MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

15.11.2008

Chocolate Salty Nuts

Filed under: Överi,Cake&Cookies — Meri @ 10.34

…for Dad! Viime viikonlopun isänpäivä oli unohtumaton. Tarjolla piti olla mereneläviä thai-tyyliin, mutta sen sijaan söimmekin Pizza Taxin jättimäisiä pitsoja upeasti katetussa pöydässä. Elämä joskus yllättää, ja isoveli ;-D Kokille vaan terveisiä, kaik olivat tyytyväisiä ja jaksavat odottaa debyyttiäsi. Ja ei kai kukaan muukaan nyt tajunnut, että kaupat ovat kiinni SEKÄ lauantaina että sunnuntaina. Onneksi kauppiaat tarttuivat heti ongelmaan ja päättivät laajentaa sunnuntaiaukioloja. Tänksit vikkelästä reagoinnista.

Kakkupuoli sen sijaan onnistui ihan kelvollisesti. Resepti on peruja samalta triathlonisti-Patrickilta, jonka virityksiä olen tehnyt ennenkin ja jotka ovat jokseenkin övereitä. Tahtoo sanoa: kokeilemisen arvoisia. Ennemmin överit kuin vajarit, sanoi joku viisas (ei Schopenhauer). Kyseessä on suklaistakin suklaisempi mureneva tumma unelma, johon suolapähkinät tuovat särmää ja purtavaa. Julmetun tumma suklaa tekee kaakusta niin täyteläisen, että ilman vaniljajäätelön seuraa ei kannata lähteä edes yrittämään. Mutta jäätelön kanssa kaksikko on kaunis kuin talviyö. Murenevaista sorttia oli tämä, vaan sehän se luo oikeaa ruokahalun herättävää tunnelmaa, ettei esillepano ole liian kliininen.

nutscake

Suklaa-suolapähkinäkaakku (ainakin kahdeksalle, helposti kymmenelle)

  • 1,5 dl jauhoa
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 3 luomumunaa
  • 2 dl sokeria
  • 150 g voita
  • 200 g tummaa suklaata
  • 150 g suolapähkinöitä
  • (jäätelöä!)

Sulata voi vesihauteessa ja siihen suklaa, siirrä seos jäähtymään. Iske uuni päälle 180 asteeseen ja voitele kakkuvuoka. Irtopohjavuoka toimii hyvin, pohjalle kannattaa laittaa leivinpaperi. Sekoita jauho ja leivinjauhe. Vatkaa eri astiassa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vuorotellen jauhoseosta ja voi-suklaaseosta taikinaan, nostele varovasti sekaisin, älä vatkaa enää. Lisää lopuksi pähkinät ja sekoita vielä. Kaada vuokaan ja paista n. 45 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ja sitten: sitä jäätelöä!

8.11.2008

Rakas päiväkirja, miksi kaikki inhoavat minua?

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,Soija,Vegan,Vege — Meri @ 20.28

Olenko todella niin kammottava sienirihmastoineni? Onko se kalvakka värini, joka karkoittaa ystävät? Tiivis muotoni, jota ihmiset eivät osaa käsitellä? Eksoottinen persoonallisuuteni, joka on temperamentiltaan Pohjoiselle vieras? Haluaisin niin kovasti tutustua täkäläisiin ja lopulta liueta osaksi heidän kulttuuriaan, mutta kontaktin saaminen on hankalaa. Nekin harvat, joiden kanssa olen päässyt puheisiin, eivät ota uudestaan yhteyttä. Pahinta kaikessa on, että olen kuullu tminusta levitettävän juttua, jonka mukaan olen epäilyttävä ja mauton! Eikö näillä ihmisillä ole tapoja.

Jos en olisi äidiltäni oppinut Schopenhauerin viisasta ajatusta, lienisin jo luovuttanut ja palannut kotimaahani. Minua kuitenkin lohduttavat Arthurin sanat: “Kaikki totuudet käyvät läpi kolme vaihetta. Ensin niitä pilkataan. Sitten niitä vastustetaan kiivaasti. Lopulta ne hyväksytään itsestään selvinä.”

Se mielessäni ja toivo rihmaisessa sydämessäni yritän vielä kerran rakentaa siltaa näihin muukalaisiin ja kestää kiirastulen, kuten Schopenhauerin totuus. Toivottavasti tämä on se kieli, jota he ja heidän makunystyränsä ymmärtävät.

sydänmuru

Yksinäisen tempehin sydänmuru

  • 200 g tempehiä (eli puolet aasialaisissa kaupoissa myytävästä paketista)
  • 2-4 rkl rypsiöljyä
  • 2 tl oreganoa
  • 2 tl jauhettua korianteria
  • 2 tl meiramia
  • 2 tl kuivattua ruohosipulia
  • 1 tl suolaa

Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen. Leikkaa tempeh ohuiksi siivuiksi ja siipaloi edelleen suikaleiksi. Kuutioi vielä suikaleet niin, että tuloksena on melkoista tempeh-murua. Siirrä tempehit astiaan ja lorottele päälle öljyä. Mausta reilusti ja maista hieman. Levitä seos uunipellille tasaisesti ja paista uunissa n. 20 minuuttia. Tuloksena rapea ja maukas suolainen tempehmuru, jonka seuralaiseksi käy hyvin esimerkiksi edellisessä postauksessa mainittu uunipaistettu kaali ja punasipuli. Hyvin mahtuvat samaan uuniin ja valmistuvat kätevästi kerralla.

temppelipekoni

Temppelipekoni

  • 200 g tempehiä
  • chiliöljyä
  • rypsiöljyä
  • suolaa

Siivuta tempeh ohuiksi suikaleiksi. Kaada pannulle reilu loraus rypsiöljyä ja mausta se chiliöljyllä. Paista tempehviipaleita molemmin puolin, kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapeita, oikein hyvä tovi siis. Mausta suolalla. Tarjoile vaikkapa leivän päällä. Käänt pii bääd.

tempehateria

Uskollisesti sinun,

Tempeh

6.11.2008

Ennen joulua on arki

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka — Meri @ 20.14

Tämä erikoinen valokuvapostaus siksi (ei siis kuvien vuoksi, vaikka ovatkin erittäin hienoja ja saattaisivat voittaa ruokakuvien major turn off -palkinnon ihan heittämällä), että muistatan itseni lisäksi teille syöväni muutakin kuin Monkeyyn päätyviä herkkuja ja koestuksia. Rakas apinakeittiöni alkaa nimittäin olla niin mukavasti pullollaan ohjeita, että se todella palvelee itseäni keittokirjan muodossa. Yhä useammin tapahtuu niin, että kun pohdin jonkin tietynlaista ruokaa tai raaka-ainetta ja käännyn ensin kuukkelin puoleen, keksinkin äkkiä, että vastaushan on jo omassa plokissani! Ömeizin.

Olen siis valmistellut useita ruokia uudestaan ja uudestaan aina yhtä onnellisena siitä, että kykenen tällaiseen omavaraisuuteen. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettenkö edelleen olisi lähes päivittäinen vakooja TEIDÄN blogeissanne ja reseptiarkistoissanne yhtä hyvin kuin julkkiskokkien ohjeiden perässä ja muilla mailla hakemassa Inspi-ratsuani, jolla sitten karauttaa kaasu-uunin auringonlaskuun. Että keep cookin’, fellas!

mutabel

Aluksi muheva munakoisotahna eli moutabbel, mutabbel tai vaikka baba ghanoush, rakkaan lapset nimet ovat moninaiset ja eksoottiset. Tahna on hyvää varmasti leipien päällä, mutta kun känttyjä en juur harrasta, se menee mukiin vihannesten dippinä. Seuraavana päivänä on kunnia ilahduttaa työtovereita kynsilaukan karmivalla tuoksulla.

kaalilaatikko

Seuraavana varsinainen sesonkiruoka, kaalilaatikko, puolukkasoseella tottakai! Kyseessä Saara Törmän patenttiohje, johon sovellan yleensä pari desiä soijarouhetta ja purkin kidney-papuja proteiinia tuomaan. Silloin edellytetään kyllä mausteiden lisäämistä, eli tehkää hyvin. Samalla näytön omaisesti vakuutan erääseen kodikkaaseen kotiin, jossa ollaan kovia keräämään sieniä ja strutsikoira on tuttu vieras, että punaiset marjat ovat ahkerassa syömingissä ja niistä ollaan iloisia joka päivä. Jos vielä hyvän ruis-puolukkapuuron ohjeen sais?

kurmuusi

Hehehehe… Tämä on karrrmiva kuva! Nimittäin kurmuusista, kuten nimesin kurpitsa-muusiviritelmäni sen jälkeen, kun kurpitsahaasteeseen suunnittelemani kurpitsa oli jo viety. En sitten osallistunut tällä, niin vangitsevan syötävä kuin se ulkomuodoltaan onkin.

pohjaton

Ja tämä. Pohjaton pitsa eli pohjaton, kuten lempilastamme hellyydellä nimitämme. Tätä Lihansyöjä toivoo ainakin kerran viikossa, kerran kahdessa yleensä saakin. Vähähiilarisempi pitsa siis. Reilusti raastettua juustoa ja mielellään juureksia joukkoon, raastenaa nekin, levitetään pelille ja maustetaan oreganolla. Paistetaan kuumassa uunissa joku tovi, että juusto sulaa. Otetaan pois ja levitellään sille tomaattipyre/-kastike ja reilusti päällyksiä.

Hyväksi on osoittautunut tapa, jossa täytteet paistelee pannulla kosteaan kastikemaiseen muotoon, jolloin tomaattikastia ei välttämättä erikseen tarvitse. Päällisiksi käy mikä tahansa, kunhan sitä on runsaasti ja mielellään jotain raikasta mukana. Esimerkiksi ananasta. Maistuva paistos. Tällainenkin versio on tarjolla.

roheiinikekut

Ja nämä kiiltäväpintaiset rumilukset ovat roheiinikekuja eli proteiinikeksejä. Kamalia koostumukseltaan ja makukin metsässä. En voi suositella tiukimmallekaan kiristelijälle. Jos kuitenkin haluat tehdä virheesi itse, osviittaa voi hakea täält… Meinasin sanoa, että Fastin sivuilta, mutta reseptisivu on näköjään poistettu. No tätä ei tule ikävä. Niitä muita ehkä.
appelsiinidoufu

Tämä sen sijaan on loistava tofu-ruoka, kuten Lettupannu ja Kurpitsamoska jo ovat meitä valistaneet. Nousi meilläkin samaan sarjaan tofupihvien ja tofusalaatin kanssa.

lihapallot

Samoin erinomainen ja helppo, nopea ja helppo kasvislisäke maistuu. Pilkotaan siis ohuiksi suikaleiksi haluttuja juureksia, kaadetaan päälle hiven öljyä, suolataan ja sekoitellaan, nuketetaan n. 200 asteessa uunissa sen aikaa, että pahin purutuntuma on liedentunut mutta juurekset eivät ole mössöä. Äsken havaitsin, että kaali toimii tässä erityisen hyvin. Suikaleista saa helposti niin ohuita, että paahtuvat perin juurin herkullisiksi. Kaalin kanssa sopii hyvin punasipuli, joka tuo makeutta settiin. Tässä vielä lanttua ja porkkanaa, peruskauraa. Eikä maksa liikaa. Tarjoiltu tässä lammaslihapallojen äärellä.

Tämäkö tylsä postaus, älkää naurattako! 😀

4.11.2008

Piti tulla housut, tuli kukkaro

Filed under: Cake&Cookies,Leivonta — Meri @ 19.58

puolukkakaakku

Ihan melkein kävi kuten hiirelle kissalle räätälöidessään. Suuret suunnitelmat nimittäin kariutuivat kauniisti, onneksi on olemassa kakkumaailman pelastaja, kermavaahto. Läksin hyvät mielessä yrittämään lähes ihka-aidon palkintosonnikakun valmistusta ja niinhän se oli kuten olin uumoillutkin, hankalampaa kuin miltä näyttää.

Bongasin kaakun mallin uusimman Glorian ruoka&viinin mukana tulleesta Keittiömuistikirjasta, jossa on siis muistiinpanotilan lisäksi ohjeita. Kirjasessa kakku kulkee nimellä Raidallinen mustikakku ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kakku on toteutettu kuten kääretorttu, mutta vuokaan niin, että loppujen lopuksi vuoan keskeltä alkava spiraali täyttää sen kokonaan, leikkuupinta ylöspäin.

Muoto oli minusta heti kiinnostava ja kokeilemisen arvoinen, ja kun sain seuraavan hyvän syyn valmistaa kakku, otin idean käyttöön. Kakun nimen vuoksi kerrottakoon, että se on kiitoskakku ja koko juttuun liittyy päiväkaupalla sähkötöitä, yksi kosahtanut johto, strutsikoiran ulkoilutusta sekä messevä lasku. Kakulle asetetut toiveet olivat seuraavanlaiset: “Olen jo pitkään toivonut kakkua, jossa olisi kermavaahtoa ja kinuskia tai marjoja.” Koska olen (suuruuden-)hullu enkä vain esitä, päätin sisällyttää siihen ne kaikki SEKÄ valmistaa sen hypnoottiseen spiraalimuotoon.

No, koska kakun MAKU oli loppujen lopuksi loistava ja sitä tilailtiin jo uudestaankin, uskallan ylisanoja säästämättä kehua Kinuskikissan pikakinuskia, jolla hoidin tsinuskiosuuden. Kissalle suuret kiitokset, vaikka housuja ei tullutkaan! Muuten sovelsin täytteeseen rahkaa, josta itse pidän, sekä puolukoita, joita kulutan pakkasestamme onnelliseen tahtiin. Niistä autuaat terveiset Lihansyöjän perheelle, eläisin puolukalla. <3

Pohja on sama kuin Glorian vihkosessa, mutta ilman suklaata. Tässä siis ohje, mutta ukko ylimuulin tähden, lämpimästi kehoitan valmistamaan perinteiseen täytekakkumalliin!

sahkopaimen

Sähköpaimen eli puolukka-kinuskikakku

Pohja

  • 100 g voita
  • 3 luomumunaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1,5 dl vehnäjauhoa
  • 0,5 tl leivinjauhetta

Ota ainekset huoneenlämpöön. Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Kuumenna uuni 175-200 asteeseen. Jos teet kääretortun leivinpaperoi pelti, muussa tapauksessa voitele ja jauhota kakkuvuoka. Sekoita jauhot ja leivinjauhe erillisessä kupissa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi, johon jää hetkeksi jälki, kun siihen vetää. Nostele joukkoon jauhoseos ja sitten jäähtynyt voi, sekoita nopeasti tasaiseksi, ei sähkövatkaimella. Kaada taikina pellille ja levitä tasaiseksi. Paista 8-10 minuuttia tai kunnes taikina irtoaa leivinpaperin reunoista. Tavallista kakkua voinee paistaa n. 175 asteessa kolmisen varttia tai kunnes valmiin näköinen.

Kissan pikakinuski

  • 2 dl vispikermaa
  • 2 dl fariinisokeria

Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi, keittele muutama minuutti. Siirrä jäähtymään ja anna jäähtyä oikein kunnolla, lopuksi jääkaapissa. Kun seos on kylmää, vatkaa sitä sähkövatkaimella niin lujaa kuin irti lähtee, kunnes seos selvästi paksuuntuu. Jos kinuski alkaa näyttää rakeiselta, lopeta vatkaaminen. Tsinuski on valmis. Käytä sellaisenaan tai lisää täytteeseen, jonka valmistat näin.

Täyte

  • 250 g rahkaa
  • 2-4 dl puolukoita
  • kinuski
  • (1 liivatelehti + tilkka vettä)

Sekoita ja maista. Älä liikaa, ettei lopu ennen kuin kakku on saanut osansa. Puolukat eivät kaipaa lisämakeutta kinuskin oheen. Jos haluat kääriä tortun, laita liivatelehti kylmään veteen likoamaan. Kuumenna vesitilkka (n. 0,15 dl) kiehuvaksi. Puristele liivaatteesta vedet ja sulata se kiehuvaan. Kaada ohuena nauhana täytteeseen samalla koko ajan vatkaten.

Kokoa kakku kostuttamalla se soijamaito-vanilja-seoksella (reilusti, ainakin pari desiä) ja levitä täyte. Jos teet kierrettä, älä kostuta! Muuten kokoaminen on mahdotonta, kuten pian havainnollista kuvamateriaalin avulla. Kas näin.

ruusu

[Ruusu, on mun sydämessäni… ]

Päälle

  • 2,5 dl kermaa (esim. Flora Vispi)
  • sokeria, vaniljasokeria
  • puolukoita
  • kookoslastuja

Kun olet koonnut kaakun onnistuneesti tai aivan taatanasti päin prinkkalaa, kuorruta (peitä) komeus reilulla kermavaahdolla (makeuta sokerilla ja vaniljasokerilla), puolukoilla ja kookossipseillä. Kookossipsejä saa ainakin Hakaniemessä sijaitsevasta Oriental Supermarketista ja niissä on siis kookosta ja sokeria, aivan mahdottoman hyviä ja rapeita. Ennemminkin siis kookoslastuja, kuin sipsejä. Tuovat kivaa purutuntumaa.

sahkopaimen2

Kakku on hurmaavan kostea, mehevä, yhtä aikaa hapan ja kinuskisen makea, juhlava upeus siis. Oodi puolukalle!

2.11.2008

Pyhäpäivän paras pala (janottaa)

Filed under: Alakarppi,Överi,Lihaa,Uunista — Meri @ 12.36

Nyt on pistelty niin paljon makeaa, että massut jo varmaan halkeavat pullasta ja minttumoussesta. On siis aika sivaltaa väliin hiukan suolaista. Ja hiukan tarkoittaa määrää, sillä tuote on seriöösisti suolaista. Ja aivan tajuttoman maukasta! Kuten ennen puustienpupellustakin, olin eilen ollut hyvin vähällä ruoalla kuvausten vuoksi ja tällä louffilla oli mahtavaa palkita itseään. Sataprosenttinen tyydytys taattu. Pekonikin meni kurkustani alas mukisematta, kuten vihreät oliivit Lihansyöjän.

mureke

Ohjeesta on kiittäminen Patalintua, joka on puolivahingossa (luulivat tätä ensin limpuksi!) muninut kultamunan! Louffia voinee varioida erilaisilla suolaisilla makuaineilla ja lihan voi huoletta unohtaa pois. Tuloksena on ruokainen tapasmainen pala, kuten Lihansyöjä kommentoi, joka sopisi erinomaisesti vaikka illanistujaisiin janoa luomaan. Kaveriksi mielellään raikkaita tuotteita kuten Patalintukin suosittelee.

Ohje toimi samalla Allerum 17% -juuston koestuksena ruoanlaitossa, Glorian ruoka&viinikin mainitsee sen olevan enemmin maistelu- ja ruoanlaittojuusto kuin leivän päälle. Aivan tolkuttoman maukas vähärasvaiseksi, omiaan juuri tähän. Menisi myös murusteltuna salaatissa ja meneekin, sitähän kaapissa piisaa. Ohje kuten Patalinnussa, hyvin hienoisin entrauksin.

mureke2

Muhkea mureke

  • 3 luomumunaa
  • 100 g voita
  • 55 g (speltti-)jauhoja (eli  n. 9 rkl)
  • 1 rkl leivinjauhetta
  • 3 rkl (soija-)maitoa
  • 100 g Allerum 17% -juustoa
  • 20 vihreää piripiri-oliivia (Cheers, Satujatar!)
  • 5-15 aurinkokuivattua tomaattia
  • 5 siivua pekonia

Sulata voi, raasta juusto ja sekoita munat, jauhot, maito ja leivinjauhe niihin. Jätä olemaan n. tunniksi, ei ole kamalan tarkkaa. Kuutioi pekoni ja paista hitaasti miedolla lämmöllä rapeiksi, kuivaa talouspaperilla turhat rasvat pois. Pilko oliivit ja saksi aurinkokuivatut tomaatit, sekoita keskenään ja pekonin kanssa. Voitele leipävuoka ja jauhota jollain. Kuumenna uuni 200 asteeseen (kaasu 5+). Sekoita sattumat taikinaan ja kaada vuokaan, paista n. puoli tuntia tai kunnes näyttää kauniilta.

Kumoa ja anna jäähtyä. Leikkaa paksuja viipaleita ja antaudu paheen valtaan. Miedonna pahetta salaatilla ja vaikka etikkapunajuurilla. Kyllä voi on hyvää. Oma murekkeeni jäi kiinni vuokaan, vaikka yritin “jauhottaa” sen mustilla seesaminsiemenillä. Vuoka on vain jo niin ruvella, että uusi on hankinnassa. Toisaalta ilman kattoa näkee kauniimmin murekkeen koostumuksen. Skool! Lasi on puoliksi täysi 😉

Tuliset piripirioliivit sopivat tähän muuten todella hyvin, tuli potkua kaikkeen rapeuteen ja rasvaisuuteen. Kylmänäkin maistuu, vaikka silloin suolaisuus lyö melko hyvin läpi, eli vain erityisen pieninä annoksina. Tapastyyliin, kuinkas muuten.

Ps. Tulossa lisää makeaa, tosin melko katastrofaalisin tuloksin 😀 When keeping it real goes terribly wrong: palkintosonnikakun nousu ja tuho!

30.10.2008

Lopultakin! Puustiverho raottuu.

Filed under: Överi,laktoositon,Leivonta,Uunista — Meri @ 20.09

puusti

Jos pullaa pitää joskus syödä, niin sen on parasta olla korvapuusti. Eikä mikä tahansa käntty, vaan joko kahvipullaa tai sitten käsittämättömän herkullinen autuus, samanlainen kosteatahmea ihanuus kuin kahviloiden, mm. Korkeavuorenkadun Successin tai Cafe Esplanadin, megapuustit. Ensiksimainitun puustien parissa olen kasvanut ja nyt, viimein, olen ratkaissut niiden arvoituksen.

Koodin murtamisessa minua auttoi kädestä pitäen Myllyn Paras ohjeellaan, jota seurasin pilkulleen. Voit ja sokerit pistin täysimääräisinä ja voin vannoa, että nämä puustit häviävät käsistä hetkessä. Jos siis aiot puustimetsään, tässä kartta.

Unelmien korvapuustit (16 jättimäistä tai läjä pienempiä)

  • 0,5 l maitoa (soijamaitoa)
  • 50 g hiivaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sokeria
  • reilu 1 rkl kardemummaa
  • luomumuna
  • n. 14 dl luomuvehnäjauhoa
  • 100 g voita

Ota voi huoneenlämpöön, myös täytteeksi tuleva eli yht. 200g. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää sokeri, kardemumma, suola ja muna. Sekoita. Lisäile jauhot vähän kerrassaan, alussa vatkaa vaikka ihan vispilällä niin että muodostuu hyvä sitko. Jatka lisäilemistä ensin desin vauhtia ja sitten puolen desin, loppuvaiheessa lisää voi. Alusta hyvin vaivaten ja muista, että kaikkia 14 desiä jauhoa ei ole pakko ahtaa taikinaan! Itselläni jäi ainakin hiukan vajaaksi. Kuohkean pullan salaisuus on mahdollisimman löysä, mutta silti kiinteä taikina. Anna kohota vedottomassa paikassa liinan alla tunti, esim. uunissa (älä laita uunia päälle muul. huom.)

puusti2

Väliin

  • 100 voita
  • 2 dl fariinisokeria (TÄÄ ON SE JUTTU!)
  • 2 rkl kanelia

Ota paisunut taikina esiin ja jaa kahteen osaan. Nujerra ensin toisesta osasta ilmat pois ja kaaviloi n. 50x50cm levyksi. Levitä levylle pehmeä voi ja sokeri, mausta reilulla kanelilla. Kieri rullaksi saumapuoli alaspäin ja leikkaa osiin. Nosta rullat pellille ja paina keskelle kuoppa niin, että korvapuustille muodostuvat korvat. Jätä liinan alle tunniksi kohoamaan. Toista toiselle taikinanpuolikkaalle.

Päälle

  • luomumuna
  • raesokeria
  • hasselpähkinärouhetta

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Voitele ensimmäisen pellin pullat munalla ja sadeta päälle raesokeria ja hasselrouhetta. Paista uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes valmiit. Toista, kunnes pullallisia peltejä ei enää näy.

Syö pullat tuoreena tai kolme päivää vanhoina, joka tapauksessa vievät haju- ja makuaistisi mennessään. Rahtaa ystäville, perheenjäsenille ja kaikille, joita rakastat. Ole onnellinen pullistasi. Äläkä enää koskaan kadehdi kahviloiden täydellisiä puusteja; nyt tiedät niiden salaisuuden.

Ps. Kaasu-uuni on suoriutunut värittämisestä hienosti!

27.10.2008

Minttumusse eli tuunattu terveys

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,Elävä ravinto,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,paleo,Terveys,Vegan — Meri @ 20.53

minttumusse

Blogimaailma se on hassu. Huomasin nimittäin, kun Kurpitsamoskan Mari kokeili juuri aiemmin itse tyyppaamaani maailman terveellisintä mussea ja muistin mokoman eksistenssin. Santsasin lauantaina hallin luomupuodista kypsän avokaadon ja tänään pistin  lihoiksi. Ja mussen konsistenssihan ja maku oli juuri niin ihana kuin muistinkin. Nyt vain entistä ehompana.

minttumusse2

[Elävä ravinto itää.]

Musse de Luxe

  • kypsä avokaado
  • 0,6 dl kaakaojauhetta (van Houten/tummaa)
  • 0,6 dl lämmintä vettä
  • 0,5 tl kanelia
  • 0,5 rkl sitruunamehua
  • riittävästi makeutetta (hermesetas, tomusokeri, u name it)
  • kourallinen tuoretta minttua

Kaavi alligaattoripäärynän eli avokaadon liha blenderiin ja tee sille seuraa muilla aineksilla. Suraa (huraa!) sekaisin ja maistele makeus kohdalleen. Tarjoile viehättävästi mintunlehden varjon alta hymyillen.

26.10.2008

Silakkahaaste selätti muulin

Filed under: Alakarppi,haasteet,Kala,Soosit — Meri @ 9.40

En ole aikoihin osallistunut kuukauden ruokahaasteisiin ja ajattelin, että lokakuun kohdalla otan itseäni niskasta kiinni ja pistän taas kapuloita haasterattaisiin. Vaan kuten saatettiin todeta jo tuoreimman haasteen alkumetreillä, meitä ei oltu luotu yhteen. Itse itseäni lainaten, olen kommentoinut haastetta houstaavan Kulinaarimurun postaukseen 2.10.08 klo 6.33 paljon puhuvasti: “Nöyyyyyy….. Mul jää nyt kaik haasteet ihan käyttämäti 😀“. Luuserihenkeä, tässä burrossa.

Ja siihen se olisi jäänytkin, ellen olisi torstaina kohdannut vahvaa tukijoukkoani, joka kannusti ja korvensi koettamaan silakkaa. Ohjeeksi sain ostaa silakkafileitä ja niistä sitten pitäisi pakertaa jotakin. Koska olen kuitenkin kuuliainen muuli, säestin eilistä hallista ostamaani tonnikalaa läjällä silakkafileitä. Kalafile kuin kalafile, tuumin. Väärin luulin. Eilen illalla tartuin silakkahaastetta hanurista ja heivasin pannulle. Seuraksi surautin uusinta uutta, innovaatiota nimeltä hasselpähkinä-päärynä-pesto. Oheen vielä kukkakaali-porkkana-pyree ja siinä se annos nökötti.

Maistoin. Pesto oli hyvää. Sose oli hyvää. Puolukkasose oli äs gud äs evör. Mutta silakka se vaan ei  mene muulin kurkusta alas, pienine ruotoineen, makuineen ja olemuksineen. Siinä se siis on, heikko kohtani. Heivasin halvat silakat bioon ja nyt mietin kuumeisesti, kelle lykkään jääkaapin jämäfileet. Että ei tästä nyt mitään tullut kuin uskonvahvistusta omaan rakkaimpaan inhokkiin. Jos tästä mitään kostuttiin, niin ehkä tämän paahteisen ja hiukan makean peston ohjeen kehtaan laittaa. Anteeksi, Välispiikki. :-/

silakka

Hasselpähkinä-päärynä-pesto

  • pala päärynää
  • kourallinen hasselpähkinöitä
  • valkosipulinkynsi
  • parmesania raastettuna
  • reilusti rypsiöljyä
  • suolaa

Paahda pähkinät kuumalla ja kuivalla pannulla, iske blenderiin. Perään muut ainekset ja öljyä riittävästi niin, että muodostuu pestomainen kastike. Maistele suola ja parmesaani kohdilleen ja keksi käyttökohde.

22.10.2008

Glooo-o-o-o-o-oooriaaaa

Filed under: Arkiruoka,laktoositon,Soija,Soppa — Meri @ 7.57

Joulu lähestyy! Ja minä kuuntelen Celine Dionin joululevyä ja polttelen TUOKSUkynttilää. Kiitos, olen jo nurkassa häpeämässä. Celinestä ihan pidän, mutta tuoksukynttilä oli täysi erhe, joka pääsi syntymään jokin aika sitten turhan nostalgisen tuoksun vuoksi. Voiko lapsuuden tuoksukumien (ei NIIDEN kumien) haiskahdusta vastustaa? Luulin olevani vahvempi, mutta ei. Nyt olen. Poltettuna tuoksu on ällö. Elävä tuli onneksi kotoisa.

Glooriaa joulun lisäksi tälle Glorian ruoka&viini -lehden sopalle. Ne kyllä osaa. Ja saavat kukkakaalin maistumaan paatuneimmallekin caccacuulan kammoiselle (en minä muul. huom.). Lehdessä on myös hyvä idea keiton lisäämisestä kalalla tai muulla. Itse käytin, arvaattehan se, tofua. Lämmöllä suositan, kuten lähes kaikkia keitoksiani, olen kiitollisin yleisöni. Eilen meni tosin pahasti metsään, mutta paljastelen myöhemmin. Nyt kaalit sobbaan ja sobat gorffan.

zoppa

Italialainen kukkakaali-parmesaanikeitto

  • iso sipuli
  • iso kukkakaali tai kaksi pientä
  • 2 perunaa
  • 2 rkl voita
  • 9 dl kasvislientä
  • 1 dl parmesania raasteena
  • 200 g maustamatonta sulatejuustoa (lehdessä ehdotellaan Philadelphiaa, mutta minä muuli se uskollisena tuuppasin Polar 9% -paketista)
  • (mustapippuria, oliiviöljyä)

Hienonna sipuli, paloittele kukkis ja perunat. Kuullota sipulia kattilassa voissa muutama minuutti. Lisää kaali, perunat ja kasvisliemi. Keittele kannen alla vartin verran. Soseuta. Lisää parmigiano ja sulatejuusto, sekoittele sulaksi joukkoon. Anna vetäytyä hetki. Lisää pippuria ja pari tippaa oliiviöljyä pinnalle jos haluat, itse pidin parempana ilman.

Tofuvahvistus

  • 500 g tofua (Super Tahoe)
  • soijaa

Uuni kuumenemaan n. 250/kaasu 6. Paloittele soija pieniksi kuutioiksi. Levitä tasaisesti uunipellille ja roiski hiukan soijaa paloille, sekoittele vielä, että on tasaisesti. Varo liikaa soijaa, ettei tule turhan suolaista. Keitto on myös suolainen. Kuumenna uunissa ehkä vartti. Nauti keiton seassa tai vaikka salaatissa, katoavat myös napoina ihan näinkin.

20.10.2008

Tahkon tuominen

Filed under: Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Nuts!,Optimoidut,paleo,Sallad,Side order — Meri @ 16.56

Vietin viikonlopun aivan herkistyttävän upeissa puitteissa: Tahkovuorella perheeni kanssa. Kuten lukemattomat vuodet aiemminkin, viime kerrasta vain on vierähtänyt liikaa aikaa. Pohjoisen hyytävässä illassa hämäröimme ja saunoimme, laitoimme ruokaa ja puhuimme kaikesta tuntitolkulla, luimme ja siteerasimme. Hevosvaellus jyrkkiin, kauniisiin maastoihin, pulahdus kylpylään ja friskaava aamulenkki melkein riitteeseen vetävän järven ympärillä toivat tasapainoa lepoon ja olemiseen.

Lauantai-iltana harrastimme perinteisen näännytyskävelyn, jonka aikana kiersimme kaikki lähitienoon ruokaravintolat. Yksinään ravintoloista ei vetänyt meitä puoleensa, niin päädyimme sitten Salen kautta mökille. Mökillä sain antautua lempipuuhaani kokkaamaan ja valmistin ruokaisan salaatin, jonka oheen kalaleikkeitä ja niille raejuusto-muna-“voin”. Aterian kruunasi seura ja vielä kirkkaammin yllätyksenä tämänaamuinen viesti, jossa äiti kertoi isän todenneen aamulla: “Kyllä koko reissun paras ruoka oli se Merin tekemä salaatti!”. Aika tunnustus, kun otetaan vielä huomioon, että tarjolla oli myös uunimakkaraa.

Jaujaujauuuu! Tässä siis salaatin ohje tai sen raamit, jotta isäni ja te, rakkaat ruokailijat, voitte valmistaa sitä aina halutessanne. Kovin on samanmoinen kuin aiemmatkin sallaadini, mutta siitä viis. Ruokaisat salaatit, jotka ovat enemmän kuin vain viherpöperöä, kaipaavat jokaisen mainoksen, jonka niille voi suoda!

isinlempisalde

Isin lempisalaatti

  • salaattia
  • tomaattia
  • kurkkua
  • päärynää
  • hasselpähkinöitä
  • kevytjuustoa (esim. Emmental 17% tai Kadett 5%)
  • suolaa, (viinietikkaa)
  • proteiinia: graavilohta, kalapaloja, kanaa, tofua, munia tai vaikka makkaraa

Revi salaatti, pilko tomaatit ja kurkku pieniksi paloiksi, päärynä ehkä isommiksi. Kuutioi juusto. Murskaa pähkinät veitsellä ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes saavat hiukan väriä. Lisää pähkinämurskaa suolaa ja sekoita muiden ainesten joukkoon. Jos diggaat, lorottele sekaan hiukan viinietikkaa.

Tuhdista halutessasi esimerkiksi graavilohelta, joka Tahkossa toi salaattiin omaa autuuttaan. Tai keitä muutama muna kovaksi ja pilko joukkoon. Tofun saa mukaan helposti joko paistamalla pannulla kuutioina ja lykkäämällä mukaan soijasoossia tai vastaavasti uunissa, kovassa lämmössä.

Ota evääksi, hurmaa isäsi, hanki hyvä olo. Salaatin käyttötapa on vapaasti valittavissasi.

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress