MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

3.8.2008

Puoliksi elävä hurmiopiiras

Filed under: Alakarppi,Banaani,Cake&Cookies,Elävä ravinto,Gluteeniton,Nuts!,Piiraat — Meri @ 8.36

hurmiopiiras

Muutama viikko sitten vietimme erään työkaverin läksiäisiä piknik-muotoisella aamiaisella, jonne kaikki toivat jotain. Yksi kollegoistani oli valmistanut elävän ravinnon piiraan, joka kerta kaikkiaan vei sydämeni. Kyseessä on oikeastaan vain puoliksi elävä piiras, sillä varsinaisesti vain pohja on elävän ravinnon kriteerit täyttävää (eikä ehkä sekään puritaanien mielestä), mutta ainakin piiras on älyttömän hyvää ja se on hurmannut jo läjän ihan tavallisia, kulinaristisesti suorastaan vaativia syöjiä. Pohja on gluteeniton ja vähähiilarinen, tulee siis apuun hankalampienkin syöjien kanssa. Ja maistuu vaikka ruokarajoituksia olisi nolla.

Tätä tarjottiin jälkiruoaksi myös Lihansyöjän vanhemmille, jotka piipahtivat männä viikolla kylässä. Urheuspisteitä on jaossa, sillä mukisematta söivät suolapaksi valmistamaani tofu-salaattia ja makeana oli sitten tätä elävää. Apinanruokakeittiössä eivät vieraat aina pääse kovin helpolla. 😉

Tuulan täydellinen piiraspohja

  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1,5 dl mantelijauhoa (tai muuta pähkinäjauhoa)
  • 1,5 dl kookoshiutaleita
  • 1 rkl kaakaojauhetta (van Houten)
  • 50 g kookosrasvaa
  • hermesetasta
  • ripaus suolaa

Sekoita kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää rasva ja sekoita tasaiseksi, painele piirasvuoan pohjalle niin, että nousee myös ehkä sentin verran reunoille. Siirrä jääkaappiin. Valmista haluamasi täyte, esimerkiksi maustettua rahkaa, yosa-jogurttia tai muuta jogurttia, marjakiisseliä (jos tykkää) tai mitä tahansa keksit. Tässä yksi aivan upea vaihtoehto, jota olen itse tehnt jo kahdesti.

paraspohja

Apinatäyte

  • 500 g maitorahkaa
  • 2 kypsää Reilua banaania
  • n. 1,5 rkl cashew-pähkinätahnaa
  • makeutusta (hermesetas)

Päälle

  • reilusti vadelmia

Soseuta banaanit vaikka ihan sauvalla ja lisää joukkoon cashewtahna. Sekoita rahkan kanssa hyvin sekaisin ja makeuta sopivasti. Ota piiraspohja jääkaapista ja levitä täyte sille. Päälystä runsaalla määrällä marjoja, vadelmat ovat toimineet aivan überhyvin. Anna valmiin piiraan seistä ainakin hetki vielä jääkaapissa ja sitten syö. Piiras kestää hyvin myös seuraavaan päivään, jolloin palat leikkautuvat vielä helpommin.

Piiras on hurmannut jo mm. Lihansyöjän, treenisalini omistajan, Kulinaarimurulan Välispiikin ja kommentoija Emman. Ei pöllömpi suosituskaarti.

(Tässä vielä tofusalaatti, joka oli hyvää, vaikkei ihan tofureseptien ykkösiä omaan makuuni. Tai ainakin tofu pitäisi saada jotenkin paahtumaan tuhdimmin, ehkä sen voisi suorittaa uunissakin?)

nutty

2.8.2008

Tempeh for Dummies

Filed under: Alakarppi,Elävä ravinto,Gluteeniton,Kevyt,Maidoton,Soija,Vegan,Vege — Meri @ 15.12

