MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

2.1.2010

Back to the caves! Takaisin kaivoon!

Filed under: Alakarppi,Kala,Nuts!,paleo,Terveys — Meri @ 9.05

This is gonna be the first post written in English in Monkeyfood’s history, and it might also be the last. Just felt like it’s time for something new. So ’cause  don’t want to end Monkey at least just yet, let’s go INTERNATIONAL!! Yeah baby.

We’re gonna start this fresh Londonian era with some paleo recipes since we’re going strictly paleo in the Monkeycave before our trip to Thailand next month. These treats were prepared yesterday and boy were they tasty! So, if you wanna join us for the adventure to the Unknown, please, follow me.

Smoked Salmon Paleo Pie

  • 300-400 g (warm) smoked salmon
  • approx. 3 dl coconut milk
  • 2 organic eggs
  • 1 organic broccoli
  • a hefty amount of mushrooms (suppilovahvero)
  • a few sundried tomatoes
  • curry, chili, salt

Chop the broccoli into an oven pot (pardon my English, don’t know all the correct terms for all this food preparing dish), add bite sized salmon and mushrooms. Mix in a different bowl coconut milk, eggs, chopped tomatoes and season with curry, a bit chili and some salt if needed. Pour over fish and mix, bake in the oven (200-250 degrees) maybe 30-40 minutes. Enjoy with fresh veggies or just as it is. Sure ain’t beautiful, but who is? 😀

salmonpie

Would you like a little dessert… ? (Smack the Pony!)

Monkeycave’s Apple Crumble (for two)

  • 3 organic apples
  • lemon juice
  • cinnamon
  • about 1 Tbsp virgin coconut oil
  • salt
  • nuts, seeds, goji&mulberries
  • lucuma powder

Oil oven tray or a pie dish. Cube apples, season with cinnamon and lemon juice. Melt in a different bowl the coconut oil and add some lucuma for sweetness and some salt, the latter is essential! Coconut oil and salt together create the purrrfect paleo butter, so very very delicious, it’s almost magic. Chop some nuts, seeds and berries and add to mixture. Taste and spread over the apple cubes. Bake in a 200 degree oven for about 30-40 minutes, let cool. Dassit, supagood!

(No picture ’cause it was all eaten before the flash went on. That’s how BRILLIANT it is.)

9.8.2009

Civa ja cova cantuccini

Filed under: Cake&Cookies,Nuts! — Meri @ 20.23

Olen aina lämmennyt italialaisille mantelikekseille, cantuccineille, niiden uniikin olemuksensa vuoksi; rapeus, julmasti halkaistut pähkinät ja mantelinmakuinen makeus tuottavat keksejä, jotka ovat kauniita katsella ja kastella kahviin tai jälkiruokaviiniin. Vasta viime tiistaina sain itsestäni aikaiseksi ihan eks temporee tehdä paluun juurilleni ihanaan Italiaan. Ja kuinka kornia, tarjoilin niitä ainutkertaisen ranskalaisessa ympäristössä. Katselimme nimittäin Paul Bocusén hurmaavia (etenkin musiikki!) ruoanlaittovideoita vuodelta 1983. NYT ymmärrän, mistä ystäväni Villen (ennenkin esiintynyt MOnkeyfoodissa, mm. muistetaan uskomattomasta munakoisolasagnesta) kokkauspieteetti on kotoisin. LAPSUUDESTA!

cantuccini

Inspiraatiolle on kuitenkin hankala laittaa hanttiin ja kaivoin ohjeen esiin. Bella Vanilla tarjoili vakuuttavan shöyn ja koska kaapissa oli muniakin vain yksi, valitsin sen. Hiukan muokaten, tässä se on.

Mantelicantuccini cocojyväjauhosta (n. 15 kpl)

  • 1 luomumuna
  • 100 g sokeria
  • 0,5 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria
  • 1-2 rkl Amarettoa eli mantelilikööriä
  • 115 g kokojyvävehnäjauhoa
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • reilu ripaus suolaa
  • 100 g manteleita

Kuumenna uuni 180 asteiseksi. Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöinen muna tukevasti vaahdoksi. Lisää vanilja ja likööri, sekoita. Sekoita jauho, leivinjauhe ja suola toisessa astiassa ja kääntele sekaan vaahtoon. Lisää mantelit. Muotoile leivinpaperoidulle pellille sopiva pötkylä ja nuketa 25 minuuttia. Ota pötky ulos ja pätki ohuehkoiksi suorakaiteiksi. Käännnö kaiteet kyljilleen ja paahda jälleen 10 minuuttia. Käännä sitten möllit toiselle kyljelleen ja paista vielä, viisi minuuttiakin voi riittää. Anna jäähtyä mikäli maltat. Syö.

Disclaimer: jos olet heikkohampainen, kastele keksi kunnolla kahviin ennen kuin yrität sen kimppuun.

28.12.2008

Kaikki rakastavat Nigellaa

Ja kuinka Nigellaa voisikaan olla rakastamatta! Ah miten uhkeiden muotojen, satumaisen kauniiden kasvojen, dramaattisen elämäntarinan ja tv showhun valittujen vaatteiden pehmeiden materiaalien lisäksi naisellisuuden ruumiillistuman lempeä itseironia ja älykäs sarkasmi purevat ainakin muulin mieleen kuin seitsemän paarmaa kesänä 2006 Karjalohjalla. Viimeistään siinä vaiheessa ostin paketin täysin, kun Mrs Lawson jossain jaksossaan mainitsi, että ideaalimaailmassa jauhot tulisi toki sihdata taikinaan – mutta että hänen maailmansa ei koskaan tule olemaan niin ideaali. Ei meidänkään! Ei meidänkään!

Ja vaikka Nigellan öinen hiipiminen jääkaapille ja santsaus suoraan suuhun voi näyttää tekemällätehdyltä, on se arkipäivää ainakin tässä huushollista. Tosin nimenomaan päivää. Närppijä nukkuu öisin.

Nigellan Christmas-keittokirja on puhuttanut ja kokattanut ties kuinka monessa blogissa. Itse varasin kirjan kirjastosta heti kun kuulin sen olemassaolosta ja nyt se on ollut lainassani jo useamman viikon. Ruokia siitä en ole vielä ehtinyt valmistaa kuin yhden. Mutta sen suolsinkin suoraan tulikokeeseen: Lihansyöjän äidin pikkujouluihin, joihin minulta oli tilattu alkupalana syödyn cesar-salaatin lisäksi kaksi lisäkesalaattia lasagnen seuraksi. Olin syvästi otettu luottamuksesta ja arvelen, että saatoin kerrankin onnistua menukokonaisuuden ajattelussa (mikä ei ole vahvuuksiani toisin kuin tempausvala).

aarresalad

[Niin hyvää että silmissä sumenee!]

Alkuun tarjoiltiin siis maailman terveintä keisaria, joka on täysin vakiinnuttanut asemansa apinakeittiössä ja lähipiirissään. Pääruokana oli Lihansyöjän äidin muhkea lasagne, jonka seuralaisiksi tilasin itseltäni puhdasta Nigellaa. Ensimmäinen ja koestettu valintani oli Aarresalaatti, jonka porkkanaisuus toi klassista kouluruokamaisuutta yhdistelmään. Eikö teilläkin ole hatara mielikuva siitä, että spakettivuuan kanssa olisi ollut aina porkkanaraastetta? Kaveriksi Aarteelle sitten ihan noin vaan rohkeasti kuin Nasu konsanaan kaivoin Nigellan Joulusta Red Saladin. Ja en nyt kehu, mutta kaik oli mänt lähes viimeistä papua myöten ja reseptiäkin jo kyseltiin. Niin että tästä saatte!

redsalas

[Jep, kännykkäkameramies asialla.]

Red Salad

  • 2 x 400g kidneypapuja (pakkaus on 400g, papuja siitä on vajaa 300g, näitä pakkauksia siis kaksi)
  • 1 punasipuli
  • 4 tl punaviinietikkaa
  • 250 g kirsikkatomaatteja
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • (tuoretta persiljaa)

Kuori ja silppua sipuli salaattiastian pohjalle, kaada päälle viinietikka. Jätä marinoitumaan ainakin vartiksi tai jopa kahdeksi tunniksi. Tällä välin huuhtele pavut lävikössä ja jätä kuivumaan. Marinaation ollessa riittävä puolita kirsikkatomaatit ja lisää papujen kanssa sipuleiden joukkoon, lorauta öljyt päälle ja sekoita. Saksi päälle tuoretta persiljaa ja tarjoile.

Ps. Tinakin on ihana.

20.10.2008

Tahkon tuominen

Vietin viikonlopun aivan herkistyttävän upeissa puitteissa: Tahkovuorella perheeni kanssa. Kuten lukemattomat vuodet aiemminkin, viime kerrasta vain on vierähtänyt liikaa aikaa. Pohjoisen hyytävässä illassa hämäröimme ja saunoimme, laitoimme ruokaa ja puhuimme kaikesta tuntitolkulla, luimme ja siteerasimme. Hevosvaellus jyrkkiin, kauniisiin maastoihin, pulahdus kylpylään ja friskaava aamulenkki melkein riitteeseen vetävän järven ympärillä toivat tasapainoa lepoon ja olemiseen.

Lauantai-iltana harrastimme perinteisen näännytyskävelyn, jonka aikana kiersimme kaikki lähitienoon ruokaravintolat. Yksinään ravintoloista ei vetänyt meitä puoleensa, niin päädyimme sitten Salen kautta mökille. Mökillä sain antautua lempipuuhaani kokkaamaan ja valmistin ruokaisan salaatin, jonka oheen kalaleikkeitä ja niille raejuusto-muna-“voin”. Aterian kruunasi seura ja vielä kirkkaammin yllätyksenä tämänaamuinen viesti, jossa äiti kertoi isän todenneen aamulla: “Kyllä koko reissun paras ruoka oli se Merin tekemä salaatti!”. Aika tunnustus, kun otetaan vielä huomioon, että tarjolla oli myös uunimakkaraa.

Jaujaujauuuu! Tässä siis salaatin ohje tai sen raamit, jotta isäni ja te, rakkaat ruokailijat, voitte valmistaa sitä aina halutessanne. Kovin on samanmoinen kuin aiemmatkin sallaadini, mutta siitä viis. Ruokaisat salaatit, jotka ovat enemmän kuin vain viherpöperöä, kaipaavat jokaisen mainoksen, jonka niille voi suoda!

isinlempisalde

Isin lempisalaatti

  • salaattia
  • tomaattia
  • kurkkua
  • päärynää
  • hasselpähkinöitä
  • kevytjuustoa (esim. Emmental 17% tai Kadett 5%)
  • suolaa, (viinietikkaa)
  • proteiinia: graavilohta, kalapaloja, kanaa, tofua, munia tai vaikka makkaraa

Revi salaatti, pilko tomaatit ja kurkku pieniksi paloiksi, päärynä ehkä isommiksi. Kuutioi juusto. Murskaa pähkinät veitsellä ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes saavat hiukan väriä. Lisää pähkinämurskaa suolaa ja sekoita muiden ainesten joukkoon. Jos diggaat, lorottele sekaan hiukan viinietikkaa.

Tuhdista halutessasi esimerkiksi graavilohelta, joka Tahkossa toi salaattiin omaa autuuttaan. Tai keitä muutama muna kovaksi ja pilko joukkoon. Tofun saa mukaan helposti joko paistamalla pannulla kuutioina ja lykkäämällä mukaan soijasoossia tai vastaavasti uunissa, kovassa lämmössä.

Ota evääksi, hurmaa isäsi, hanki hyvä olo. Salaatin käyttötapa on vapaasti valittavissasi.

14.10.2008

Karpin kasvissyöjän lammaspähkinäpullat

Kasvissyöjän sikäli, että lampaan ruokailu silloin tällöin on hivenen eettisempää kuin possun tai lehmukan, sillä päkäpäät saavat kasvaa nummella, laumassaan määkien ja törmäillen, kuten lajilleen ominaista. Ohje on Karpit.netin antia, joka löytyy nykyään myös paperipainoksena kirjakaupoista. Itse luotan edelleen erinomaiseen verkkopalveluun ja haeskelen sieltä itselleni sopivia ideoita.

Lammaslihapullat olivat herkullisia ja pähkinä toi tosiaan hauskaa purutuntumaa, ja kuten huomaatte, sipulia saa olla kunnolla! Ehkä omalaatuinen yhdistelmä syödä lammaspullia bujabeesin ohessa, mutta omalaatuisuus voi olla plussaakin, vähän kuten jäätelö ja ranskalaiset.

lampo

Mirabellan lammasbullat

  • 500 g lampaan jauhelihaa
  • iso punasipuli
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • luomumuna
  • kourallinen saksanpähkinöitä
  • 1 tl tai reilummin juustokuminaa
  • 0,5 tl kanelia
  • mustapippuria
  • cayennepippuria
  • suolaa
  • (kuivattua tai tuoretta persiljaa)

Uuni 200 asteeseen. Silppua sipuli ja pieni pähkinät veitsellä tai morttelissa. Sekoita ainekset ja mausta sopivaksi. Muotoile lihapulliksi tai pihveiksi ja paista n. 15 minuuttia tai kunnes kypsiä. Tarjolle ehdotetaan esim. jogurttikastiketta, olis varmaan buenoo. Kylmänä menee myös.

Samalla kuin bujabeesiä tai pullia tarjoiltiin myös brandy-pähkinäjuustoa, joka tuoksuu pekaaniselle ja taivaalliselle ja maistuu hurjan hyvältä.

26.9.2008

Henkistä hailaiffia

karjala

[Tuleeko teillekin kuvasta mieleen joulu vai olenko se vain minä?]

Lynkkauksenkin uhalla paljastan, että meillä on muutaman ystäväni kanssa oma gruuppi, joka kantaa otsikon nimeä. Osa meistä tuntee toisensa vain ryhmän kautta, mutta voi pojat, että sattumalta on löytynyt aivan mahtava ihmiskombo! Ajatuksena oli alun perin yrittää nähdä enemmän naispuolisia ystäviä mieltä kohottavissa tunnelmissa, mutta myönnän suhtautuneeni suunnitelmaan hiukan skeptisesti kroonisen ajanpuutteen vuoksi. Vaan ei! Toiveemme on hämmästyttävällä tavalla toteutunut ja tapaamme keskimäärin kerran kuussa, useimmiten ruoan (ja tarvittaessa kuplivan) äärellä. Viimeksi listalla oli sushia ja suklaakahvila.

Viimeisimpään tapaamiseen oli pääsemässä paikalle vain kaksi jäsentä itseni lisäksi ja kutsuin konkkaronkan meille. Halusivat, että leivotan. Ja mikäpä olisi sen mukavampaa… Ruoaksi kokkasin ehdotonta suosikkitofusalaattiamme Marianne Kiskolan kirjasta Tofu, jota kokeilin kylläkin vasta Kurpitsamoskan Marin näytettyä mallia. Nyt salaatti on vakiolistalla ja valmistettu ainakin kuusi kertaa. Tässä siis vielä ohje, tällä on mahdollista hurmata tofun kanssa ennestään vieraita tai ainakin siedätyshoidattaa.

doufua

Nutty doufu (n. neljälle)

  •  2 dl erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
  • 2 rkl fariinisokeria
  • 1 pkt maustamatonta tofua (esim. Super Tahoe 500g)
  • suuri punasipuli
  • 2 ltk kirsikkatomaatteja
  • erilaisia salaatteja, esim. tammenlehvä- ja lollorosso

Salaatinkastike

  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 3 rkl punaviinietikkaa
  • suolaa, pippuria

Murskaa pähkinät rouheiksi ja laita pannulle paahtumaan. Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi. Lisää fariinisokeri pannulle ja anna sekunti sulaa, sitten tofut. Kääntele seosta, kunnes tofukin on saanut hiukan tuta lämmön. Siirrä sekoitus salaatti kulhoon jäähtymään.

Silppua punasipuli joukkoon ja revi salaatti. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää settiin. Valmista kastike ja lorota kaiken ylle, sekoita, tarkista suola. Tarjoile tai syö suoraan fadista.

Ja mitä siihen leipomiseen tulee, listalla olivat perinteisen karjalanpiiraat, tällä kertaa enempi originaaleina versioina, ilman tonnikalaa ja kinoaa siis. Näin syntyy n. 15 karjalanpiirasta eli juuri sopivasti muutamalle hengelle.

karjala2

Puuro (tätä jää pikkuisen yli)

  • 1 dl vettä
  • 1 dl puuroriisiä
  • 5 dl soijamaitoa
  • suolaa

Kaada vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi, lisää riisit ja kiehuttele niin, että vesi imeytyy riiseihin. Lisää maito ja hauduttele miedolla porinalla kypsäksi kannen alla, mausta suolalla. Nosta aakealle laakealle lautaselle jäähtymään.

Kuoritaikina (n. 15kpl)

  •  1 dl vettä
  • 0,5 dl vehnäjauhoa
  • 1,5-2 dl ruisjauhoa
  • suolaa

Laita uuni kuumenemaan niin kuumaksi, kuin sen saa.

Sekoita taikinaksi. Muotoile patukaksi ja jaa 12-15 osaan. Laita palat kannen alle etteivät kuivu. Ota pari kerrallaan ja pyöriä palloiksi, litistä pallot pieniksi kiekoiksi ja laita jälleen talteen kannen alle. Kun kaikki on käsitelty, jauhota pöytä hyvin ja ota pari kiekkoa. Puikuloi palat soikionmallisiksi ohuiksi kuoriksi ja kasaa pinoon, väliin reilusti jauhoja, etteivät jää toisiinsa kiinni, ja päälle jokin suoja etteivät edelleenkään kuiva. Kun kuoret ovat valmiit, ota ne esiin ja sudi pois liiat jauhot. Nosta ruokalusikallinen (noin) riisipuuroa piiraalle ja rypytä piiraiksi.

Nosta piiraat pellille ja paista n. 15 minuuttia, kunnes rapeita. Ota uunista ja voitele seuraavalla seoksella:

  • 0,5 dl sulaa voita
  • 0,5 dl soijamaitoa

Jätä liinan alle pehmenemään. Syö kuten lystäät, voimunan kanssa maistuu aina! Voimunassa siis munavoita suurempi kananmunan osuus. Nomnominom. Pure hailaif.

7.9.2008

Chef Patoun magnifisiöösi torttu

Filed under: Överi,Banaani,Cake&Cookies,Nuts!,Piiraat,Suklaa — Meri @ 18.50

french

Tapasin pitkästä aikaa ystäväni triathlonisti ja toimintaterapeutti Patrickin. Kuulumisten vaihdon, syväluotaavien keskusteluiden, treenivinkkien ja kisasuunnitelmien jälkeen puhe kääntyi ruoanlaittoon ja eri toten leivontaan. Suuntaan ohjasi hellästi mutta varmasti WTC:n uudehko ranskalainen leipomo, jonka pain de chocolatit ja manteli-croissaintit saivat puoliranskalaisen seuralaiseni antautumaan makumuistojen maailmaan. Itse tartuin tilaisuuteen ja maistoin macaroneja, ostinkin laatikollisen, ja utelin Patricikin parhaita reseptejä.

Kävimme kovaa kiistaa siitä, kummalla on parempi banaanisuklaakakun ohje. Olen omaani niin suuresti mieltynyt, että meni hyvä tovi, ennen kuin muistin, että kyseessä ei varsinaisesti ole banaanisuklaa– niinkään kuin pelkkä banaanikakku. Patoun ranskalaisen keittokirjan ohje sen sijaan kuulosti överisuklaiselta ja glamöröösiltä. Sitä se olikin, kun tänään valmistui somistamaan sunnuntaisen perhelounaamme jälkiruokapöytää. En osaa sanoa, kumpi paakelseista on enemmän mieleeni, sillä oma piimäinen ja kostea kaakkuni on hyvin erilainen kuin tämä kulinaristisen supermaan uhkea herkku. Siitä olen kuitenkin varma, että tämä jää pysyvälle sijalleen omassakin keittiössäni. Ja olenhan jo triathlonisti melkein itsekin; uintitekniikkakurssi käy jo puoltaan!

french3

Tarte au chocolat, aux bananes et auc noix de Chef Patou (ainakin kahdeksalle)

Pohja

  • 2,5 dl jauhoa
  • 1 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 tl leivinjauhoa
  • 100 g voita
  • luomumuna

Ota voi ja muna huoneenlämpöön, lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele ja jauhota piirasvuoka. Sekoita kuivat aineet hyvin ja nypi pehmenneen voin kanssa sekaisin murumaiseksi seokseksi. Lisää muna ja sekoita vielä hyvin. Painele jauhotetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille, pistele haarukalla. Paista n. 20 minuuttia.

Täyte

  • 250 g tummaa suklaata
  • 1 rkl vettä
  • 100 g voita
  • 2 keltuaista
  • vajaa 100 g sokeria
  • 5 Reilun kaupan banaania
  • 100 g pähkinöitä (saksan-, pekaani- ja hasselpähkinät ovat erinomaisia valintoja)

Sulata paloiteltu suklaa vesihauteessa ja lisää seokseen vesi hieman sakeuttamaan. Sekoita joukkoon paloiteltu voi ja anna sulaa. Kun seos on hieman jäähtynyt, lisää keltuaiset ja sokeri. Alkuperäinen ohje sanoo, että sokeria tulee 100 g, mutta itse hieman maisteltuani päädyin hivenen pienempään annokseen, tee kuten makuaistisi sanoo, tämä riippuu myös suklaasta. (Suklaaksi muuten käy erinomaisesti myös tumma appelsiinisuklaa tai esimerkiksi Lidlissä myytävä tumma suklaa karamellinpaloilla, joka on sellaisenaankin täysin taivaallista.)

Viipaloi banaanit ja murskaa pähkinät ronskisti, ei jauhoksi saakka. Kun piiraspohja on esipaistettu, levitä sille banaaniviipaleet kuten dominopalikat ikään, kauniiseen ympyrämuodostelmaan. Banaania saa olla reilusti. Levitä päälle pähkinämurska ja kaada suklaaseos kruunaamaan ylellinen torttu. Paista vielä 10 minuuttia ja jätä jäähtymään. Koristele pähkinöillä ja banaanilla, tarjoile hyvin jäähtyneenä huolellisesti valikoidulle seuralle.

Merci, Patou. Ölen ökstääsissä.

(Ja jottei Patrickin maine jäisi yhtä kiiltäväksi kuin piiraan suklaakuorrutus vaan se kunnon kokin tapaan hieman tahraantuisi, kerrottakoon, että Patou itse valmistaa tortun valmismuropohjaan. Lavertelen myös, että tuo kollegani on leiponut suklaa-suolapähkinäkakkuun pieniä pääsiäismunia suklaahippuja paikkaamaan ja että hän rakastaa Nutellaa yli kaiken! Kyllä triathlonistit ovat omaa luokkaansa.)

P.S. Anna hali!

22.8.2008

Mökkihöperön muulin muonat

Olipa ihana päästä itse kokkaamaan Pariisin viikon jälkeen! Suunnaton ravintolaturnee Ranskassa oli kyllä vertaansa vailla, mutta sitä suuremmalla syyllä itse tekeminen ja itsetehty maistuvat jälleen, no, melkein parhaalta. Ja mökillähän syötiin hyvin. Koska minua on valistettu lampaanlihan olevan sikäli eettisempää, että lampaidenkasvatus on melko inhimillistä puuhaa, ruokalistalla oli myös päkäpäätä. Lihansyöjän valmistamana, tosin. Suussasulavaa. Lisäkkeenä mustapapu-kinoaa, josta etenkin lammaskokki piti. Ohje on viime vuoden ameriikkalaisesta Gourmet-lehdestä.

kinoa

Mustapapu-tomaatti-kinoa (neljälle)

  • 2 tl raastettua limetin kuorta
  • 2 tl limetinmehua (korvasin nämä sitruunamehulla)
  • 2 rkl voita
  • 1 rkl öljyä
  • 1 tl sokeria
  • 2,37 dl (1 cup) kinoaa
  • 1 prk mustapapuja
  • 2 tomaattia
  • 4 kevätsipulin vartta tai 1 iso sipuli
  • (tuoretta korianteria)

Sulata voi ja anna jäähtyä hetki. Kaada voi kulhon pohjalle ja lisää siihen limenmehu sekä -kuori, öljy, sokeri ja hieman pippuria. Huuhtele kinoa ja keitä kypsäksi. Voit myös keittää ensimmäiset 10 min. ja sen jälkeen jatkaa höyryttäen. Lisää kinoa kulhoon ja kuutioi joukkoon tomaatit, silppua kevätsipulit tai sipuli ja mahdollinen korianteri. Huuhtele pavut ja lisää joukkoon. Maistele ja suolaa+pippuroi tarvittaessa.
Lampaan jatko-osasta huolehdin minä; lammas kävi erinomaisesti Välispiikin etiopialaiseen sapuskaan, jota en voi liikaa suositella! Jos vain saatte berbereä jostain käsiinne, valmistakaa tätä maukkautta. Itse olen pusannut muonaa jo tofu-kikhernepikaversiona sekä pidemmän kaavan mukaan tuolla lampaalla. Sopii erinomaisesti suomalaisen injeran vastineen eli hapankorpun kanssa. Ja maistuu eriltä kuin mikään muu. En ymmärrä, mitä teen, kun oma berbereni loppuu. Tai ymmärrän tietysti, edessä on afrikkalaiskauppojen koluaminen.

etiopia

Koska sain luvan leipoa, tempaisin mökillä yhden sämpyläsatsin, joka onnistui Lihansyöjän mukaan turhan hyvin, sillä liian hyvät sämpylät houkuttivat ylensyöntiin. Speltti, Myllärin sämpyläjauhot, rusinat ja suolapähkinät vain tekevät sämpylöistä kuin sämpylöistä valloittavia… Makupalaksi paakaroin porkkanakakkua, myös rusinalisällä, mutta ilman päällistä. Porkkanakakku, samoin kuin Cake Courgette, ovat omia lempipaakelsejani. Viime teoikseni leipaisin vielä eilisaamuna ensimmäisen pound cakeni vuoden 2007 Good Food -pumaskasta. Alkuperäinen ohje on appelsiiniversio kreemillä, mutta sovelsin toki oman, omenasoseisen versioni. Törkeän hyvää. Ja helppoa?!

poundcake

Pound Cake (ohjeen mukaan kahdeksalle)

  • 140 g voita
  • 140 g sokeria (mausta vaniljalla tai vaniljasokerilla)
  • 140 g jauhoja
  • 2 munaa
  • 2-3 rkl sitruuna- tai aplarimehua
  • 1 reilu rkl hasselpähkinä- tai mantelirouhetta
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa

Ota voi pehmenemään. Lämmitä uuni 170 asteeseen, kaasu 3. Ota esiin n. 23 cm mittainen vuoka ja leikkaa siihen leivinpaperi, joka nousee pitkille sivuille. Lyhyitä sivuja ei ole tarpeen vuorata paperilla tai voidella.

Mätä kaikki ainekset kulhoon ja vatkaa, kunnes seos on tasaista. Kaada vuokaan ja paistele n. 40-45 minuuttia tai kunnes kaakku on kullanruskea eikä keskelle tuikattuun haarukkaan tartu taikinaa. Anna jäähtyä vartin verran ja nosta sitten leivinpaperin reunoista ritilälle jäähtymään edelleen. Kun kaakku on viilennellyt, halkaise se vaakasuunnassa ja täytä esim. itsetehdyllä omenahillolla tai sitten omalla superkreemilläsi tai millä tahansa tarkoitukseen sopivalla.

Vaikka oma kakkuni näytti uunissa lässähtäneen ja kannoin siitä jo suurta huolta, lopputulos oli silti nätti, murea, mehevä ja hullun hyvä. Tähän luotan seuraavan kerran vierasvarana.

7.8.2008

Kaasu-uunin paratiisimysli

Filed under: Nuts! — Meri @ 19.18

paratiisimuesli

Sen jälkeen kun kokeilin valmistaa ensi kerran mueslia, olen tehnyt sitä jo muutaman erän lahjomistarkoituksessa. Muulinmaha kun irvistää mueslituotteille, niin myslimaakarin into purkautuu lähipiirin lautasille. Tällä kertaa kohde kertoi pitävänsä erityisesti herkkumysleistä, jotka tunnetaan myös ah niin rapeina muromysleinä. Ihan perinteistä muromysliä tästä ei tullut, mutta melko paratiisillista silti. Tarkkoja määriä en mitannut, tässä suurpiirteinen sekoelma. Tärkeintä on pähkinöiden runsas määrä suhteessa hiutaleisiin, fariinisokeri, voi ja mausteet.

  • kaura-, tattari- ja spelttihiutaleita
  • kaura- ja vehnäleseitä
  • hassel-, cashew-, para-, macademia- ja pecanpähkinöitä
  • manteleita
  • hampun-, auringonkukan-, pinjan- ja pellavansiemeniä
  • kuivattuja omenapaloja ja banaanilastuja (kiitos, Punnitse ja säästä!)
  • rusinoita
  • fariinisokeria
  • voita
  • suolaa, kardemummaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen (kaasusäätö 4). Sulata voi ja sekoita siihen fariinisokeri (suureen satsiin esim. 50g voita ja 1 dl fariinia). Kaatele kulhoon haluamasi sekoite hiutaleita, pähkinöitä ja siemeniä. Sekoita joukkoon fariinivoi ja jos haluat, voit lurauttaa vielä hivenen oliiviöljyä. Kaada pellille ja tuikkaa tuleen, anna paahtua 10-15 minuuttia välillä sekoitusta käännellen. Poista, ennen kuin palavat. Lisää joukkoon reilusti kuivattuja hedelmiä/marjoja/rusinoita ja mausta suolalla ja kardemummalla. Sanon vaan, että jos jumala olis, niin tätä se vetäs brekuks.

3.8.2008

Puoliksi elävä hurmiopiiras

hurmiopiiras

Muutama viikko sitten vietimme erään työkaverin läksiäisiä piknik-muotoisella aamiaisella, jonne kaikki toivat jotain. Yksi kollegoistani oli valmistanut elävän ravinnon piiraan, joka kerta kaikkiaan vei sydämeni. Kyseessä on oikeastaan vain puoliksi elävä piiras, sillä varsinaisesti vain pohja on elävän ravinnon kriteerit täyttävää (eikä ehkä sekään puritaanien mielestä), mutta ainakin piiras on älyttömän hyvää ja se on hurmannut jo läjän ihan tavallisia, kulinaristisesti suorastaan vaativia syöjiä. Pohja on gluteeniton ja vähähiilarinen, tulee siis apuun hankalampienkin syöjien kanssa. Ja maistuu vaikka ruokarajoituksia olisi nolla.

Tätä tarjottiin jälkiruoaksi myös Lihansyöjän vanhemmille, jotka piipahtivat männä viikolla kylässä. Urheuspisteitä on jaossa, sillä mukisematta söivät suolapaksi valmistamaani tofu-salaattia ja makeana oli sitten tätä elävää. Apinanruokakeittiössä eivät vieraat aina pääse kovin helpolla. 😉

Tuulan täydellinen piiraspohja

  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1,5 dl mantelijauhoa (tai muuta pähkinäjauhoa)
  • 1,5 dl kookoshiutaleita
  • 1 rkl kaakaojauhetta (van Houten)
  • 50 g kookosrasvaa
  • hermesetasta
  • ripaus suolaa

Sekoita kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää rasva ja sekoita tasaiseksi, painele piirasvuoan pohjalle niin, että nousee myös ehkä sentin verran reunoille. Siirrä jääkaappiin. Valmista haluamasi täyte, esimerkiksi maustettua rahkaa, yosa-jogurttia tai muuta jogurttia, marjakiisseliä (jos tykkää) tai mitä tahansa keksit. Tässä yksi aivan upea vaihtoehto, jota olen itse tehnt jo kahdesti.

paraspohja

Apinatäyte

  • 500 g maitorahkaa
  • 2 kypsää Reilua banaania
  • n. 1,5 rkl cashew-pähkinätahnaa
  • makeutusta (hermesetas)

Päälle

  • reilusti vadelmia

Soseuta banaanit vaikka ihan sauvalla ja lisää joukkoon cashewtahna. Sekoita rahkan kanssa hyvin sekaisin ja makeuta sopivasti. Ota piiraspohja jääkaapista ja levitä täyte sille. Päälystä runsaalla määrällä marjoja, vadelmat ovat toimineet aivan überhyvin. Anna valmiin piiraan seistä ainakin hetki vielä jääkaapissa ja sitten syö. Piiras kestää hyvin myös seuraavaan päivään, jolloin palat leikkautuvat vielä helpommin.

Piiras on hurmannut jo mm. Lihansyöjän, treenisalini omistajan, Kulinaarimurulan Välispiikin ja kommentoija Emman. Ei pöllömpi suosituskaarti.

(Tässä vielä tofusalaatti, joka oli hyvää, vaikkei ihan tofureseptien ykkösiä omaan makuuni. Tai ainakin tofu pitäisi saada jotenkin paahtumaan tuhdimmin, ehkä sen voisi suorittaa uunissakin?)

nutty

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress