnää) avulla oikein ohueksi. Esipaista, sitten levitä täytteet ja paista hetki lisää. Uuni saa olla kunnolla kuuma, kuten yleensäkin pitsaa pykätessä.

Koskaan ei ole pitsa ollut yhtä vunktionaalista ai että niin vaan kuulkaa ja on se pentele HYVÄÄ. Jos haluat pitsasta vielä määräänsäkin superimpaa, toppaa se vaikka tomaattipyreellä, tuoreella pinaatilla, vapaana kasvaneella lohella, valkosipulilla ja pekaaneilla. Juustoa en jättäisi pois, vaikkeivät maitotuotteet supereita varsinaisesti olekaan, mutta aina voi juustottaakin superisti eli valita maidottoman soijajuuston! Eikö herahdakin vesi kielelle. Itse laitoin oltermannia, parmesaania ja sinihometta ettei lehmäpuolue suutu.

kareliankinoa

Ja ettei kukaan nyt menetä yöuniaan kinoaisten karjalanpiiraiden väikkyessä mielessä, tässä sekin ohje.

Karelian Kinoa

Kuoritaikina

  • kinoajauhoa tai -hiutaleita
  • täysjyvävehnäjauhoa
  • suolaa
  • vettä

Jauha hiutaleet jauhoksi. Sekoita kinoaa ja täysjyvävehnää puolet ja puolet eli 1:1. Suolaa seos että maistuukin joltain. Lisää vettä, kunnes muodostuu taikina. Hinkkaa hetki ja sitten vaan etenet kuten normaalistikin karjalanpiiraiden valmistuksessa (pyöritä pötkö, leikkaa pieniksi nappuloiksi, litistä nappulat, puikuloi ohueksi (muodolla ei ole niin mitään väliä jos on jotakin soikelon ja ympäripyöriäisen väliltä) ja täytä millä lystäät). Paista kuumimmassa uunisi tilassa kunnes kypsiä ja rapeita. Voitele voilla tai flooralla.

Lanttutäyte

  • lanttua
  • suolaa
  • oliiviöljyä

Kypsennä lanttu kattilassa tai kuorittuna ja pieneksi pilkottuna mikrossa, suraa soseeksi. Mausta suolalla ja öljyllä, notkista vedellä sopivaksi täytepaksuudeksi. Täytä kinoapohjat ja paista. Nauti hiukan makean messevä lanttukinoapiiras jonkin suolaisen kanssa. Voi on hyvä, tai rasvainen juusto. Tai tonnikalatahna sanoo Lihansyöjä.

26.7.2009

Raakaruokaa hipeille ja porvareille

Filed under: Cake&Cookies,Elävä ravinto — Meri @ 9.40

Here she comes to save the day! Muuli hengittää edelleen (niskaasi), vaikka pyöräkolari (autoilija maksaa), uupumus ja tuoreimpana selän kosahtaminen eilisessä treenissä ovat hetkittäin verottaneet elinvoimaa. Maailmantuska on myös ollut ei-toivottuna ystävänäni nyt turhan tiiviisti, mutta kun on viikko lomaan ja verkon äkkilähdöt tarjoavat rantatunnelman niin eiköhän tuskakin väisty suosiolla.

keylime

Foodwise muulinluolassa on menty edelleen pitkälti raakaruokapainotteisesti. Raw food on nyt kovassa nosteessa maailmalla ja Suomessa, mikä ilahduttaa suuresti. Uusia plokeja pukkaa herkulliseen tahtiin ja sitä myöten kokeiltavia ohjeita, jos sellaisia haikaa.

Tässä yksi makupala, joka lämmitti erityisesti Lihansyöjän mieltä ja makua. Alkuperäinen ohje järkyttävän hehkeän Kimberly Snyderin blogista, itse koukkasin Kimin saitille Quinoan eli Suomen Kimberlyn kautta.

Key Lime Bars eli limettijuustokakku (n. 15 palaa)

  •  1 cup (eli 2,4 dl) tuoreiden lime-hedelmien mehua (muutkin sitrushedelmät sopivat, käytin limeä ja verigreippiä)
  • 0,5 cup (1,2 dl) luomukookosöljyä (esim. Keho.netin kaupasta)
  • 0,5 cup (1,2 dl) agave-nektaria (esim. Keho.netin kaupasta)
  • 0,5 tl suolaa
  • 4 cups (eli vajaa litra) cashewta (4x125g pussi)
  • 0,25-0,5 cup (eli 0,5-1 dl) vettä

Kaikki paitsi vesi blenderiin ja surinaks. Lisää vettä tarpeen mukaan. Itse laitoin täyden määrän. Pakasta esim. silikonimuffinssivuoissa ainakin neljä tuntia. Ei se pehmeämpänäkään pahaa ole. Vaihtoehtoisesti voit kaataa massan yhteen astiaan ja leikata jäätyneenä kappaleiksi. Säilyy Kimberlyn mukaan muutaman viikon pakkasessa.

Omaan makuuni tällä ohjeella tuli melko makeaa, mutta herkullista kyllä. Lihansyöhän suuhun täydellistä, puhuu juustokakusta. Erinomainen täyte myös elävän ravinnon piiraaseen, päälle vielä tuoreita mansikoita niin avot. Siitä ei kekkerit parane! Kelpaa yhtä hyvin hipeille kuin porvareille.

biitsil

[Oltiin Kimberlyn kanssa biitsillä viikko sitten ja otettiin vähän valokuvia toisistamme. Tsekkaa Kimin kuvat Kimin sivulta! Vitsi oli fantsuu. Raakaruoka tekee niin hyvää!]

biitsil2

[Niinku näkyy, raakaruokakaan ei tee täydellisex)

16.7.2009

Terapiasuolaisia

Filed under: Cake&Cookies — Meri @ 18.19

Työni puolesta osallistun toisinaan erilaisten, usein mielellään yksinkertaisten ja takuuvarmojen sekä nopeiden, leipomusten valmistukseen. Tai oikeastaan ihanteellisessa tapauksessa mahdollistan sen. Tämä ohje toimi hienosti; hankala mokata ja hyvää. Ilmankos, kun ohje on jälleen Myllyn parhaan. Kokemukseni mukaan Myllyn ohjeet toimivat aina.

Kauralesekräkkerit (pellillinen)

  • 3 dl kauraleseitä tai kaurahiutaleita
  • 5 dl jauhoa (joku tummempikin aste käy)
  • 1 tl suolaa
  • 100 g voita
  • 2,5 dl maitoa
  • (1 rkl kuminaa tai muuta maustetta)
  • (juustoraastetta)

Sulata voi mikrossa, jätä jäähtymään. Sekoita jauhot, hiutaleet/leseet, suola ja haluamasi mauste/mausteet sekä juustoraaste, jos käytät (me käytimme). Me laitoimme valkosipulijauhetta (ja vähän lisää suolaa). Lisää maito, sekoita. Lisää sula rasva, sekoita. Siirrä jääkaapiin kovettumaan ja laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Vuoraa pelti leivinpaperilla. Ota taikina kyylskoopista ja kaaviloi (?) eli painele ohueksi leivinpaperille. Mahdollisimman ohueksi. Vetele taikinapyörällä ruudukoksi ja pistele mielivaltaisesti ja tiuhaan. Paista n. 15 minuuttia. Anna jäähtyä, palastele.

Jos haluat parhautta, follow me: palastele kräkkerit heti kun sormet eivät pala ja siirrä takaisin uuniin vielä n. 5 minuutiksi. Saat rapeita keksejä muistakin kuin reunapaloista. Ja jos kräkkereissä jokin on olennaista, se on suola ja rapeus.

Anna-Leenan parasta piirakkaa

Filed under: Piiraat — Meri @ 18.11

Jatkan Härkösen Taikinaterapiaryhmässä. Kyllä terapeuttikin oman terapiansa tarvitsee… Etenkin kun lomaan on vielä pari viikkoa. Tällä piiraalla murheet karkoittuvat mukavasti. Niin piruksen maukas, ettei kaipaa seurakseen edes vaniljaisia kostukkeita.

Mustikkapiirakka

  • kerää mustikat

Pohja

  • 2,5 dl jauhoa
  • vajaa 1 dl sokeria (ei kovin vajaa)
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 150 g voita
  • keltuainen tai 2 rkl vettä

Täyte

  • 4-5 dl mustikoita
  • 0,5 dl sokeria

Ota voi ja muna (jos käytät keltuaisen ja ilahdutat koiraa valkuaisella) huoneen lämpöön. Sekoita jauhot, sokeri ja leivinjauhe. Nypi joukkoon pehmennyt voi, niin että seoksesta tulee ryynimäinen. Ei ole tarkoitus saada aikaan kiinteää taikinapalleroa, ryyniaste riittää. Lisää keltsu tai vesi. Kääräise klädeen eli kelmuun ja siirrä jääkaappiin kymmeneksi minuutiksi. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele piirakkavuoka.

Ota taikina ja erota siitä kolmasosa sivuun. Painele jäljellejäänyt pala piirasvuokaan pohjaksi ja reunoille. Esipaista pohjaa 8 minuuttia.

Kaada pohjalle mustikat ja ripottele päälle sokeri. Tiedän, sokerin määrä tuntuu suurelta, mutta valmiina piiras palkitsee. Jos mustikat ovat kovin vetisiä (lähinnä siis pakkasmustikoita käytettäessä talvella), lisää hiukan perunajauhoa. Murustele lopputaikina piiraan päälle. Paista vielä 30 minuuttia. Anna jäähtyä ja sitten vaan annat mennä.

Risti mun leipään

Filed under: Leipää — Meri @ 17.59

Sillä sinne lähtisin mielelläni koska tahansa. En ole kuitenkaan vielä lähtenyt, mutta Anna-Leena Härkösen Taikinaterapiaa-lehden ohje johdattelee mukavasti sateiseen tunnelmaan kotoisalla soodaleivällään. Kokeilin ohjetta viikonloppuna mökillä ihan ekstempore, ja niin se oli helppo ja hauska ja nopea ja herkullinen. Ja kaunis, näytti ihan oikealta leivältä, kuten Lihansyöjä kommentoi.

Irlantilainen soodaleipä

  • 2,5 dl vehnäjauhoa
  • 4 dl graham- tai sämpyläjauhoa
  • 1 tl suolaa
  • 3 rkl sokeria
  • reilu 1 tl soodaa
  • 25 g voita
  • 3 dl piimää tai maitoa (tai 3 dl maustamatonta jogurttia ja hiukan maitoa ohentamaan)

Ota voi huoneenlämpöön. Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen (Anna-Leena ei anna uunin lämpötilalle ohjetta vaikka lehden alkupuheessa kiroaa epätarkkojen ohjeiden antajat!). Sekoita jauhot, suola, sokeri ja sooda. Nypi joukkoon huoneenlämpöinen voi. Lisää neste ja sekoita käsin taikinaksi. Tarvittaessa lisää hiukan nestettä, jos taikina tuntuu liian sitkeältä. Painele voideltuun vuokaan kuten A-L tai muotoile taikinasta leipä leivinpaperoidulle pellille kuten Y. L. I. Muuli. Leikkaa veitsellä pintaan risti (tulee nätimpi ja pysyy kivasti kiroukset poissa). Paista n. 45 minuuttia.

Kokeile kypsyyttä koputtamalla pohjaan; jos se kuulostaa ontolta, kypsä on. Voit myös Rachel Adams leipoo -ohjelmasta opitun niksin mukaan tehdä kuten tein, eli kääntää leivän pellille ylösalaisin viimeisiksi viideksi minuutiksi. Tulee vielä rapeampi pohja.

Syö tuoreena (saap antaa jäähtyä kyllä) voin kanssa, myös juusto käy ja hillokin voi tehdä eetua.

15.7.2009

Kuha on paitsi *itun kallista, myös helvetin hyvää

Filed under: Kala — Meri @ 5.41

…ja viikonloppuna lykästi, kun Lohjan järvi soi antejaan lähipiirille, joka vuorostaa soi anteliaasti antejaan minulle; saaliinani kaupunkiin palatessa oli savusiikaa, graavisiikaa ja sitä ihanaa, kuhaa! Pennin hyrrää ei kuhasta veloitettu, henkinen hinta hipoi toki kattoa. Ei ole ilmaista lounasta. (Rakkaita terveisiä vaan sinne piraattipirulaisille! ;-))

Paras kuhaohjeeni on peräisin Polkkapossun aivoituksista, johonkin kommenttilaatikkoon on sen joskus pukannut. Yksinkertaista ja herkullista, toimii aina. Kaveriksi pitäisi kuulema valmistaa vielä joku kastike, mutta itse olen pärjännyt ilman. Ja pärjäsi vieraanikin.

Helvetin hyvä kuha

  • kuhafileitä
  • tomaatteja
  • pestoa
  • majoneesia
  • parmesania

Housuta kuhafileet eli poista ruodot. Kalttaa halutessasi tomaatit nopeasti ja kuori, ennen kiehuvaan veteen pulautusta siis ristiviillot päihin ja 20 sekunnin kylvyn jälkeen skini irti. Viipaloi tomaatti ja asettele kalafileet ensin uunipellille, ja sitten kalafileille tomaattiviipaleet. Raasta sopiva annos parmesaania, sekoita reilusti pestoa ja majoneesia juustoraasteeseen niin että muodostuu hyvä tahna. Tahnoita kalafileiden päällä olevat tomaatit sopivan reilulla kädellä. Paista uunissa (n. 200 astetta?) sellaiset 12 minuuttia. Valamis. Kalamis.

Seuraavassa osassa leivomme irlantilaisen soodaleivän sekä niin maukkaan mustikkapiirakan, ettei se tarvitsee seurakseen kastikkeita sekään.

4.7.2009

Hallin aarteet ja pähkinävoi

Filed under: Arkiruoka — Meri @ 8.21

Olen tullut niin kovin laiskaksi rustaamaan postauksia, että aina kun meinaan ryhtyä toimeen, päätänkin mieluummin tehdä jotain muuta. Tai olla tekemättä mitään muutakaan. Koska aarteensa haluaa silti aina jakaa niiden kukoistaessa ihailusta, tässä pari omaa viime aikain suosikkiasiaa.

Hakaniemen halli

  • Lentävä lehmä: piemontelainen kypsä vuohenjuusto, Ahon maustamaton homogenoimaton jogurtti, luomuvoi ja aurinkokuivatut tomaatit (ihan eri kamaa kuin se purkkischeisse). Plus kaikki muut juustot.
  • Tuffen herkut: leipomo, jossa asioimme viikko sitten ensi kertaa ja nyt se jäi heinäkuuksi lomalle. Hiivattomia patonkeja, joista seitsemän viljan versio vei kielen totaalisesti mennessään. Italialaisittain.
  • Makkarapuoti (ei mitään mielikuvaa nimestä, mutta Delideliä vastapäätä): fenkolilla maustettu villisianmakkara, ohuina siivuina edellä mainitun patonginviipaleen päällä, väliin voita. Tätä ei moni voita.
  • Elävän ravinnon koju, makkarapuodin vieressä: vehnänorasmehu jääpalakuutioina, maailman näppärin ujauttaa joka-aamuiseen vihreään smuutiin.
  • Lentävän lehmän viereisen leikkelekaupan kinkkuleike sekä Lehmää vastapäätä olevan leikkelepuodin savusaunapalvi.

Näiden lisäksi luonnollisesti Reitin kalasta savukalat, Töölön kalasta tunapihvit, vihanneskaupasta kasvikset, Reinin lihasta lihat. Torilta lisää vihanneksia ja uudet peruna ja mansikat. Helevetti että kannattaa asua apajilla!

Itse tehty pähkinävoi

  • n. 200 g pähkinöitä (esim. manteli, cashew tai maapähkinä)
  • ripaus suolaa

Paahda pähkinät (jos haluat) uunissa, saa olla melko kuuma, mutta vahdi etteivät pala. Pistä suristimeen ja suolaa hiukan, surauta pitkään ja hartaasti. Huom! Älä laita liikaa pähkinöitä kerrallaan, pienissä satseissa tulee paras lopputulos, ainakin omassa pikkusurauttajassani. Pähkinä menee ensin jauhoksi, mutta koneesti riippuen nopeammin tai hitaammin se lopulta luopuu öljystään ja muodostuu tahna. Äläkä siis tyydy kuivaan tahnaan, vaan hurista niin kauan, että tahna on kosteaa ja valuvaa. Pähkinälajien välillä lienee yksilöllisiä eroja, mutta lopputuloksena tulee siis olla pähkinävoi. Jos haluat rouhetta tai purutuntumaa, ota alun surautuksen jälkeen pieni osa pähkinärouhetta sivuun ja sekoita se lopuksi joukkoon.

Tämä on puhdasta kultaa, kun on metsästänyt mantelivoita ensin ikuisuuden löytämättä sitä mistään. Nyt se löytyi oman kaapin manteleista.

Powered by WordPress