Tempeh on tofun tapaan siinä mielessä kinkkinen raaka-aine, että se itsessään ei ole maultaan erityisen vetoava. Sen sijaan oikealla käsittelyllä ja sopivalla maustamisella se on mielettömiä mahdollisuuksia tarjoava terveellinen, proteiinipitoinen ja kasvisperäinen tuote. Olen kokannut tempehiä vain kerran aiemmin eikä voi sanoa, että kokeilu olisi ollut erityinen suksee. Jo toisella kerralla pääsin kuitenkin suorastaan hurmaavaan lopputulokseen.

tempeh

Hauskinta oli, että reseptin kaivoi minulle netin syövereistä Lihansyöjä, tuo vähintäänkin sarkastisesti soijatuotteisiin suhtautuva (giorgio) armaani. Muokkailin ohjetta matkan varrella ja tällaisenaan ruoka hujahti mielihyvällä molempien vatsaan. Ei sentään kaikki kerralla, annoksesta riittää neljällekin.

Tempehin salaisuus (3-4 hlölle)

  • 1 pkt tempehiä (lieneekö noin 400g aasialaiskauppojen valikoimista poimittuna)
  • sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 prk kokonaisia tomaatteja
  • 1 prk kidneypapuja
  • 1-2 paprikaa
  • (toisen paprikan tilalle esim. kesäkurpitsaa tms. jos maistuu)
  • 1-2 tuoretta chiliä
  • 1 rkl jeeraa eli juustokuminaa
  • reilu 1 dl tuoretta korianteria
  • suolaa, sokeria, öljyä
  • (päälle itse idätettyjä mung-pavun ituja)

Kuutioi paprika(t) ja kesäkurpitsa pieneksi, samoin sipuli, valkosipuli ja chilit. Pilko myös tempeh siten, että viipaloit sen aivan ohuiksi levyiksi, ne edelleen ohuiksi suikaleiksi ja suikaleet paloiksi, tuloksena siis tempeh-“jauhelihaa”. Kuumenna öljyä suuressa paistinpannussa tai kasarissa ja paistele vihanneksia, sipuleita, chiliä ja tempehiä jonkin aikaa. Lisää jeera ja suola sekä tomaatit, kidneypavut ja silppua tuore korianteri joukkoon. Maista ja lisää sopivasti sokeria pyöristämään makua, itse laitoin ehkä ruokalusikallisen (?). Anna keitoksen haudutella ainakin puolisen tuntia, mieluummin pidempäänkin. Maista vielä, lisää suolaa tai sokeria jos tarvis ja annostele lautasille. Anna hieman jäähtyä ennen kimppuun käymistä ja sitten anna palaa!

Lihansyöjä ei erityisesti pidä korianterista ja kuten sanottu, harrastaa soijan ivaamista, mutta santsasi tätä silti. Ja ihte oon ihan lovena tempehiin. Töttöröö! t. One dummy mule

Ps. Tofun syömisestä on ollut muistaakseni Sillä sipulin kommenttilootassa keskustelua, jossa on esitetty mm. näkemys, että mikä järki on syödä itsessään mautonta mötikkää, vaikka se maustamisella paranisikin. Minusta siinä on paljonkin järkeä ja palaan aiheeseen pian kunnon postauksella. Sitä paitsi Sammakko on kertonut, että Japanissa tofukin on HYVÄÄ!

22.7.2008

Puoli kiloa päivässä

Filed under: Alakarppi,laktoositon,Nuts!,Optimoidut,Sallad,Side order,Vege — Meri @ 6.16

supersalaatti

Tätä söisin vaikka kilon! Ohje täällä.

20.7.2008

Törkeän hyvä sivusalaatti ja muuta partypurtavaa

Filed under: Alakarppi,Kala,Kevyt,Piiraat,Sallad,Side order — Meri @ 20.05

Tänään vietettiin erään hyvin läheisen ihmiseni nimenantojuhlaa ja olin saanut kunniatehtävän (sitä kovaäänisesti anottuani) valmistaa partyjen pöperöt. Juuri näitä kekkereitä varten testailin suolaisia pannukakkuja, joista teinkin sekä kantarelliversiota että feta-pinaattia. Lisäksi pistelin omiani ja tein vielä kolmannen, joka saavutti lähes suurimman suosion huolimatta rujosta ulkonäöstään. (Annetusta nimestä, ainakin siitä ensimmäisestä, voi saada vinkin tästä postauksesta tai paremminkin siinä mainituista raaka-aineista.)

fetapannari

läjä

Tuna-pannari

  •  5 dl (soija-)maitoa
  • 2,5 dl speltti-hiivaleipäjauhoja
  • 3 munaa
  • 1 prk tonnikalaa öljyssä
  • 1 prk tonnikalaa Mexicana
  • 1 oman maan (eli Lihansyöjän sukulaisen) sipuli
  • suolaa, pippuria

Sekoita maito, munat ja jauhot. Valuta tonnikalasta öljy, mutta älä mexicanasta! Tuuppaa tuna ja tuna mexicana öljyineen seokseen ja siipaloi kevätsipuli. Mausta suolalla ja pippurilla, kaada pellille ja törkkää uuniin 225, n. 25 minuuttia tai kunnes kypsä ja kultainen. Tarjoa silleen tai raejuusto-munavoin kera, käy hyvin esim. evääksi.

Samalla toinenkin kalainen versio suolapannarista, johon näytti esimerkkiä Eräs Saara Monkeyfoodin kommenteissa. Eli hieman tunaa fancympää menoa. Tämän ohjeen jos tekee 2/3- eli kahden munan versiona, se on sopivasti piirasvuoan mittainen.

lohipannu

Kylmäsavulohi-pannari

  • 5 dl maitoa
  • 2,5 dl jauhoa
  • 3 munaa
  • n. 150 g kylmäsavulohta
  • tuoretta tai kuivattua ruohosipulia
  • raejuustoa
  • (pinaattia)
  • suolaa, pippuria

Sekoita maito, munat ja jauhot, mausta suolalla ja pippurilla. Silppua joukkoon ruohosipuli tai ripottele, jos käytät kuivattua. Mikäli laitat pinaattia, höyrytä tuoreet lehdet, purista ne nesteestä ja hienonna joukkoon. Kaada taikina pellille ja levitä viipaloitu lohi tasaisesti. Nosta pari kourallista raikkua vielä sopivasti sattumiksi ja paista kuten näitä kaikkia 225, n. 25 min. Tätä tarjosin Brasilian Riosta tuoreeltaan palanneelle Lihansyöjälle kera hapanimelien raparperi-linssien, upea kombo.

Pannareiden oheen tarjolla oli munavoin lisäksi aivan mahtavaa salaattia. Vaikka salaatti on oma kehitelmäni, se on tuskin niin ainutlaatuinen, etten uskaltaisi kehua sitä olematta itserakas. Ja tiedän, että palautette minut välittömästi maan pinnalle, jos alan liikaa leijua 😀 Nimenomaan omaan makuuni tämä on käsittämättömän herkullinen yhdistelmä, pistelin juuri jämät hurmiossa. Siis perkele, SALAATTI ON PARASTA! (Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta eihän sitä kuvalla kokata!)

Supersalaatti

  • erilaisia salaatteja kuten tammenlehvä-, lollorosso- ja jäävuorisalaatti
  • reilusti rucolaa
  • pari kypsää päärynää
  • yksi fenkoli
  • runsaasti pinjansiemeniä
  • parmesania

Huuhtele ja linkoa salaatit. Kuori ja kuutioi päärynä, viipaloi fenkoli ohueksi. Paahda pinjansiemenet. Kokoa salaatti suureen kulhoon kerroksittain niin, että vuorottelet eri salaatteja, päärynäkuutioita ja fenkolia. Ripottele päälle antelias määrä pinjansiemeniä (ei voi olla liikaa) sekä yhtä hövelisti parmesania kuorimaveitsellä höyläten. Se on siinä, no further questions your honor.

Tämän suolapalavyörytyksen päälle lohkaistiin hyvä pala Seinäkärpäsen Keidaskakkua, joita olin valmistanut kaksi. Hillittömän hyvää, tällä toisella kerralla olen entistä enemmän leivosmaisen raikkaan leipomuksen lumoissa. Kaakku sai osakseen suurenmoista suitsutusta, terveisiä siis Kärpäselle! Tein sitä paitsi pienen testin; valmistin toisen tortun ruokosokerilla kuten viimeksi, toiseen käytin muscovadoa. Kahden hengin salainen raatimme (minä ja Lihansyöjä) pidimme molemmat raakaruokosokerista versiota parempana. Muscovado tosin on uutuus keittiössäni, sen hyödynnykseen pitää oikein opetella. Saa ohjeistaa.

Pikkuleipiä tai keksejä en ennättänyt tehtailla, vaikka vähän katselin pistaasikeksireseptiä sillä silmällä. Jääpähän kokeiltavaa toiseen kertaan. Kekupuutetta paikkasivat talon omat dominokeksivarastot, jotka hupenivatkin ihastuttavalla vauhdilla nimensaajan isosiskon suihin.

Muuten tarjolla oli kahvia ja teetä, Venäjältä tuotua kuohuvaa ja mehua, kevyempiä ja syvällisiä keskusteluita, auringonpaistetta ja pisaroita, suklaasydämiä ja oikeita. Erinomaiset puutarhajuhlat heinäkuisena sunnuntaina, siis.

19.6.2008

Here she comes to save the day!

Filed under: Alakarppi,Cake&Cookies,Gluteeniton,Kevyt,Optimoidut — Meri @ 17.55

Huolimatta siitä, että juhannus on se hetki vuodesta, kun voi hyvillä mielin grillata sen makkaran tai korkata muhkun herkkukakun mansikoilla ja pistellä litran jäätelöä, ja huolimatta siitäkin, että Lihansyöjä on tilannut lihapiirakoita, laitan oikein ärsyttävän terveellisen ohjeen näin Jussin kunniaksi. Sori vaan. Täytyyhän täällä joku roti säilyä! ;-D

tsiis

Eikun Celen ruokablogaajien piknikille leipoma Taikinapojan Annan juustokakku vaan oli niin mainiota, että piti soveltaa siitä oma ortoversio heti kun Herkkumonsterin silmä vältti. Ositin samalla ohjeen kolmasosaan, sillä kaakku oli valtava, kysykää vaikka Sorsanpaistajalta. Tämä hieman terveellisempi versio oli hyvää sekin ja suorastaan erinomaista soseutetun vadelman kanssa. Jopa Suuri Juustokakkujen Ystävä eli se samainen Lihansyöjä piti ja söi kiltisti kaiken mitä oli jäljellä siinä vaiheessa, kun tuli kotiin.

Tsiiskeik vuoden 364 muulle päivälle

  • 250 g rahkaa
  • 1 luomumuna
  • 1 keltuainen
  • 0,3 dl rusinoita
  • vaniljaesanssia
  • haluamasi makeute (maun mukaan)
  • nokare voita
  • pieni kourallinen pähkinöitä (tai jotakin keksiä, kuten Digestive)

Lämmitä uuni 180-200 asteeseen/kaasusäätö 3-4. Sulata voi ja murenna siihen keksit/murskaa pähkinät. Painele seos pienenpienen piirasvuoan pohjalle (tai muutaman muffinssikuoren). Sekoita muut aineet ja makeuta sopivaksi. Lusikoi seos pohjalle. Ota piirasvuokaa suurempi astia ja kaada siihen kiehuvaa vettä. Aseta se uunin yläosaan ja nosta kakkuvuoka siihen paistumaan, toki niin, ettei se hörppää vettä. Vesihaude on juustokakun oikeanlaisen koostumuksen takana. Paistele tunnin verran.

tsiiskeik

tsiiskeik2

Anna jäähtyä ja kumoa, nyt pohja tosin on päällä eikä kauhean kaunis, mutta hyvää silti. Peitä pohja soseutetuilla marjoilla niin ei heikompaakaan huimaa. Nauti kakku vaikka ilta- tai välipalaksi yhdessä treenikavereiden kanssa. Sitten juhannuksen jälkeen, siis.

Nyt soromnoo ja kahen kilon siian kimppuun! Vähän musiikkia taustalle ja siitä se juhannnus lähtee.

18.6.2008

Merenjumalaista muonaa: bouillabaisse

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,Kala,laktoositon — Meri @ 17.00

alkuruokaa

[Kuva: Toni Määttä 2008]

Pari viikkoa takaperin olimme Lihansyöjän kanssa kokkaamassa ja skumppaamassa kummipoikani vanhempien luona. Pitkällisen iteroinnin tuloksena, kaikkien läsnäolijoiden ruokavaliorajoitukset huomioiden päädyimme valmistamaan bouillabaissea. Kannoin oman tuhdin korteni päätöksenteon kekoon taannoisen Graniittilinnan kokemuksen perusteella, sillä siitä saakka tuo vaikeastilausuttava ruokalaji on siintänyt mielessäni tarunhohtoisena makukeitaana. Painostuksesta ei voida kuitenkaan puhua, siitä huolimatta, että Lihansyöjä suhtautuu kalaan ja keittoihin aina hieman epäillen.

Teimme kalaretken viereiseen Hakaniemen halliin ja lastasimme kassiin lohta, siikaa, jättikatkoja ja tavallisia katkarapuja. Kokkausshöyn toinen osapuolipariskunta oli tehnyt tarvittavat muut hankinnat, juomia unohtamatta. Tervetuliaismalja, ruoanlaittoviini, valkkari ruoan kanssa, jälkiruokaviini ja seurustelupunkku kun ovat olennainen osa iltaa skoolailun, pilkkomisen ja keittelyn, blenderillä roiskinnan (kiitos Toni, mulla on edelleen vaimosi paita lainassa :-D), ylensyönnin, voipuneen rupattelun ja singstarin huudatuksen merkeissä. On se jännä, miten Final Countdown on edelleen niin hyvä biisi. Tosin Depeche Moden Enjoy the Silencen voittanutta ei ole, au au sitä nostalgiatrippiä!

Singstarin lisäksi bouillabaisseen haettiin osviittaa luottokokki-Jamielta, mutta hitusen oikoteitä edeten. Eikä haitannut yhtään; vaikeastilausuttava oli kaikkea mitä toivoa saatoin ja enemmänkin! Paitsi tätä mieletöntä bb-elämystä aioleineen sata makusamalaa iski tulta myös yllätysalkupalojen jyristellessä. Emäntä oli nimittäin vuorannut annoskipot graavilohella ja täyttänyt ne avokadoseoksella, tuloksena mielettömän upeat suolaiset keikit. Tämäkin idea kannattaa laittaa korvan taa, jos joskus haluaa tehdä vaikutuksen vieraisiinsa. Ja kaikkihan me haluamme 😛

bouillabaisse

[Kuva: Toni Määttä 2008]

Bouillabaisse (neljälle nälkäiselle ja ehkä vielä jollekin)

  • 1 fenkoli
  • 2 porkkanaa
  • pari varsisellerin vartta
  • iso sipulia
  • 2 laakerinlehteä
  • 1 rkl fenkolinsiemeniä (murskattuna)
  • 2 tölkkiä tomaatteja
  • ripaus kurkumaa
  • ripaus sahramia (Smeagol luvs! <3)
  • kourallinen persiljaa
  • 1 litra kalalientä (esim. fondista)
  • 2 kg kalaa, äyriäisiä
  • tarjoiluun aiolia, krutonkeja

Pilko kasvikset ja kuullota niitä ison padan tai kattilan pohjalla pehmeiksi kohtuullisen pitkään, ohjeen mukaan jopa 40 minuuttia. Lisää tölkkitomaatit, kalaliemi ja mausteet, anna hautua tunnin verran. Soseuta blenderissä tai sauvalla ja siirrä takaisin hellalle. Lisää kalat ja keitä, kunnes kypsiä. Tarjoile höyryävänä chilillä höystetyn aiolin (olennainen osa, älä skippaa aiolia) ja rapeiden krutonkien kanssa, ehkä myös persiljaa pintaan. Aika helppoo, que?!

Alkuruoan ohjeen laitan, jos vain Mamma Miu sen minulle suo. Ja suotiinhan se! Eli näin:

Mamma Miun makupala (n. neljälle)

  • 400 g graavilohta
  • 2-3 kypsää avokadoa
  • pari kypsää tomaattia
  • sitruunaa
  • suolaa (tarpeeksi!), pippuria
  • (sipulia, ranskankermaa tms., mitä omaan kwakamouliisi kuuluu)

Vuoraa annoskippo graavilohella ja täytä kwakamoulilla. Käännä nurin niskoin lautaselle ja kopsuttele varoen irti. Mmmmmm.

15.6.2008

Kaasua, komisario Muuli

Filed under: Alakarppi,Lihaa,paleo,Side order,Sieniä,Uunista — Meri @ 18.19

Yksityisetsivä Ylimuulin toimistosta nousee sankka savu, kun suurmuuli pää kuumana nuuskii tietoonsa kaasu-uunin salat. Onneksi 2000-luvun vilkkaassa Hakaniemessä on moderni uutuus, Internet, jonka avulla salapoliisi ei iske kavioitaan kiveen vaan kultasuoneen. Mehumuuli on jo aivan arvoituksen ratkaisun äärellä, kun kaikki vihdoin loksahtaa kohdilleen; Internetistä löytyy Gorenjen kaasu-uunin käyttöohje! Jälleen kerran haiseviin pulmiin erikoistunut etsivätoimisto lyö viimeisen naulan arkkuun ja järjestää loppunäytöksen. Case closed. Kaasu-uuni on ja pysyy.

kreikkalaiset

Otin siis kruunupää-Veeran rohkaisusta vaarin ja läksin tutkimusmatkalle kaasu-uunin maailmaan. Kaasuhellankin kanssa olen tullut tutuiksi vasta viikon päivät, mutta niin hyvin tuloksin, että elinikäinen oppimismatka jatkuu itsepäisen muulin itsevarmuudella. Ja mitä sanotte, tähän mennessä uuni on palvellut ruokavieraillemme jo kaksi erää täytettyjä paprikoita, monta pellillistä kreikkalaisia lihapullia ja omena-ahomansikka-paistoksen. Go Gorenje!

Paprikat syntyivät helposti halkaisemalla seitsemän paprikaa kahtia ja putsaamalla sisukset. Täytteeksi paistelin pannulla sipulia, läpäpäin tuoreita herkkusieniä ja hieman valkosipulia. Täyte maustui yllättäen Polarin 9%-savulohisulatejuustolla (laktoositon) sekä mustapippurilla. Päälle runsaasti emmental-raastetta. Uuni helli paprikoita puolisen tuntia kaasusäädöllä 6 (220 astetta) ja sitten me hellimme niillä makunystyröitämme tyytyväisinä. Myös kaikki kahdeksan paprikoita nauttinutta vierastamme mieltyivät lajikkeeseen.

Lihapullerot valmistin poikkeuksellisesti naudan jauhelihasta, sillä kalkkunaa ei kaupassa ollut. Ohjeeseen hain potkua Kotikokin sivuilta, jossa nimimerkki Mailo oli valmistanut pyöryköitä. Seurasin jälkiä sinne päin, kas näin.

Kreikkalaiset lihapullat (kolme pellillistä)

  • 1,100 g naudan jauhelihaa
  • 2 pkt Apetinan fetaa
  • n. 2 dl tomaattipyrettä
  • 6 kynttä valkosipulia
  • 3 luomumunaa
  • muutama aurinkokuivattu tomaatti
  • loraus aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
  • timjamia, mustapippuria

Murenna feta, saksi tomaatit ja murskaa/pieni valkosipulit. Sekoita kaikki aineet taikinaksi ja maistele ja mausta sopivaksi, varo ettet yliannostele timjamia. Pyörittele taikina pieniksi pulliksi ja paista uunissa kaasusäädöllä 5 (200 astetta) n. 20 minuuttia tai kunnes kypsiä. Tarjoile täytettyjen paprikoiden ja Aarresalaatin kanssa. Käytä uunia edelleen hyväksesi ja lykkää sinne etukäteen valmistelemasi Kullanmuru, tällä kertaa omenasta ja ahomansikoista. Sille seuraksi ehdottomasti jäätelöä!

27.5.2008

Kisakiree kesäkunto

Filed under: Alakarppi,Kala,Optimoidut,Sallad,Terveys — Meri @ 16.07

Ettei nyt kenenkään kesäkunto vain pääse kärsimään Monkeyfoodin herkuista, lykkään taas eetteriin yhden lukuisista salaattimuunnelmistani. Itse söisin salaattia ja salaatteja vaikka kuinka, rakastan sitä, miten ne rouskuvat suussa ja tuoreet kasvikset, toistan itseäni, huumaavat erityisesti nyt, kun alkavat olla taas kotimaisetkin kypsiä ja meheviä. Salaatteja on helppo valmistaa evääksi, itse kannan lähes päivittäin töihini rakkaan 0,75 litran Curver-rasiani, joka ei koskaan vuoda ja jonka sisuksiin mahtuu muhkean kokoinen annos.

Jos salaatti ei oikein maistu, kannattaa kokeilla erilaisia versioita ja kiinnittää huomio maustamiseen. Monille salaatti tarkoittaa edelleen mautonta ja tylsää salaattisekoitusta, joka on pahimmillaan kuivaa ja seissyttä. Sillä salaattihan tulee maustaa ihan muiden ruokien tapaan, yksinkertaisimmillaan suolalla ja pippurilla (joskus tietysti maustamaton raikas salaatti on parasta seuraa esim. suolaiselle ruoalle). Erilaiset öljyt (ei eteeriset), tuoreet ja kuivatut yrtit, hedelmät, marjat, juustot, siemenet, pähkinät, etikat, majoneesit, villimmät mausteet, oliivit  ja marinoidut sienet muuntavat tylsän perusrehun hulppeiksi fantasioiksi, joita muut katselevat kateellisina vieressä mikrolasagnelautasensa kanssa.

Jotta salaatti olisi tasapainoinen ateria, sen makroravintoainekoostumuksesta on syytä pitää huolta. Suomeksi siis kannattaa ladata joukkoon riittävä määrä proteiinia takaamaan täyttävyys ja jaksaminen. Hyvät rasvat ovat osana kuin itsestään öljyjen, pähkinöiden, siementen, avokadon ja rasvaisen kalan muodossa. Jos näille asioille jaksaa uhrata hetken ajatuksen, lounastunnit tulevat entistä ehommiksi eikä suurenkaan salaatin jälkeen mieltä valtaa väsymys. Suosittelen.

sippesallad

Rapea salaatti raskaan työn raatajalle

  • salaattia (mitä tahansa, itse käytän peruspohjana pleiniä jäävuorisalaattia, kaikki eksoottisemmatkin käyvät)
  • tomaattia, kurkkua, paprikaa, fenkolia, porkkanaraastetta, retiisejä, kesäkurpitsaa tms. maun mukaan
  • tonnikalaa tomaattikastikkeessa (purkista, myös makrilli sopii hyvin)
  • raejuustoa
  • paahdettua sipulia
  • suolaa, pippuria, balsamicoa

Revi salaatti, pilko kasvikset ja kokoa lautaselle (tai Curveriin). Kaada päälle purkkituna ja levitä sille raejuustoa. Mausta suolalla ja pippurilla sekä sopivalla lurauksella balsamicoa. Aateloi annos ihanan rapealla ja suolaisenmakealla paahdetulla sipulilla ja anna palaa! Tällä elää ihan kivasti. Siinä on roheiinit kohdillaan ja tarvittaessa voi lisätä vielä rasvat tilkalla öljyä tai kourallisella siemeniä. Eikä karkaa kesäkunto käsistä, jos sellaista tavoittelee.

(Ps. Kesäkuntoon voi hakea inspiraatiota myös Korianterin ahnaalta Ylensyöjän nacholautaselta.)

25.5.2008

Täyteläinen toukokuu

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Optimoidut,Sallad,Vege — Meri @ 18.20

Kesä ja kypsät kasvikset. Parasta. Kamera valitettavasti unohtui Euroviisu-katsomoon, mutta kuvitelkaa tämä:

Avokado-raejuustosalaatti (yhdelle)

  • puolikas avokado
  • vajaa 200 g raejuustoa
  • tomaatti
  • seesaminsiemeniä
  • salaattia
  • (avomaan) kurkkua
  • keltaista paprikaa
  • purjoa
  • suolaa, pippuria, sitruunaa, timjamia, balsamicoa

Revi salaatti lautaselle ja pilko joukkoon kurkku, paprika ja purjo. Mausta balsamicolla, pippurilla, timjamilla ja suolalla. Paloittele avokado ja mausta sitruunanmehulla, estää myös tummumisen. Kuutioi joukkoon tomaatti ja lisää reilusti raejuustoa ja hieman seesaminsiemeniä, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos salaattipohjalle ja syö itsesi terveeksi, tyytyväiseksi ja täyteen.

6.5.2008

Kaalia uuniin ja sitten kaaliin

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Optimoidut,Side order,Uunista,Vegan,Vege — Meri @ 15.29

kaalialootaan

Vihreä lanka, tuo viikoittain minunkin elämääni sulostuttava sanomalehtipaperinen julkaisu, on ollut tapetilla Juhanankin blogissa kiitos ruokaohjeidensa. Aivan sattumalta kokkailin itse pari päivää sitten herkullista kaaliruokaa, inspiraatio siihen syttyi mökillä, jossa saimme ahmaista ihanat taidolla tehdyt kaalikääryleet kitaamme. Saara Törmä nimittäin osaa paitsi vaivata, myös laittaa sapuskaa. Tämä helpon, halvan ja herkun kaalilootan ohje on aivan suoraan Vihreän langan sivuilta, josta löytyy reseptejä myös lisää, tsekatkaa! Ja samalla tietysti kokekaa koko Lanka.

Laatikon sekaan voi halutessaan sotkea soijarouhetta tms. ja rusinoidenkin korvaaminen onnistui kivasti goji-marjoilla. Aika eksoottista.

Saaran paras kaalilaatikko (kahdelle)

  • n. 800 g kaalia
  • 1 sipuli
  • 1 porkkana
  • 0,5 dl rusinoita (tai goji-marjoja)
  • 2 rkl soijaa
  • 1 rkl siirappia
  • 1,5 tl curry-jauhetta
  • mustapippuria
  • 0,5 kasvisliemikuutio
  • 2 dl vettä
  • 1 rkl vehnäjauhoa (tai spelttijauhoa!)

Uuni  lämpeämään 175. Silppua kaali, porkkana ja sipuli, paistele öljyssä pannulla, kunnes kaali on pehmeää. Mausta ja lisää rusinat sekä murenneltu liemikuutio. Sekoita hyvin ja kaada uunivuokaan. Sekoita keskenään vesi ja jauhot, kaada seos laatikkoon. Uuniin ja ainakin tunti, pidempäänkin kelpaa haudutella. Jos pinta tummuu liikaa, voipi laittaa päälle foolion (joka ei tosin ole kovin ympäristöystävällistä, mutta milläs sen korvaisi?). Itse hauduttelin laatikkoa sen tunnin, sitten nappaisin uunin pois päältä ja annoin olla vielä puoli tuntia. Oekein on maukasta, miksei vaikka parasta!

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress