MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

31.3.2008

Hobitin mitalla haastevoittoon!

Filed under: haasteet — Meri @ 19.58

Niinhän siinä kävi, että kirjallisen ruokahaasteen voiton vei yksi maailmankirjallisuuden tunnetuimpia klassikoita, Tolkienin Taru sormusten herrasta. Rouva Magotin rahkavoitaikinaan upotettu pekoni-sienipiiras tuoksui internetinkin yli niin kotoisalta ja lämmitti mieltä jo kuvissa, että sen yhdistyminen ajatuksissa Konnun vehreään vihreyteen ja hobittien maanläheiseen luonteenlaatuun oli pistämätön yhdistelmä. Rouva Magotillehan teki ruokakunniaa Ketun keittiön Ketturouva, valloittavaa ja kunniallista (eläin-)sukua siis itsekin.

Voitosta tietysti seuraa, että katseet kääntyvät repolaisten  köökkiin, kun odotamme jo aprillipäivän haastetta eli huhtikuun aihiota. Täysin muulinpalkein puhkun täten ilmoile kolminkertaisen eläköön-huudon voittaneen keittiön kunniaksi: Eläköön! Eläköön! Eläköön! [Tämä Thaimaan värien ja elinvoiman yltäkylläisyys toimikoon pokaalina.]

yltäkylläisyys

Kisassa tiukasti toiseksi jäi kerrassaan hurmaava Keijun ruokalista, jonka satumaiset ruokalajit, Ketunleipä, Linnunmaito ja Vihvilähakkelus, saivat mielikuvituksen laukkaamaan kevyesti lumottuihin unelmiin luonnon ytimeen. Keijujen menun miniatyyrimäisyys oli suorastaan ruokarunoutta, ylistys merkityksille ja mauille. Hopeasija tuoreelta blogihaastajalta Hilikulta oli ilmiömäinen suoritus.

Kaiken kaikkiaan kirjallisen ruokahaasteen anti oli juuri niin vaikuttava kuin siltä parhaimmillaan saattoi odottaa. Ainakin itse elin mielessäni kaikkien ruokien tarinat, ja moni osallistujista herätti myös keskustelua ystävieni kanssa. Esimerkiksi Lihansyöjä kävi ihan kuumana Villisikaan, sillä muisti kouriintuntuvasti itsekin kaivanneensa aina vastaaviin pitoihin lapsena. Useampi osallistumista aikonut ei ehtinyt valitettavasti mukaan, mutta kirjallisen kokkauksen satoa voidaan sitten toivottavasti keräillä kevään mittaan. Omaa mieltäni on alkanut kiehtoa Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa…

Suurkiitos kaikille osallistujille kirjallisesta panoksesta, hehkun ja höngyn niistä vielä pitkään. <3

30.3.2008

Lettupannun lättyjä apinatyyliin

Filed under: Banaani,Optimoidut,Terveys,Välipalaa — Meri @ 22.05

 Eihän siinä kauaa mennyt kun Lettupannusta bongatut raejuustolätyt kärisivät jo apinaköökinkin pannulla. Ja aijai, kuinka herkullisina! Pientä viilausta ei voinut välttää, varmasti hyviä miten päin tahansa. Lätysköiden kera ammennettiin Lontoosta tuotua agave-nektaria, taas uutta, “terveellisempää” makeutetta. Kyseessä siis luonnontuote, jolla on suhteellisen matala (ainakin rutkasti sokeria alempi) glykeeminen indeksi. Maku oli mainio ja tänään on koestettu jo ensimmäinen agavea soveltava leivontarespa, jossa agave-nektari ei muuten suinkaan ollut se oudoin ainesosa.

lätty

Raikkulätyt apinan makuun

  • 1 dl graham- tai hiivaleipäjauhoja
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 250 g raejuustoa
  • 2 munaa
  • n. puolikas pieni banaani
  • pieni loraus piimää
  • samanmoinen öljyä
  • 0,5 tl vaniljaesanssia
  • rasvaa paistamiseen

Sekoita kuivat aineet. Muusaa banaani haarukalla soseeksi ja lisää kaikki aineet kuiva-aineseokseen. Maistele ja lisää hieman banaania, jos makeus ei ole riittävä. Muista silti, että lättyjen päälle kelpaa valella siirappia, hilloa, marjoja, kermaa tai sokeria, jos kieltä karvastelee. Kuumenna paistinpannu lämpimäksi, omalla hellallani säätöaste 3 tuotti täydellisen tuloksen. Iske nokare rasvaa pannulle ja nosta sille sitten reiluja ruokalusikallisia paistumaan. Itse paistoin suurehkolla pannulla aina kolme lättyä yhdellä kertaa. Käännä, kun lätyt kuplivat ja paista vielä hetki. Raejuusto sulaa ihanasti ja tulos on maukas ja ruokaisa, monkey loves! Luonto kiittää Lettupannua.

PS. Vielä olis tunti aikaa äänestää ruokahaasteessa! Meili laulamaan. 🙂

Philadelphia-Fillen maki ja mahottoman hyvä wakamesallaad

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Kala,Sallad,Side order,Sushi — Meri @ 11.32

lohinigiri

Eilen koitti pitkästä aikaa ihan perinteisen kalantuoksuisen sushin väsäys perinteisellä porukalla. Vauhtia haettiin Hakaniemen hallin Soppakeittiön höyryävästä bouillabaissesta ja kalatiskeiltä, aasialaisesta kaupasta Aseanic Tradingistä Kolmannelta linjalta sekä tavan ruokakaupasta. Sushimenuun oli tällä kertaa laskettu kaikkien ikisuosikki lohinigirin lisäksi katkarapunigiri, Philadelphia-makit, kaksi leväsalaattia sekä roippeet sashimina ja itsekäärittävinä temakeina syötäviksi. Kerrankin määrät menivät nappiin ja tuloksena oli täysi, muttei liian täysi vatsa. Ruokajuomina tarjoiltiin pullo Beaujolais [bosholee] Nouveauta sekä vihreää teetä. Jälkkäriksi pari palaa tummaa suklaata ja olo oli ilman tapaan lenseä, uiui onnea.

Sushia on Monkeyfoodista tehty aiemminkin, joten kirjaan vain Philadelphia-makien ja lempileväsalaattini ohjeen.

philadelphia

[Puoliksi leikattuihin norileväarkkeihin tehtyjä minimakeja.]

Philadephia-makit

  • sushiriisiä
  • nori-leväarkkeja
  • Philadelphia-tuorejuustoa
  • kylmäsavulohta
  • kurkkua

Valmista riisi ohjeen mukaan ja edelleen makit perinteiseen tyyliin; levit norille ensin riisi, tee keskelle pieni syvennys ja levitä siihen edelleen reilusti Philadelphiaa, kylmäsavulohta ja kurkkua. Kieri rullaksi ja leikkaa terävällä veitsellä, nauti soijan ja wasabin kera. Makien valmistukseen ohjeistusta esimerkiksi vanhassa haastepostauksessa.

wakamesalaatti

Merileväsalaatti (wakame-kurkkusalaatti)

  • pari desiä wakame-merilevää
  • hyvä pätkä kurkkua
  • kourallinen seesaminsiemeniä
  • 2 rkl riisiviinietikkaa
  • 2 rkl seesamiöljyä
  • 2 rkl ruokaöljyä
  • (2 rkl soijakastiketta)

Liota wakame vedessä pehmeäksi ja leikkaa sopiviksi suikaleiksi. Vuole kurkku ohuiksi siivuiksi esim. juustohöylällä ja leikkaa sitten vielä suikaleiksi. Levitä suola kurkkuviipaleille ja laita hetkeksi sivuun. Paahda seesaminsiemenet kuivalla ja kuumalla paistinpannulla paahteisiksi. Sekoita riisiviinietikka, sokeri ja halutessasi pieni loraus öljyä kulhossa. Puristele kurkuista varoen ylimääräinen neste ja lisää kaikki ainekset kulhoon, sekoita.

Huom! Jos käytät muuta merilevää kuin wakamea, tarkista pakkauksesta, riittääkö liotus vai täytyykö levä keittää ennen syömistä. Esim. hijiki-levä vaatii keittämisen. Ja terveisiä vaan Marjalle, joka pioneerina kokeili salaattia hieman erheellisen ohjeen perusteella… Häpeän puna leviää muulinturpaan. Nyt ohje on kuitenkin korjattu kiitos Johannan ohjeistuksen. 🙂

Tämä on aivan killerihyvää omaan makuuni, mutta ohje on melko summittainen, syntyy fiilispohjalta. Eilen salaatin valmisti Johanna, joka onkin leväsalaattien mestari! Tarjolla oli myös toinen salaatti, mutta sen ohjetta en omista. Ehkä Johanna vielä ohjeistaa sen kommenteissa? (Jos nyt edes koskaan lukee Monkeyfoodia! Rakkaat ystävät voivat olla niin… kovia. ;-))

29.3.2008

Makean sushin myöhäinen tuleminen

Filed under: Överi,Eksotiikkaa,Herkut,Sushi — Meri @ 10.06

fruitysushi

[Kookosriisinigiri tuoreella viikunalla, kumkvatilla ja viinirypälekiekolla]

Koska kuvat olivat niin kauniita päästyäni vihdoin katsomaan niitä koneelta, on ihan pakko laittaa pienet myöhäismaistiaiset taannoisista sweet sushi -kekkereistä. Aika askartelua, joka näppäryyden laji ei varsinaisesti lukeudu vahvuuksiini, mutta ihan piruksen mukavaa hyvässä seurassa. Ja erinomaista illanviettopuuhaa; ensin saa shopata kaupasta villisti kaikki eksoottisimmat hedelmät ja hauskimmat karamellit ja sitten voi riehua keittiössä. Kuormasta syömisen aikaansaama sokerihumala pitää tunnelman hilpeänä. Vinkki! Lähde kotiin ennen kuin sokeridarra iskee. Tätä krapulaa voi ennaltaehkäistä muuten samoin kuin sitä alkomahoolistakin aiheutuvaa, syömällä hyvän aterian Oikeaa Ruokaa ennen päihtymistä.

lontoonlakunigiri

[Englanninlakunigiri]

suosikki

[Kirpeään karkkiremmiin kiedottu maki, päällä viinirypälesiivu. Erinomaista tervasiirappiin dipattuna.]

sashimi

[Sashimia]

Tänään pääsen taas sommittelemaan sushia, ihan sitä aitoa. Siitä lisää myöhemmin, lempeää lauantaita!

25.3.2008

Kirjallista kulinarismia – Äänestä maalishaasteessa!

Filed under: haasteet — Meri @ 20.52

kalevala

[Thaimaan Phi Phi -saarellakin tunnettiin suomalainen laatu.]

Apinanruokakeittiössä on pidellyt hiljaiseloa jo jonkin tovin paitsi rikkinäisen läppärin, myös viime yönä päättyneen Englanninmatkan vuoksi. Mutta hääään on täällä tänääään! Back in the game ja minkälaisin eväin; kirjallinen maalishaaste on saanut seitsemän upeaa haasteruokaa painetun sanan ihmeellisestä maailmasta, tarjoilen ne uunituoreina ja höyryävän kuumina. Nauti verbaalinen menu pieteetillä ja anna sitten äänesi vetoavimmalle ehdokkaalle.

  1. Keijukaiset, pöytä on katettu. Alkuun nimittäin Iloisen sammakon kahvitupa tarjoilee makuhermoja hellivää Vihvilähakkelusta, klassista Ketunleipää sekä iki-ihanaa Linnunmaitoa. Voiko elämä olla auvoisampaa, Auringonmunan kultaisessa varjossa? (Elsa Beskow: Auringonmuna)
  2. Toinen ruokalaji siirrytään nauttimaan hieman maallisemmissa merkeissä Keltaisten sitruunoiden ravintolaan, jonka listalla on Lolan suuhun sopivia Kampasimpukoita ja nuudelisalaattia. Tuoreet raaka-aineet ja itämaiseen vivahtavat maut virittävät edelleen paahteiseen tunnelmaan. (Kaisa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola)
  3. Kolmantena pöytään kutsutaan lihallisempiin pitoihin, suolaa ja syviä tunteita säästämättä. Meksikolaisen Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen kutsutaan vain kerran viettelee Champandongollaan, tujun ja täyteläisen Manchego-juuston voimin. (Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen kutsutaan vain kerran)
  4. Kyyneleiden vuodettua kuiviin ilma on puhdistunut ja on aika kekkeröidä gallialaisten malliin! Näillä festareilla prinsessaa ei valvota patjan alla majaileva herne, vaan unta houkutellaan Neljällä paistetulla (wannabe-)villisialla. Wild thing! U make my heart sing! (Goscinny ja Uderzo: Asterix)
  5. Viides osa ateriaa on Lumoavien mausteiden kahvilasta, josta kantautuva tuoksu tainnuttaisi villisiankin polvilleen. Kardemummaa, kanelia, kuminaa, ruusun terälehtiä… Iranilainen Abgusht nostaa veden kielelle pelkkää tarvikelistaa lukemalla. (Marsha Mehran: Lumoavien mausteiden kahvila)
  6. Eksoottisten elämysten jälkeen tyydytetään keijuen ohella toisenkin tarumaisen kansan ruokahalua. Hobittien keittiössä paistuu muhkeaa maalaisruokaa, rahkavoitaikinaan leivottu ihanuus, nimittäin Rouva Magotin sieni-pekonipiiras. Olut virtaa paitsi kokatessa, myös lämmittävän aterian palanpainikkeena. (J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta)
  7. Seitsemän ruokalajin ilotulituksen päättää japanilainen jälkiruoka, jonka kiiltävät persikanviipaleet, tahmea Pisan Ambon ja hekumallisen kuultava ulkoasu antavat odottaa paljon. Pratchettin omintakeisesta maailmasta haettu inspiraatio tarjoilee siis jotakin aivan odottamatonta; vai tiedätkö jo, miltä se maistuu? (Terry Pratchett: Sorcerer)

kasvi

[Lehtivihreää takatalveen The Beach -saarelta.]

NÄIN ÄÄNESTÄT

Tällä kertaa äänestys järjestetään suljettuna lappuäänestyksenä, jotta kisan tulos säilyy salaisuutena loppuun saakka. Ole siis hyvä ja lähetä äänesi osoitteeseen mukkelis ät gmail.com. Aikaa on sunnuntaihin 30.3.2008 saakka ja voittaja julkistetaan kuun viimeisenä päivänä, maanantaina. Tulosta odotellessa voi laitella padat porisemaan ja antautua uuden, kiehtovan kirjan pariin. Sen lisäksi voi vierailla vaikka Unelmien kirjastossa.

17.3.2008

Marthaa maikkarilla

Filed under: Lätinää — Meri @ 17.46

Huomasin juuri että uusi MTV:n naisten kanava Ava näyttää Martha Stewartin showta aamuisin sekä klo viisi; en tiedä kauanko kanavaa saa katsella maksamatta mistään paketista mutta niin kauan kuin hupia piisaa suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan Marthaa ja kokkivieraitaan ruoanlaittopuuhissa!

Ja välimerkkien puute kuten postaushiljaisuuskin johtuvat siis mäsästä näppiksestä ja ongelmista tietokoneen kanssa; luvassa on kyllä pian helpotusta :*)

8.3.2008

Kädetön muuli

Filed under: haasteet,Lätinää — Meri @ 22.34

Monkeyfoodissa on pidellyt muutaman päivän hiljaiseloa, kun lakas läptoppini sai slaagin ja pidättäytyy nykyään toiminnasta. Kummallisen muotopuolisen olon saa aikaan tämä hissukseen oleilu, ihan kuin koko ruokaskene olisi hiljaa. Totuus on tietysti toinen, ruokaplokimaailma syö silloinkin kun ei itse ole katsomassa. Onneksi, pysyypähän voimissaan.

Tuli silti pakottava tarve tulla sanomaan terve, että täällä ollaan vieläkin, plakkarissa monta kokeiltua ohjetta ja kuvaa, toivottavasti eivät ikuisiksi ajoiksi kadonneina koneparkani sisuksiin. Ainakin voinen muistuttaa Maaliskuun kirjallisesta ruokahaasteesta, johon odotan kieli ja lukulista pitkällä ensimmäisiä osallistujia. Haasteruokahan voi olla vaikka Mummo-ankan mustikkapiiras! Tai pinaattia suoraan purkista (arvaa kuka), tai Kermakaljaa, tai Tuulen varjon Sugus-pastilli, tai Stalinin lehmien eestiläinen herkku, tai Papillonin langustini, tai korvikekahvia, pettuleipää ja pihlajanmarjoja.

Sarasvatin hiekoissa muistaakseni nautittiin ainakin intialainen ateria. Tiina-kirjoissa syötiin monenlaista, muistan parhaiten linnit, jotka Tiina jotenkin mokasi vastaavalla tavalla kuin Vihervaaran Anna jonkin sopan, vai mikä lie oli. Jännittävää, miten ruoan ja syömisen kuvaaminen sanallisin keinoin on toisinaan vaikuttavampaa kuin sen näkeminen. Juusto ei esimerkiksi koskaan näytä niin hyvältä (vaikka pirun hyvältä näyttääkin) kuin mielikuvissa, joihin se on istutettu kimpaleesta lohkaistuna siivuna. Etenkin tilanteessa, jossa päähenkilöllä on sudennälkä. Sääli, että nykyään luetaan vähemmän kuin ennen. Itse rakastan kaikkia kirjamuistojani, joita syntyy vähitellen lisää, ja lisää, ja lisää… Kirjat eivät lukemalla maailmasta lopu. <3

3.3.2008

Kaneliuutisia: Reilu kauppa ruuls!

Filed under: Lätinää,Terveys — Meri @ 21.09

Vähän aikaa sitten referoin Hesarin uutisointia koskien kanelin sisältämää kumariinia, joka rasittaa jo suht’ kohtuullisina annoksina maksaa, ja ainakin omani kimppuun ehti jo käydä. Jutun kluu on siinä, että kanelia on kahdenlaista; ceyloninkanelia, joka sisältää vain marginaalisia määriä kumariinia, sekä kassiakanelia, joka puolestaan on kumariinihirmu ja maksalle pahasta.

Suomessa ja muualla Euroopassa myydään lähes yksinomaan kassiakanelia, jonka aromi on ceyloninkanelia vahvempi juuri sisältämänsä kumariinin vuoksi. Kuten arvata voi, kassiakaneli on myös ceyloninkanelia halvempaa. Kuluttajien maksat maksavat. Asiasta on informatiivinen artikkeli Elintarviketurvallisuusviraston sivuilla.

Uutisen johdosta aloitin heti Neiti Etsivän työt ja tiedustelin sekä kaneliteelaatuja valmistavalta Yogi Tea -yritykseltä että Reilun kaupan kanelia valmistavalta Meiralta kaneleidensa laadusta. Yogilta en ole vielä saanut vastausta, mutta Meiralta saapui viesti tänään. Ja kyllä, Reilun kaupan kaneli on turvallista ceyloninkanelia! Huraa ja sankoin joukoin reiluille kaupoille, eiköstä jookosta jee joo t. kanelimarsu pahinta laatua.

Kinuskinen lakkapavlova eli Lihansyöjän unelma

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton — Meri @ 17.56

kinuskilakkapavlova

Koska epätasavuodet ovat synttärijuhlista suurimpia (sillä onhan niitä huomattavasti useammin kuin tasalukuja), kelpaa niitä vietellä parikin viikonloppua putkeen. Lihansyöjän kohdalla juhlat materialisoituivat, tottakai, kinuskisina, sillä harvaa asiaa hän rakastaa yhtä kovin kuin kinuskia ja pekonia (ehkä sentään minua?).

Ensimmäisessä osassa juhlintaa syötiin punasipuliquichen jälkkäriksi superhyvää kinuskikakkua, a la Mama Lihansyöjä. Parempaa aitoa kerma-kinuskikakkua en ole kuunaan maistanut, rahkan käyttö kerman seassa antoi kakulle särmää ja katkaisi äkkimakeuden.

Menneenä viikonloppuna päätin kunnostautua itse. Koska mestareiden kanssa ei kannata kilpailla heidän omilla aseillaan, oli syytä kehitellä jonkinlainen kiertotie. Kinuskia kuitenkin oli oltava, sillä tuon tahmaisen nektarin keittoneitsyydestä piti päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Parin päivän pyörittelyn jälkeen päätin valmistaa pohjaksi marenkilevyn ja toteuttaa kaakun pavlova-tyyliin. Lisäksi kaivoin pakkasesta Lihansyöjän äidiltä saadut lakat, joista arvelin juhlakalun pitävän.

Kokonaisuudesta tuli kaunis, kehuttu ja käsittämättömän nopeasti katoava. Kas näin:

nuskipavlova

Kinuski-lakkapavlova (n. 8 hlölle)

Valmista marenki kuten ohjeistettu, vaikka jo edellisenä päivänä. Se säilyy erinomaisesti tiiviissä muovipussissa jääkaapissa (ja pakkasessa pidempäänkin) vähintään yön yli. Valmista sitten kinuski Polkkapossun muulivarman ohjeen avulla ja keittele seos melko tanakaksi tahnaksi. Anna kinuskin jäähtyä haalean lämpimäksi, mutta sekoittele välillä, ettei se ihan jämi kiinni.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja tasoittele marenkipohjalle. Levitä päälle sulatetut lakat (reilusti!) ja viimeistele komeus valuttamalla kinuskia epämääräisiksi viiruiksi kakun ylle. Ihan koko satsia en kakkuun tällännyt, vaan kinuskin loppuerä oli tarjolla erillisessä kupissa kakun tarjoilun yhteydessä. Iske kakkuun vielä tilaisuuden luonteen niin vaatiessa kakkukynttilöitä ja sitten tulta! Kanna kakku pöytään onnittelulaulua veisaten ja ala odotella hurmaantuneita kehuja. Älä unohda maistaa itse.

nuskipavlova2

PS. Lihansyöjä rakasti tätä(-kin) kakkua.

1.3.2008

Kirjallinen maalishaaste

Filed under: haasteet — Meri @ 19.53

Hei vaan helmikuulle ja he-ma-pa-haasteelle, taas veivataan haastekoneistoa käyntiin! Tovin löi jo tyhjää, että mitähän hauskaa sitä keksisi osallistujilta tilata, mutta sitten mieleeni palasi joskus pyöritelty idea kaunokirjallisista eineksistä. Täten haastan teidät tonkimaan kirjahyllyjä ja kirjaston valikoimaa! Ajatus on joko etsiä itselle ihan uusi kirja ja kokata jokin siinä esiintyvä ruoka, tai vaihtoehtoisesti palata menneeseen ja jonkin rakkaan teoksen pariin samoin aikein.

merenkekut

[Meren keksit tekivät jälleen kauppansa! Tällaisia olisi voitu syödä vaikka Onnelissa ja Annelissa Tingelstiinan ja Tangelstiinan pippaloissa.]

Überklassinen esimerkki kirjallisuudessa esiintyvästä ruoasta ovat tietysti Enid Blytonin Viisikoiden ja Seikkailu -sarjan purkkisardiinit ja suklaakakut, mutta mieltään saa laajentaa vapaasti kulinarististen dekkareiden pihvi&punkku-linjalle tai vaikka Muumilaakson vaapukkahilloon (valmistettiinko siellä sellaista?). Yhtä lailla kelpaavat fantasiakirjallisuuden erikoisannokset, jotka blogikokki voipi kasata ihan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Joitakin rajoja kuitenkin asetan; kirjan tulee olla joko kaunokirjallisuutta tai vaihtoehtoisesti sarjakuva, keittokirjat eivät käy. 😉 Mutta Karvisen lasagne ja Melukylän hobbelbobbel ovat siis sallittuja. Myös leffat jätetään nyt kisasta ulos ja otetaan kirjat kiltisti tassuun, ruoan ja treenin lisäksi nuo paperipinkat kun ovat ikuisen rakkauteni kohteita.

Hienointa olisi, jos valmistettuun ruokaan sisältyisi jonkinlainen tarina, eli juuri se kirja tai teos olisi jostain, ruoka- tai muusta syystä, piirtynyt mieleesi lähtemättömästi. Juuri tästä syystä omat ajatukseni ponkaisivat välittömästi vuosikymmenten taa, lapsuuden lukumuistot ovat niin vahvoja… Huokaus. Tärkeintä on siis luoda sellainen tunnelma kuin kirjassa mielestäsi oli, ihan vapaasti vaikka eineksillä tai pelkällä irttaripussilla, jos se kirjalliseen henkeen sopii.

Osallistuminen

Haasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt. Osallistua voi vain yhdellä ruoalla per blogi.

Jos haasteruoan resepti ei ole postaajan oma viritelmä, on postauksessa kohteliasta ilmoittaa ohjeen alkuperä.

Haasteruoka tulee postata 1.-24.3.2008 välisenä aikana.

Haasteeseen osallistutaan ilmoittamalla haastepostauksen URL joko tämän jutun kommenttilootaan tai spostitse osoitteeseen mur [at] gmail.com.

Ilmoittautuminen päättyy maanantaina 24.3.2008, jolloin haastepostausten osoitteiden on oltava tiedossani.

Maaliskuun ruokahaasteen järjestäjänä jäävään itseni ulos sekä kilpailusta että varsinaisesta äänestyksestä.

Äänestys

Haasteeseen määräaikaan mennessä ilmoitetut postaukset julkistetaan tiistaina 25.3.2008, jolloin alkaa myös äänestys. Äänestystapa ilmoitetaan haastepostausten julkistamisen yhteydessä.

Äänestysaika päättyy sunnuntaina 30.3.2008.

Jos äänestysajan päättyessä useammalla postauksella on yhtä korkea äänimäärä, valitsen minä voittajan näiden postausten joukosta.

Voittaja julkistetaan maanantaina 31.3.2008.

Huhtikuun ruokahaaste

Maaliskuun 2008 ruokahaasteen voittaja järjestää huhtikuun 2008 ruokahaasteen. Aiheen valinta, säännöt, aikataulu ja äänestystapa ovat hänen päätettävissään.

Older Posts »

Powered by WordPress