MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

16.10.2008

Tofu Steak House Rules

Ouyyyyyyyeeaaaahhh. Tofupihvit jotka saivat Lihansyöjän huutamaan lisää. Tässä ne ovat, kaikessa universaalisessa (tietääkö joku mitä tämä tarkoittaa?) yksinkertaisuudessaan.

tofusteak

Tofu Steaks (5 kpl)

  • 500 g pakettia kiinteää tofua (eli Super Tahoeta)
  • soijakastiketta
  • paahdettua sipulia

Säädä uuni kuumenemaan n. 250 asteeseen. Leikkaa tofu viideksi noin sentin paksuiseksi viipaleeksi. Aseta leivinpaperoidulle uunipellille. Roiski päälle soijakastiketta, melko reilusti, mutta jos et pidä kovin suolaisesta, hiukan varovaisemmin. Nostele tofuille vielä hyppysellinen paahdettua sipulia kullekin ja sitten uuniin. 20-25 minuutin kuluttua voit poistaa pihvit kuumasta ja asetella lautaselle.

Kuumuus tavallaan polttaa maun kiinni tofuihin, jolloin pitkää marinointia ei tarvita. Uunikuumennus myös muuttaa tofun rakennetta “kuivemmaksi”, mikä on selvästi miellyttävää. Erinomaisia myös kylmänä. Seuraksi vaikka vegetaristin kanasalaattia (Cheers, Yealian!).

mock

Mock Chicken Salad

  • pari varsisellerin vartta
  • puolikas punasipuli
  • purkki kikherneitä tai kikherne-papusekoitusta
  • paprika
  • reilu 1 dl tofumajoa
  • suolaa, pippuria

Kuutioi selleri ja paprika, hakkeloi sipuli, huuhtele syömävalmiit kikit tai pavut, sekoita tofumajoon. Mausta reilusti pippurilla, iisimmin suolalla. Anna asettua jääkaapissa kunnes oppii olemaan eli ehkä puolisen tuntia. Syö tofupihvien seurana tai voileipien välissä.

14.10.2008

Sloo sloo sloo

Eihän kukaan sattumalta ole nähnyt Studio Pasilan veret seisauttavan suvereenia esitystä Kiviä taskussa? Jossei, otsikko saattaa jäädä hämärän peittoon. Itse olen nähnyt sen ainakin kahdesti.

Onhan otsikossa sentään viittaus myös reseptiin, joka on -tadaa!- terveellisempi (?) versio cole slawsta. Kaipasin hieman vaihtelua mule sloohon, jota olen haukannut napaani hurjan määrän viime päivinä. Ja jotta joka päivälle olisi oma sloonsa, kannattaa vierailla myös Uneliaan kokin tykönä maistamassa thai slawta. Cole slawn fanina perustanen pian myös Sloo Food -liikkeen! Stay tuned.

tofusloo2

Tofu slaw

  • porkkanaa
  • kaalia

Raasta porkkana ja suikaloi kaali vaikka juustohöylällä. Valmista seuraavaksi tofumajoneesi.
Tofu-majoneesi (n. 3dl valmista majoa)

  •  vajaa 300 g tofua (silkeniä tai esim. Unicurdin Firm Tofua, joka on mielestäni parempaa kuin Silken Tofu ja tähän tarkoitukseen pehmeämpää kuin Tahoe)
  • 3 tl dijon-sinappia
  • 2 tl siideri- tai riisiviinietikkaa
  • 1 rkl oliiviöljyä (ekstra vöözin)
  • 2 tl hunajaa
  • mausteita: itse käytin currya, mustapippuria, chiliä ja suolaa

Sekoita tasaiseksi, sauvalla saanee parhaan tuloksen. Varusta porkkana-kaalisalaattia sopivalla määrällä majoa ja varastoi loput jääkaappiin. Maukasta.

(Bubblin’ Under) Mule sloo

  • kaalia
  • porkkanaa
  • puolukkaa
  • oliiviöljyä
  • suolaa

Raasta porkkana, suikaloi kaali, sekoita joukkoon puolukkaa. Lorauta pieni suiku öljyä ja suolaa hyvin kevyesti. Mmmmmrrr.

(Ja kuten huomaatte, heti kun uhkailin itseäni Monkeyn lopettamisella, aloin postata kuin pieni eläin. Niiiin lajityypillistä.)

Karpin kasvissyöjän lammaspähkinäpullat

Kasvissyöjän sikäli, että lampaan ruokailu silloin tällöin on hivenen eettisempää kuin possun tai lehmukan, sillä päkäpäät saavat kasvaa nummella, laumassaan määkien ja törmäillen, kuten lajilleen ominaista. Ohje on Karpit.netin antia, joka löytyy nykyään myös paperipainoksena kirjakaupoista. Itse luotan edelleen erinomaiseen verkkopalveluun ja haeskelen sieltä itselleni sopivia ideoita.

Lammaslihapullat olivat herkullisia ja pähkinä toi tosiaan hauskaa purutuntumaa, ja kuten huomaatte, sipulia saa olla kunnolla! Ehkä omalaatuinen yhdistelmä syödä lammaspullia bujabeesin ohessa, mutta omalaatuisuus voi olla plussaakin, vähän kuten jäätelö ja ranskalaiset.

lampo

Mirabellan lammasbullat

  • 500 g lampaan jauhelihaa
  • iso punasipuli
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • luomumuna
  • kourallinen saksanpähkinöitä
  • 1 tl tai reilummin juustokuminaa
  • 0,5 tl kanelia
  • mustapippuria
  • cayennepippuria
  • suolaa
  • (kuivattua tai tuoretta persiljaa)

Uuni 200 asteeseen. Silppua sipuli ja pieni pähkinät veitsellä tai morttelissa. Sekoita ainekset ja mausta sopivaksi. Muotoile lihapulliksi tai pihveiksi ja paista n. 15 minuuttia tai kunnes kypsiä. Tarjolle ehdotetaan esim. jogurttikastiketta, olis varmaan buenoo. Kylmänä menee myös.

Samalla kuin bujabeesiä tai pullia tarjoiltiin myös brandy-pähkinäjuustoa, joka tuoksuu pekaaniselle ja taivaalliselle ja maistuu hurjan hyvältä.

11.10.2008

Erkin erilainen linssikeitto

Ja heti tööttään ulos sitä peruskauraa eli terveellistä kasvisruokaa, itsepähän halusitte 😉 Resepti on peräisin parin vuoden takaiselta harjoittelujaksoltani, jossa tutustuin työyhteisön jäseniin laajemminkin. Kyseessä on erään Erkin poikkeuksellinen linssikeitto-ohje, joka on poikkeuksellinen ainakin minulle, sillä toinen klassikko-ohjeeni on Vapun, joka on tomaattipohjainen ja ihana sekin. Tähän käytetään mieluiten vihreitä linssejä ja maku muistuttaa hiukan hernekeittoa (ehdottomasti hyvällä tavalla), mutta on hienostuneempi ja köh… voisko sanoa rikkaampi?

linssisoppa

Soppa sopii syksyisiin iltoihin ja keltaiseen ruskaan paremmin kuin hyvin ja lisäkseni siitä pitää suuresti myös Lihansyöjä (jonka nimi pitää ehkä kohta muuttaa, kun olen pitänyt niin kaidalla kasvislinjalla, vaikka tänään tuo alkukantainen atleetti aikoo toteuttaa jälleen luontoaan ja suuntaa hallin lihatiskille). Lämmittämiskertojen myötä vain paranee uuniruokien tapaan. Vihreissä linsseissä taitaa muuten olla vähemmän tärkkelystä kuin punaisissa, sillä keitto ei mene samalla tavalla puuromaiseksi kuin punaisten kanssa, vaan linssit säilyttävät muotonsa. Ja linsseissähän prodea piisaa!

Erkin linssikeitto

  • 1 porkkana
  • 1 suurensuuri tai 2 pienempää sipulia
  • 5 valkosipulinkynttä
  • 2 dl vihreitä linssejä
  • 1 litra kasvislientä (vaikka vain kuutioista, 2/litra)
  • 2 tl (dijonin) sinappia
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 0,5 dl sitruunamehua (käytin siciliaa)
  • 1 tl hunajaa
  • suolaa
  • (nippu tuoretta persiljaa tai kirveliä)
  • loraus soijakermaa (lightkin käy)

Paloittele porkkana ja silppua sibulit, myös kynsilaukka. Lorauta kattilaan öljyä ja kuullottele siinä vihanneksia muutama minuutti. Huuhtele linssit ja valmista kasvisliemi, lisää kattilaan. Keittele ja hauduttele puolisen tuntia ja lisää sitten mausteet. Kun keitto on muuten valmis, lisää hyvä tilkka soijakermaa. Anna hiukan jäähtyä ennen kuin käyt kimppuun. Tämän kanssa sopivat sohva ja villasukat vaikka sitten on hyvä varautua hikoilemaan.

Kokeilin eilen myös Satu Silvon kikhernepihvejä, jotka tosin valmistin uunissa, niitä on kokeiltu Piparminttulassakin. Paistaminen tuonee lisämakua, mutta jotenkin eivät olleet meidän suuhumme. Niistä tosin syntyi idea hummuspihveistä, että pian taas tavataan, kikhernehyllyllä. Jälkkärikin oli Mintun käsialaa eli rahkapaistos (alunperin Kotikokki.netistä). Oma versioni oli näin:

  • 1 prk (250 g) maitorahkaa
  • 1 luomumuna
  • 1 dl spelttihiutaleita
  • 1 tl leivinjauhetta
  • vaniljasokeria
  • runsaasti kardemummaa
  • sopivasti sokeria tai makeutusainetta

Sekoita (ja anna vaikka hetki turvota), kaada jauhotettuun pieneen vuokaan (tai suuremman vuoan keskelle, pitää hyvin muotonsa) ja paista 175 (kaasu 4) asteessa puolisen tuntia. Oikein hyvää puolukkasurvoksen kanssa, maistuu rahkapannarille.

10.10.2008

Apina vai pannukakku

Filed under: laktoositon,Maidoton,Uunista,Välipalaa — Meri @ 14.28

Olen tässä syksyn mittaan fundeerannut, että jaksanko vielä säveltää juttuja tänne Monkeyyn vai pitäisikö se päästää päiviltä. Elämässä on niin paljon asioita, että aika ei tunnu riittävän tänne saakka ja aina ei inspiraatiokaan. Sitten kuitenkin tulee päiviä, että ajatus kulkee ja siirtyy näppärästi näppikselle. Ruokaa laitan edelleen ahkerasti, mutta aterioita tuntuu kertyvän hyvää tahtia varastoon eikä kaikkia ehdi postata koskaan. Eipä sekään ole vakavaa, mutta toisinaan tuntuu niin etäiseltä.

Ruokablogaajien ja niiden kommentoijien mieletön yhteisö ja yhteisöllisyys pitää silti otteessaan enkä kykene ainakaan toistaiseksi hylkäämään armasta apinaa. Lisäksi käytän Monkeya todella paljon sen alkuperäisessä tarkoituksessa: omana keittokirjanani. Mitähän kulinaarisesta elämästä tulisikaan ilman sitä? Pelkkää potaskaa!

Että en tiedä tuleeko tästä blogista nyt apina vai pannukakku, mutta tässä taas yksi nopea ja arkinen viritys, maidoton ja munaton pannari, josta voi valmistaa vaikka puolikkaan. Ohje on lähes uskollinen Reformi Soyan versiolle.

pannari

Kakkua pannuun ja naamariin

  • 6 dl soijamaitoa (sokeritonta)
  • 1,5 dl soijajauhoa
  • 1 dl tattarijauhoa
  • 1 dl sämpyläjauhoa
  • 1 tl suolaa
  • sokeria n. puolikas desi tai riittävästi makeutusainetta
  • kardemummaa reilusti

Sekoita jauhot maitoon ja lisää sitten sokeri ja suola. Anna turvota vartin verran ja iske uuni 225 asteeseen. Jahka pannarin naama on turvonnut, paista puolisen tuntia. Pistele poskeen itsetehdyn vaapukkahillon kanssa.

Pannukakku on tavallista hiukan tiiviimpää, mutta minun suuhuni maukkaampaa. Maistuu hyvin kunnolla jäähtyneenä.

8.10.2008

Doufu Dijon (puolukkasalaatin parissa)

puolukkasallaad

Te olette tehneet tällaista salaattia varmaan since day one, mutta itse keksin tämän vasta eilen. Inspiraationa ihan ensimmäisen kerran valmistamani puolukkasurvos/-sose, jota syön tällä hetkellä tasan kaiken kanssa (käy muuten ökyhyvin mm. lasagnen kanssa eikä lassen tarvitse edes olla pyöreä). Salaatti maistui puolukkaa inhoavalle Lihansyöjällekin, että näin se homma etenee.

Puolukkasurvos salaatissa

  • kaalia
  • porkkanaa
  • hapukurkua eli hapankurkkuja
  • puolukkasurvosta
  • oliiviöljyä, suolaa

Veistele juustohöylällä kaali suikaleiksi ja samoin porkkana. Pilko hapukurk ja sekoita joukkoon. Mausta reilusti puolukkasurvoksella ja pehmennä tilkalla öljyä, hiven suolaa ei tee koskaan hallaa. Talleta mahaan esim. tofuruoan seurana.

Oma settini haki vaikutteita Kulinaarimurun sairaspastasta, jossa tofun tilalla kylläkin oli kana ja tosiaan myös sitä pastaa. Vaan siis sinappi toimii tofun kanssa kuin tau-tau-taunopalo!

colours

Doufu Dijon

  • punasipulia
  • tofua
  • dijonin sinappia
  • parman juustoa

Pilko sipuli ja kuullota öljyssä. Kuutioi tofu ja lykkää sipulin seuraksi. Kun tofu on saanut hieman väriä, lisää tilkka vettä (tai kermaa) ja mausta dijonin sinapilla, yhden hengen annokseen teelusikallinen on sopiva. Hauduttele hetki ja raasta joukkoon parman juustoa. Nauti puolukkasalaatin ja pakastevihannesten kera. Saa seura olla hienompaankin, tofu ei pistä pahakseen.

Eikö ole uskomattomat värit pakastevihanneksissa?! Kuten myös Suomen syksyssä juuri nyt. Pakahdun. Läähätän ja läkähdyn.

1.10.2008

World Premiere: pyöreä lasagne!

Filed under: Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Pasta,Uunista,Vege — Meri @ 19.17

Niin sitä vaan taas saa ruksia yhden klassikon lisää pois kokemattomien annosten listalta, kun suoriuduin vihdoin lasagnen valmistuksesta. Eilen uunissa porisi Satujataren suomalainen sienilasse ja tänään sovelsin tomaattista papulasagnea ihan omaan muulimalliin. Töykeen hyvää. Uuniruoat on.

Tässä summittainen ohje omaan Apinan papupatalasagneen, Satujataren hurmaava versio löytyy täältä. Siihen suolsin itse pakkasesta viimeiset korvasienet ja lisäsin tuoreilla herkkusienillä. Tämä oma settini valmistui ihan ilman kermaa, mutta eipä sitä olisi kaivannutkaan. Melko kevyt versio, jos lasagnesta nyt voi sellaisen saada. Mausteet selkeästi Satujataren käsialaa, pikkuisin höystein.

lasse

lasse2

Apinan papulasagne

  • tuorepastaa lasagnelevyjen muodossa
  • sipuli
  • currya
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 porkkanaa
  • tölkki kidney-papuja
  • muutama kukinto kukkakaalia
  • 370 g paseerattua tomaattia (esim. Mutti)
  • timjamia, rakuunaa
  • n. 1,5 dl 10% Västan -juustoa raasteena
  • vettä
  • suolaa, sokeria, chiliä
  • oreganoa
  • (parmesania)

Laita uuni lämpeämään reiluun 200 asteeseen. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä. Lisää valkosipuli ja curry. Raasta porkkanat ja kukkakaali karkeaksi raasteeksi, pannulle vaan ja pavut myös. Lisää paseerattu tomaatti ja ehkä purkillinen, pari vettä. Lisää timjamia, rakuunaa ja suolaa sekä chiliä. Keittele sopivasti ja suurusta, jos uhkaa jäädä turhan vetiseksi. Lisää juustoraaste, ropsaus sokeria ja maistele, lopuksi oregano.

Kasaa vuokaan aluksi kastiketta, sitten lasagnelevyt, kastiketta, levyt ja päälle vielä kastiketta ja kaiken kruunuksi toki Parmanjuustoa raasteena. Uuniin, ja sitten niin kauan kuin hermot kestää, ainakin 40min., mielellään melkein tunti. Ota jäähtymään ja anna jäähdytellä huolella. Kun lohkaiset lautaselle, niin puhaltele vielä silloinkin: lasagnen maut pääsevät parhaiten esiin kun ruoka on sopivan lämmintä, ei kuumaa. Seuraksi puolukkasurvosta, maustekurkkua, etikkapunajuuria… Mitä te nyt lassen kanssa syötte? Kuunnelkaa ainakin Maria Gasolinaa.

29.9.2008

Kyllä onnistuu

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Kevyt,laktoositon — Meri @ 19.32

Onko ehkä parasta, että on niin hyviä ruokablogeja joiden kanssa on niin tuttu, että niiden reseptejä uskaltaa pitäjiensä suosituksesta kokeilla ihan kylmiltään tositilanteessa! Tällä kertaa pistelin poskeeni taas Puoli kiloa voita ja kahmin kultaa ja kunniaa raikkaan, kauniin ja hurmaavan hienostuneen hyydykekakun kanssa. Ja kaikki tämä, vaikka huomasin vasta kakun tehtyäni h-hetken ollessa tasan kolmen tunnin päästä, että sen suositeltiin olevan vähintään kolme tuntia ja mielellään yön yli jääkaapissa. Nöy pröblemöy! Oliivin vinkistä pikkuisen pakkasta ja kaik oli hyvin.

madamebutterfly

Tässä ohje, minimaalisin muutoksin, sovella itse makusi mukaiseen sinfoniaan. Huom! Hyytyminen vaatii vähintään kolme tuntia, kiilteineen.

Madame Butterfly (8-10 hengelle)

Pohja

  • 200 g ruis-digestivekeksejä
  • 50 g voita

Pohjusta irtopohjavuoka leivinpaperilla. Murskaa keksit blenderissä tai käy pieni nuijasota niitä vastaan, sula voi ja sekoita joukkoon. Taputtele tasaiseksi vuoan pohjalle ja siirrä jääkaappiin.

Täyte

  • 2,5 dl vaahtoutuvaa kaura-vaniljakastiketta
  • 500 g maitorahkaa
  • 2 dl mansikkasosetta (tuoreista tai pakkasmarjoista)
  • 2 tl limemehua
  • ainakin 4 rkl vaahterasiirappia
  • vaniljasokeria
  • 5 liivatelehteä
  • 2 rkl limemehua

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota vaniljakastike, sekoita siihen rahka ja mansikkasose. Mausta limellä ja vaahterasiirapilla sekä vaniljasokerilla. Maistele, että makeus on riittävä, itse olisin voinut jälkeenpäin ajatellen lisätä hivenen makeaa. Kaakku maistuu kylmänä ja hyytyneenä hiukan vähemmän makealta kuin tässä vaiheessa.

Lämmitä limemehu. Purista liivatteista vesi ja sulata ne limemehuun. Kaada ohuena nauhana rahkaseokseen koko ajan vatkaten. Ota irtopohjavuoka jääkaapista ja kaada täyte sille, tasoita. Siirrä jääkaappiin tai jos haluat nopeuttaa hyytymistä, aluksi pakkaseen ja sitten jääkaappiin. Valmista kiille.

Kiille (ei pakollinen, kakun voi myös koristella vaikka makeisin, marjoin tai valkosuklaalla)

  • 3 dl mansikkamehua (tai rypäle-omenamehua tai mitä vain, Bränhults voisi olla ihanaa vaikkei niin kirkasta!)
  • 5 liivatelehteä

Sijoita jälleen liivatteet kylmään veteen pehmenemään. Lämmitä 0,5 dl mansikkamehusta ja purista liivatteet ja sulata ne mehuun. Lisää loppumehuun ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Viilentele seosta edelleen sekoitellen kylmävesihauteessa (eli tiskialtaaseen tulppa ja kylmää vettä, siihen sitten kulho niin, ettei hörppää) niin, että se hieman sakenee. Kaada jääkaapista otetun tortun täytteen päälle ja siirrä jälleen ensin pakkaseen, sitten jääkaappiin. Kiilteen jähmimisessä menee n. tunti.

madamebutterfly2

Jos haluat kiilteen alle esim. marjoja tai karkkia koristeeksi, laita ne ensin täytteen päälle ja kaada kiille varovaisesti niiden ylle. Itse laitoin pakastemansikoita, hassusti jäivät jäävuorenhuipuiksi yli kiillekerroksen, eipä haitannut mitn.

Nyt sitten uottelet sopivan hetken ja sitten otat kakun esiin, pyöräytät veitsellä reunat irti vuoan reunoista ja avaat rinkulan. Kevyt ja kaunis kakku on valmis. Eiku syömään!

26.9.2008

Henkistä hailaiffia

karjala

[Tuleeko teillekin kuvasta mieleen joulu vai olenko se vain minä?]

Lynkkauksenkin uhalla paljastan, että meillä on muutaman ystäväni kanssa oma gruuppi, joka kantaa otsikon nimeä. Osa meistä tuntee toisensa vain ryhmän kautta, mutta voi pojat, että sattumalta on löytynyt aivan mahtava ihmiskombo! Ajatuksena oli alun perin yrittää nähdä enemmän naispuolisia ystäviä mieltä kohottavissa tunnelmissa, mutta myönnän suhtautuneeni suunnitelmaan hiukan skeptisesti kroonisen ajanpuutteen vuoksi. Vaan ei! Toiveemme on hämmästyttävällä tavalla toteutunut ja tapaamme keskimäärin kerran kuussa, useimmiten ruoan (ja tarvittaessa kuplivan) äärellä. Viimeksi listalla oli sushia ja suklaakahvila.

Viimeisimpään tapaamiseen oli pääsemässä paikalle vain kaksi jäsentä itseni lisäksi ja kutsuin konkkaronkan meille. Halusivat, että leivotan. Ja mikäpä olisi sen mukavampaa… Ruoaksi kokkasin ehdotonta suosikkitofusalaattiamme Marianne Kiskolan kirjasta Tofu, jota kokeilin kylläkin vasta Kurpitsamoskan Marin näytettyä mallia. Nyt salaatti on vakiolistalla ja valmistettu ainakin kuusi kertaa. Tässä siis vielä ohje, tällä on mahdollista hurmata tofun kanssa ennestään vieraita tai ainakin siedätyshoidattaa.

doufua

Nutty doufu (n. neljälle)

  •  2 dl erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
  • 2 rkl fariinisokeria
  • 1 pkt maustamatonta tofua (esim. Super Tahoe 500g)
  • suuri punasipuli
  • 2 ltk kirsikkatomaatteja
  • erilaisia salaatteja, esim. tammenlehvä- ja lollorosso

Salaatinkastike

  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 3 rkl punaviinietikkaa
  • suolaa, pippuria

Murskaa pähkinät rouheiksi ja laita pannulle paahtumaan. Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi. Lisää fariinisokeri pannulle ja anna sekunti sulaa, sitten tofut. Kääntele seosta, kunnes tofukin on saanut hiukan tuta lämmön. Siirrä sekoitus salaatti kulhoon jäähtymään.

Silppua punasipuli joukkoon ja revi salaatti. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää settiin. Valmista kastike ja lorota kaiken ylle, sekoita, tarkista suola. Tarjoile tai syö suoraan fadista.

Ja mitä siihen leipomiseen tulee, listalla olivat perinteisen karjalanpiiraat, tällä kertaa enempi originaaleina versioina, ilman tonnikalaa ja kinoaa siis. Näin syntyy n. 15 karjalanpiirasta eli juuri sopivasti muutamalle hengelle.

karjala2

Puuro (tätä jää pikkuisen yli)

  • 1 dl vettä
  • 1 dl puuroriisiä
  • 5 dl soijamaitoa
  • suolaa

Kaada vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi, lisää riisit ja kiehuttele niin, että vesi imeytyy riiseihin. Lisää maito ja hauduttele miedolla porinalla kypsäksi kannen alla, mausta suolalla. Nosta aakealle laakealle lautaselle jäähtymään.

Kuoritaikina (n. 15kpl)

  •  1 dl vettä
  • 0,5 dl vehnäjauhoa
  • 1,5-2 dl ruisjauhoa
  • suolaa

Laita uuni kuumenemaan niin kuumaksi, kuin sen saa.

Sekoita taikinaksi. Muotoile patukaksi ja jaa 12-15 osaan. Laita palat kannen alle etteivät kuivu. Ota pari kerrallaan ja pyöriä palloiksi, litistä pallot pieniksi kiekoiksi ja laita jälleen talteen kannen alle. Kun kaikki on käsitelty, jauhota pöytä hyvin ja ota pari kiekkoa. Puikuloi palat soikionmallisiksi ohuiksi kuoriksi ja kasaa pinoon, väliin reilusti jauhoja, etteivät jää toisiinsa kiinni, ja päälle jokin suoja etteivät edelleenkään kuiva. Kun kuoret ovat valmiit, ota ne esiin ja sudi pois liiat jauhot. Nosta ruokalusikallinen (noin) riisipuuroa piiraalle ja rypytä piiraiksi.

Nosta piiraat pellille ja paista n. 15 minuuttia, kunnes rapeita. Ota uunista ja voitele seuraavalla seoksella:

  • 0,5 dl sulaa voita
  • 0,5 dl soijamaitoa

Jätä liinan alle pehmenemään. Syö kuten lystäät, voimunan kanssa maistuu aina! Voimunassa siis munavoita suurempi kananmunan osuus. Nomnominom. Pure hailaif.

21.9.2008

Pokka pitää, pimpelipom

Filed under: Arkiruoka — Meri @ 12.18

Pokanpitämiskilpailut eivät oikein ole leipälajini, alkaa hymyilyttää turhan herkkään. Tai nauraa kätkätyttää, kuten Lihansyöjä voi monesti elokuvissa ja esityksissä lievän nolona rikostoverinani istuneena todistaa. Tuokin tuijotuskisan muoto, jossa otsikkona oleva täysin peelo lause pitää vuorotellen toistaa vakavalla naamalla, on aina päättynyt ennätysnopeaan häviööni. Sitten partiolaisvuosieni en ole antautunut vakavikkoturnajaisiin. Sen sijaan omiin vahvuuslajeihini, kuten nopeuspeleihin (esim. läpsy tai se valoja vilkkuva kone) ja sanapeleihin osallistun kernaasti. Kuka nyt ei päteä haluaisi?

Pokanpitokisat tulivat mieleeni liittyen tähän ruokavalion skappauskauteen, jota ehkä joku muukin viettää seuranamme näin syksyn alussa. Täällähän pontimena ovat painikisat, jotka siintävät lähitulevaisuudessa. Onneksi olen niiiiiin hyvä pakertamaan niukkaenergisiä, runsasproteiinisia ja himoherkullisia atrioita. En ymmärrä miten Lihansyöjä onkaan PÄRJÄNNYT ennen minua. Ilmeisesti kuitenkin on.

Tässä patentti-tofusetti, jonka voi näppärästi valmistella ennen harkkoja ja iskeä niiden jälkeen vain uuniin, sekä roheiinirikas jälkkäripiiras, alunperin a la Hermeliini.

doufu

Doufu

  • sieniä (tässä korvasieniä, kokeiltu myös suppiksilla)
  • sipulia
  • vihanneksia
  • n. 100 g sulatejuustoa (esim. Polar 9% laktoositon)
  • maustamaton tofu
  • soijaa, hunajaa

Paistele sieniä pannulla, kunnes vesi on niistä kaikonnut. Silppua sipuli ja lisää pannulle, samalla pieni loraus öljyä. Kun sipuli on kuullottunut, lisää loput vihannekset ja lämmittele. Kauho joukkoon sulatejuusto ja maista suola. Kaada setti uunivuokaan.

Pilko tofu miniminikuutoiksi ja paista samalla pannulla kuin edellistä settiä, öljyä voi lisätä hiukan tai sitten ei. Mausta reilulla teelusikallisella hunajaa ja reilulla määrällä soijakastiketta, maista. Kaada tofut uunivuokaan ja sekoita. Kun haluat syödä, paistele uunivuoallista n. 200 asteessa sellainen puoli tuntia. Saakutin hyvää.

hermiksenherkku

Mustikkapiiras podaajalle (tai muillekin)

  • 400 g raejuustoa
  • 2 luomumunaa
  • 4 valkuaista (kissalle kuoreet eli koiralle keltuaiset)
  • makeutusainetta
  • kanelia
  • banaani
  • mustikoita
  • (vaniljauutetta)

Uuni 200 astetta/kaasu 5. Suraa raejuusto, munat ja valkuaiset sekaisin taikinaksi, mausta makealla ja kanelilla. Kaada öljyllä luikastettuun piirakkavuokaan. Viipaloi banaani ja levitä palat tasaisesti taikinaan upottaen. Ropsaa päälle mustikat. Uuniin n. 20 minuutiksi tai kunnes suunnilleen hyytynyt, anna jäähtyä. Koostumus on hieman rakeinen (tai jauhoinen, kuten Lihansyöjä sanoi), mutta maku hyvä. Seuraksi voi ottaa esim. vaahterasiirappia, hunajaa tai omenasosetta, mutta meillä meni ihan näin. Taas lähempänä mitalia ja mielikin hyvä. Toimii myös pelkällä banaanilla (reilummin) tai omenoilla.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress