MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

27.7.2009

Pitsapohja superfoodista

Kuten tiedetään, proteiinipitoinen kinoa on yksi nyt niin kuumista superruoista eli -raaka-aineista. Mm. Men’s Health, tuo laatujulkaisu, kuvailee kinoaa huippusalaiseksi superruoaksi ja yhdeksi planeettamme ravinteikkaimmista ruoista. Ehkei enää siis ihan pienen piirin juttu, mutta viis siitä. Yytsi lisäylistykset, tieteelliset faktat ja muutamat käyttöohjeet itse saitilta: Food for Fitness.

Apinakeittiössä kinoa on jo tuttu vieras ja sitä on lapattu esimerkiksi karjalan- sekä lihapiirakan täytteenä. How kokeellista IS THAT! Daaaamn. Vaan koska pitsanhimo on taloudessamme tuttu vieras a la Lihansyöjä, piti kinoakin taltuttaa juustopäällysteiseen muotoon. Ihan tyyppailun ilosta valmistin myös lanttupiiraita kinoa-täysjyvävehnäkuoritaikinaan, siis täähän vörkkii!

pohja

Superpohja pitsalle (Maddoxin mukaan hiottu versio leivinjauheella)

  • n. 2 dl kinoa-hiutaleita tai -jauhoa
  • vettä
  • suolaa
  • n. 0,5 tl leivinjauhetta
  • öljyä

Jos kinoasi on hiutaleina, surauta se blenderissä jauhoksi. Sekoita sopiva määrä jauhoa kulhossa suolaan ja leivinjauheeseen. Lisää vettä, kunnes muodostuu taikina. Tilkauta joukkoon öljyä hieman ja vaivaile. Lisää jauhoa taas niin, että möykkyä voi jälleen kutsua taikinaksi.

Iske taikina leivinpaperoidulle pellille ja kauli jauhojen (käytin täysjyvävehnää) avulla oikein ohueksi. Esipaista, sitten levitä täytteet ja paista hetki lisää. Uuni saa olla kunnolla kuuma, kuten yleensäkin pitsaa pykätessä.

Koskaan ei ole pitsa ollut yhtä vunktionaalista ai että niin vaan kuulkaa ja on se pentele HYVÄÄ. Jos haluat pitsasta vielä määräänsäkin superimpaa, toppaa se vaikka tomaattipyreellä, tuoreella pinaatilla, vapaana kasvaneella lohella, valkosipulilla ja pekaaneilla. Juustoa en jättäisi pois, vaikkeivät maitotuotteet supereita varsinaisesti olekaan, mutta aina voi juustottaakin superisti eli valita maidottoman soijajuuston! Eikö herahdakin vesi kielelle. Itse laitoin oltermannia, parmesaania ja sinihometta ettei lehmäpuolue suutu.

kareliankinoa

Ja ettei kukaan nyt menetä yöuniaan kinoaisten karjalanpiiraiden väikkyessä mielessä, tässä sekin ohje.

Karelian Kinoa

Kuoritaikina

  • kinoajauhoa tai -hiutaleita
  • täysjyvävehnäjauhoa
  • suolaa
  • vettä

Jauha hiutaleet jauhoksi. Sekoita kinoaa ja täysjyvävehnää puolet ja puolet eli 1:1. Suolaa seos että maistuukin joltain. Lisää vettä, kunnes muodostuu taikina. Hinkkaa hetki ja sitten vaan etenet kuten normaalistikin karjalanpiiraiden valmistuksessa (pyöritä pötkö, leikkaa pieniksi nappuloiksi, litistä nappulat, puikuloi ohueksi (muodolla ei ole niin mitään väliä jos on jotakin soikelon ja ympäripyöriäisen väliltä) ja täytä millä lystäät). Paista kuumimmassa uunisi tilassa kunnes kypsiä ja rapeita. Voitele voilla tai flooralla.

Lanttutäyte

  • lanttua
  • suolaa
  • oliiviöljyä

Kypsennä lanttu kattilassa tai kuorittuna ja pieneksi pilkottuna mikrossa, suraa soseeksi. Mausta suolalla ja öljyllä, notkista vedellä sopivaksi täytepaksuudeksi. Täytä kinoapohjat ja paista. Nauti hiukan makean messevä lanttukinoapiiras jonkin suolaisen kanssa. Voi on hyvä, tai rasvainen juusto. Tai tonnikalatahna sanoo Lihansyöjä.

12.6.2009

Gourmetsuklaa suolalla ja anti-gurmee

Tässä vihdoin edes hieman osviittaa määristä raakasuklaan valmistamisessa. Lisäksi killerein yhdistelmä ikinä: suklaa, jossa gourmet-suolaa (sormisuolanakin tunnettu). Hrrrr, sulaa suussa, kysykää vaikka Välispiikiltä, Emmalta tai Emman mieheltä. Tai vanhemmiltani, tai Lihansyöjältä, tai Lihansyöjän vanhemmilta tai sitten voitte kysyä minulta uudestaan. En väsy hehkumaan raakasuklaan onnea. Se saa naisen kukoistamaan.

Suklaa gourmet-suolalla

  • 0,6 dl kookosöljyä
  • 1 dl kaakaojauhetta
  • 0,5 dl kaakaorouhetta (eli kaakaopavuista rouhittua, cocoa nibsejä)
  • 0,5 dl goji-marjoja
  • makeutusta, kanelia, sormisuolaa

Sulata kookosöljy kirkkaaksi mikrossa tai vesihauteessa altaassa, hanasta tuleva kuuma vesi riittää. Sekoita joukkoon kaakaujauhe ja nibsit, lisää halutessasi gojit ja makeuta sopivaksi. Mausta kanelilla ja ripota joukkoon sormisuolaa. Maistele! Jaa aines silikonisiin jääpalamuotteihin, tästä määrästä tuli minulla kuusi suklaata, sellaisia kunnon konvehdin kokoisia. Siirrä jääkaappiin kovettumaan. Kuvia heti kun ehdin ottaa ja siirtää.

Kokeilin myös toista varianttia Välispiikin innoittamana: lisäsin kookosöljyyn kaakaojauheen ja makeutin, sitten hieroin joukkoon pari reilua teelusikallista cashewpähkinävoita, tuota mahtavaa. Ainakin massana maistui mahtavalle, kohta maistan kun ovat jääkaapissa jähmettyneen. Vaihtelumahkut on loputtomat, kuten tiedätte.

Sillä sipulin Hyppysellinen eli tuttavallisemmin Hyppis haastoi minut inhokki-meemiin.  Tai maistumattomuus, jos halutaan olla piisii.

Apinalle eivät maistu

  • kiisselit, vanukkaat (etenkään ne tutisevat)
  • mannapuuro
  • kastikkeet, ainakaan kermaiset (salaatinkastikkeet ovat eri asia)

Apina inhoaa

  • silakkaa (varsinkin pihveinä)
  • haukea (paitsi murekkeena tai pullina)
  • sisäelimiä
  • pinaattikeittoa

6.1.2009

Strutsikoira suosittelee

Filed under: Herkut,laktoositon,Soosit — Meri @ 13.51

strutsi

Ennen kuin pääsen itse ohjeeseen, minun on tunnustettava jotain. Olen nimittäin NOLANNUT yhden kiintoartikkeleistani ja nyt aion tehdä siitä vielä julkista. Sillä mikä voi nöyryyttävämpää arvokkaalle saaristolaisleivälle kuin sen leipominen muffinsseiksi?! No, ehkä se, että laittaa taikinan minijämät kokeeksi mikroon ja onnistuu sytyttämään tulipalon. Mutta ei siitä enempää. Sain minä aikaiseksi kaksi kunnon limppuakin, ja jos muffinssien ulkonäkö onkin kökkö, maku muistuttaa sitä tuttua ihanaa.

seilaa

Ja mitä sen tutun ihanan päälle olisikaan parempi voidella kuin itsetehtyä maksapateeta! Ehkä voita, mutta vaihtelunhaluisille patée on varteenotettava vaihtoehto. Resepti on peräisin siltä samalta potilaani vaimolta, jonka ohjeen perusteella pakersin mieletöntä jahnia. Luottoa löytyy. Eikä suotta, broilerinmaksapatee oli maukasta ja teki kauppansa paitsi ihmisväelle, myös strutsikoiralle (joka tosin ei ole turhan nuuka jos totta puhutaan). Oma makuaistini vielä totuttelee maksaan ja jälkimaku oli ehkä hivenen maksaisa, vaan maksanystävät ja oikeastaan entiset epäystävätkin kehuivat tuotetta kovin. Ohje on kuulemma alkuperäisin Napan Katilta, ilmeisesti pienen tuunauksin. Tässä sellaisena kuin minä sen tein, sympaattisen käsinkirjoitetun reseptin mukaisesti.

(Ja jos joku haluaisi selventää, kaipaisin kirkkautta patéen, maksamakkaran ja muiden läästittävien maksatuotteiden eroihin. Kunnes toisin todistetaan, kutsun tätä patéeksi.)

[Patéesta on olemassa kuvia, mutta lepäävät vielä Päämajan kamerassa. Eikä se patée sitä paitsi kovin kummoiselta näytä. Ruskeaa laastia.]

Broilerinmaksapatée

  •  250-300 g broilerimaksaa (ostin pakkasesta paketin)
  • 1 pieni sipuli
  • 2-3 rkl sitruslikööriä (esim. Cointreau)
  • 2 tl puolukka-, pihjalanmarja- tai karpalohyytelöä (mitä sillä loppupurkillisella tehdään?)
  • 50 g voita
  • suolaa, pippuria

Ota voi huoneenlämpöön notkistumaan. Leikkele maksat sopiviksi paloiksi tai paista sellaisinaan öljytilkassa, pakkaspaketista löytyivät valmiiksi sopivan pieninä. Äläkä paista ylikypsiksi, tämä lienee ajan kanssa opittava taito, itse kyselin puolen minuutin välein Lihansyöjältä, joko. Silppua sipuli ja lisää pannulle. Kun valmista, jätä maksat jäähtymään.

Siirrä kuuliintuneet maksat sipuleineen tehosekoittimeen, lisää likööri, hyytelö ja mausteet ja surauta massaksi. Lisää lopuksi piruetinnotkea voi ja anna koneen vielä käydä. Painele patée tarjoiluastiaan ja säilö jääkaapissa seuraavaan päivään.

Ps. Mikä on koiralle sama kuin saaristolaisleivälle muffinsseiksi leipominen? Vaatteet! Jossei ole pakko pukea, anna koirasi kulkea naturistina.

23.11.2008

Törkyhyvä looda karpeille ja kulinaristeille

Makaronilaatikko, tuo muussin ohella ikiaikaisin lohturuoka ja turvasaareke, tuottaa päänvaivaa karppaaville kaipaajilleen. Vaan eipä huolta! Tällä loodalla murheet kaikkoavat ja lohtu täyttää vatsasi terveellisesti ja tutun makuisesti. Kyseessä makaronilaatikko ilman makaronia, jota Lihansyöjä yltyi ylistämään perinteistä makaronilaatikkoakin pehmoisemman makuiseksi. Ruoka on valmistettu nyt kahdesti ja tarjoiltu Lihansyöjän ja itseni ohella myös Lihansyöjän vanhemmille, jotka vaikuttivat myös mieltyneiltä.

Ota riski ja rakastu raejuustoon, makaronit mäkkyyn! Tällaisia paistoksiahan muuten nimitetään Brittein maalla usein nimellä pie, mikä ei lainkaan siis viittaan meille tuttuun piirakkaan vaan esimerkiksi Puolen kilon voikeittiön hiljattain valmistamaan kala-muusivuokaan. Samanlaista lohturuokaa kuin meidän lihaperunasoselaatikkomme. Omassa kategoriassani yhtä kuin tämä, siis.

loota

[Kuva olis kiva, mutta kamala.]

Muheva monkeypie (kahdelle tai useammalle)

  • 400 g (lampaan) jauhelihaa
  • 400 g raejuustoa
  • 2 dl (kasvis)kermaa (tai maitoa)
  • 2 luomumunaa
  • iso sipuli
  • (porkkana, pala palsternakkaa)
  • sinappia, suolaa, pippuria, muskottipähkinää
  • pala voimakkaanmakuista juustoa (kuten gouda tai emmental)

Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen. Ruskista jauheliha ja sen joukossa silputtu sipuli. Raasta halutessasi porkkana ja pala palsternakkaa karkeaksi raasteeksi, muutkin juurekset käyvät. Sekoita raejuusto ja raasteet uunivuokaan. Mausta jauheliha-sipuliseos sinapilla, suolalla ja pippurilla, lisää vuokaan ja sekoita. Valmista munamaito sekoittamalla munat kermaan/maitoon ja mausta vielä sekin suolalla, pippurilla ja vaikka hivenellä muskottipähkinää. Kaada vuokaan tasaisesti. Raasta voimakkaanmakuista juustoa suuri keko ja kuorruta ruoka sillä. Uuniin ja n. 30-40 minuuttia, anna jäähtyä ja vetäytyä rauhassa.

Nautiskele makaronilaatikon tavoin vaikka Heinzin, etikkakurkkujen ja puolukkasurvoksen kanssa tai sitten vain raikkaan salaatin. Ruoassa on niin paljon proteiinia, että se täyttää yllättävästi, mutta maku on niin samettisen herkku, ettei syödyn ruoan määrää ihan vähäiseksi voi jättää. Pyryttäköön lunta ja pisaroikoon ikkunat, sisällä (vatsassa) on turvallinen rauha!

Ps. Koska ruokaan ei tule lainkaan jauhoja tms. kosteutta imevää, valmiissa laatikossa saattaa olla jonkin verran erittynyttä nestettä. Jos se vaivaa sinua, lisää hiukan jotakin korjaamaan asia tai odota aina riittävän kauan ruoan vetäytymiseksi mahdollisimman “kuivaksi”.

8.11.2008

Rakas päiväkirja, miksi kaikki inhoavat minua?

Olenko todella niin kammottava sienirihmastoineni? Onko se kalvakka värini, joka karkoittaa ystävät? Tiivis muotoni, jota ihmiset eivät osaa käsitellä? Eksoottinen persoonallisuuteni, joka on temperamentiltaan Pohjoiselle vieras? Haluaisin niin kovasti tutustua täkäläisiin ja lopulta liueta osaksi heidän kulttuuriaan, mutta kontaktin saaminen on hankalaa. Nekin harvat, joiden kanssa olen päässyt puheisiin, eivät ota uudestaan yhteyttä. Pahinta kaikessa on, että olen kuullu tminusta levitettävän juttua, jonka mukaan olen epäilyttävä ja mauton! Eikö näillä ihmisillä ole tapoja.

Jos en olisi äidiltäni oppinut Schopenhauerin viisasta ajatusta, lienisin jo luovuttanut ja palannut kotimaahani. Minua kuitenkin lohduttavat Arthurin sanat: “Kaikki totuudet käyvät läpi kolme vaihetta. Ensin niitä pilkataan. Sitten niitä vastustetaan kiivaasti. Lopulta ne hyväksytään itsestään selvinä.

Se mielessäni ja toivo rihmaisessa sydämessäni yritän vielä kerran rakentaa siltaa näihin muukalaisiin ja kestää kiirastulen, kuten Schopenhauerin totuus. Toivottavasti tämä on se kieli, jota he ja heidän makunystyränsä ymmärtävät.

sydänmuru

Yksinäisen tempehin sydänmuru

  • 200 g tempehiä (eli puolet aasialaisissa kaupoissa myytävästä paketista)
  • 2-4 rkl rypsiöljyä
  • 2 tl oreganoa
  • 2 tl jauhettua korianteria
  • 2 tl meiramia
  • 2 tl kuivattua ruohosipulia
  • 1 tl suolaa

Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen. Leikkaa tempeh ohuiksi siivuiksi ja siipaloi edelleen suikaleiksi. Kuutioi vielä suikaleet niin, että tuloksena on melkoista tempeh-murua. Siirrä tempehit astiaan ja lorottele päälle öljyä. Mausta reilusti ja maista hieman. Levitä seos uunipellille tasaisesti ja paista uunissa n. 20 minuuttia. Tuloksena rapea ja maukas suolainen tempehmuru, jonka seuralaiseksi käy hyvin esimerkiksi edellisessä postauksessa mainittu uunipaistettu kaali ja punasipuli. Hyvin mahtuvat samaan uuniin ja valmistuvat kätevästi kerralla.

temppelipekoni

Temppelipekoni

  • 200 g tempehiä
  • chiliöljyä
  • rypsiöljyä
  • suolaa

Siivuta tempeh ohuiksi suikaleiksi. Kaada pannulle reilu loraus rypsiöljyä ja mausta se chiliöljyllä. Paista tempehviipaleita molemmin puolin, kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapeita, oikein hyvä tovi siis. Mausta suolalla. Tarjoile vaikkapa leivän päällä. Käänt pii bääd.

tempehateria

Uskollisesti sinun,

Tempeh

30.10.2008

Lopultakin! Puustiverho raottuu.

Filed under: Överi,laktoositon,Leivonta,Uunista — Meri @ 20.09

puusti

Jos pullaa pitää joskus syödä, niin sen on parasta olla korvapuusti. Eikä mikä tahansa käntty, vaan joko kahvipullaa tai sitten käsittämättömän herkullinen autuus, samanlainen kosteatahmea ihanuus kuin kahviloiden, mm. Korkeavuorenkadun Successin tai Cafe Esplanadin, megapuustit. Ensiksimainitun puustien parissa olen kasvanut ja nyt, viimein, olen ratkaissut niiden arvoituksen.

Koodin murtamisessa minua auttoi kädestä pitäen Myllyn Paras ohjeellaan, jota seurasin pilkulleen. Voit ja sokerit pistin täysimääräisinä ja voin vannoa, että nämä puustit häviävät käsistä hetkessä. Jos siis aiot puustimetsään, tässä kartta.

Unelmien korvapuustit (16 jättimäistä tai läjä pienempiä)

  • 0,5 l maitoa (soijamaitoa)
  • 50 g hiivaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sokeria
  • reilu 1 rkl kardemummaa
  • luomumuna
  • n. 14 dl luomuvehnäjauhoa
  • 100 g voita

Ota voi huoneenlämpöön, myös täytteeksi tuleva eli yht. 200g. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää sokeri, kardemumma, suola ja muna. Sekoita. Lisäile jauhot vähän kerrassaan, alussa vatkaa vaikka ihan vispilällä niin että muodostuu hyvä sitko. Jatka lisäilemistä ensin desin vauhtia ja sitten puolen desin, loppuvaiheessa lisää voi. Alusta hyvin vaivaten ja muista, että kaikkia 14 desiä jauhoa ei ole pakko ahtaa taikinaan! Itselläni jäi ainakin hiukan vajaaksi. Kuohkean pullan salaisuus on mahdollisimman löysä, mutta silti kiinteä taikina. Anna kohota vedottomassa paikassa liinan alla tunti, esim. uunissa (älä laita uunia päälle muul. huom.)

puusti2

Väliin

  • 100 voita
  • 2 dl fariinisokeria (TÄÄ ON SE JUTTU!)
  • 2 rkl kanelia

Ota paisunut taikina esiin ja jaa kahteen osaan. Nujerra ensin toisesta osasta ilmat pois ja kaaviloi n. 50x50cm levyksi. Levitä levylle pehmeä voi ja sokeri, mausta reilulla kanelilla. Kieri rullaksi saumapuoli alaspäin ja leikkaa osiin. Nosta rullat pellille ja paina keskelle kuoppa niin, että korvapuustille muodostuvat korvat. Jätä liinan alle tunniksi kohoamaan. Toista toiselle taikinanpuolikkaalle.

Päälle

  • luomumuna
  • raesokeria
  • hasselpähkinärouhetta

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Voitele ensimmäisen pellin pullat munalla ja sadeta päälle raesokeria ja hasselrouhetta. Paista uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes valmiit. Toista, kunnes pullallisia peltejä ei enää näy.

Syö pullat tuoreena tai kolme päivää vanhoina, joka tapauksessa vievät haju- ja makuaistisi mennessään. Rahtaa ystäville, perheenjäsenille ja kaikille, joita rakastat. Ole onnellinen pullistasi. Äläkä enää koskaan kadehdi kahviloiden täydellisiä puusteja; nyt tiedät niiden salaisuuden.

Ps. Kaasu-uuni on suoriutunut värittämisestä hienosti!

27.10.2008

Minttumusse eli tuunattu terveys

minttumusse

Blogimaailma se on hassu. Huomasin nimittäin, kun Kurpitsamoskan Mari kokeili juuri aiemmin itse tyyppaamaani maailman terveellisintä mussea ja muistin mokoman eksistenssin. Santsasin lauantaina hallin luomupuodista kypsän avokaadon ja tänään pistin  lihoiksi. Ja mussen konsistenssihan ja maku oli juuri niin ihana kuin muistinkin. Nyt vain entistä ehompana.

minttumusse2

[Elävä ravinto itää.]

Musse de Luxe

  • kypsä avokaado
  • 0,6 dl kaakaojauhetta (van Houten/tummaa)
  • 0,6 dl lämmintä vettä
  • 0,5 tl kanelia
  • 0,5 rkl sitruunamehua
  • riittävästi makeutetta (hermesetas, tomusokeri, u name it)
  • kourallinen tuoretta minttua

Kaavi alligaattoripäärynän eli avokaadon liha blenderiin ja tee sille seuraa muilla aineksilla. Suraa (huraa!) sekaisin ja maistele makeus kohdalleen. Tarjoile viehättävästi mintunlehden varjon alta hymyillen.

22.10.2008

Glooo-o-o-o-o-oooriaaaa

Filed under: Arkiruoka,laktoositon,Soija,Soppa — Meri @ 7.57

Joulu lähestyy! Ja minä kuuntelen Celine Dionin joululevyä ja polttelen TUOKSUkynttilää. Kiitos, olen jo nurkassa häpeämässä. Celinestä ihan pidän, mutta tuoksukynttilä oli täysi erhe, joka pääsi syntymään jokin aika sitten turhan nostalgisen tuoksun vuoksi. Voiko lapsuuden tuoksukumien (ei NIIDEN kumien) haiskahdusta vastustaa? Luulin olevani vahvempi, mutta ei. Nyt olen. Poltettuna tuoksu on ällö. Elävä tuli onneksi kotoisa.

Glooriaa joulun lisäksi tälle Glorian ruoka&viini -lehden sopalle. Ne kyllä osaa. Ja saavat kukkakaalin maistumaan paatuneimmallekin caccacuulan kammoiselle (en minä muul. huom.). Lehdessä on myös hyvä idea keiton lisäämisestä kalalla tai muulla. Itse käytin, arvaattehan se, tofua. Lämmöllä suositan, kuten lähes kaikkia keitoksiani, olen kiitollisin yleisöni. Eilen meni tosin pahasti metsään, mutta paljastelen myöhemmin. Nyt kaalit sobbaan ja sobat gorffan.

zoppa

Italialainen kukkakaali-parmesaanikeitto

  • iso sipuli
  • iso kukkakaali tai kaksi pientä
  • 2 perunaa
  • 2 rkl voita
  • 9 dl kasvislientä
  • 1 dl parmesania raasteena
  • 200 g maustamatonta sulatejuustoa (lehdessä ehdotellaan Philadelphiaa, mutta minä muuli se uskollisena tuuppasin Polar 9% -paketista)
  • (mustapippuria, oliiviöljyä)

Hienonna sipuli, paloittele kukkis ja perunat. Kuullota sipulia kattilassa voissa muutama minuutti. Lisää kaali, perunat ja kasvisliemi. Keittele kannen alla vartin verran. Soseuta. Lisää parmigiano ja sulatejuusto, sekoittele sulaksi joukkoon. Anna vetäytyä hetki. Lisää pippuria ja pari tippaa oliiviöljyä pinnalle jos haluat, itse pidin parempana ilman.

Tofuvahvistus

  • 500 g tofua (Super Tahoe)
  • soijaa

Uuni kuumenemaan n. 250/kaasu 6. Paloittele soija pieniksi kuutioiksi. Levitä tasaisesti uunipellille ja roiski hiukan soijaa paloille, sekoittele vielä, että on tasaisesti. Varo liikaa soijaa, ettei tule turhan suolaista. Keitto on myös suolainen. Kuumenna uunissa ehkä vartti. Nauti keiton seassa tai vaikka salaatissa, katoavat myös napoina ihan näinkin.

20.10.2008

Tahkon tuominen

Vietin viikonlopun aivan herkistyttävän upeissa puitteissa: Tahkovuorella perheeni kanssa. Kuten lukemattomat vuodet aiemminkin, viime kerrasta vain on vierähtänyt liikaa aikaa. Pohjoisen hyytävässä illassa hämäröimme ja saunoimme, laitoimme ruokaa ja puhuimme kaikesta tuntitolkulla, luimme ja siteerasimme. Hevosvaellus jyrkkiin, kauniisiin maastoihin, pulahdus kylpylään ja friskaava aamulenkki melkein riitteeseen vetävän järven ympärillä toivat tasapainoa lepoon ja olemiseen.

Lauantai-iltana harrastimme perinteisen näännytyskävelyn, jonka aikana kiersimme kaikki lähitienoon ruokaravintolat. Yksinään ravintoloista ei vetänyt meitä puoleensa, niin päädyimme sitten Salen kautta mökille. Mökillä sain antautua lempipuuhaani kokkaamaan ja valmistin ruokaisan salaatin, jonka oheen kalaleikkeitä ja niille raejuusto-muna-“voin”. Aterian kruunasi seura ja vielä kirkkaammin yllätyksenä tämänaamuinen viesti, jossa äiti kertoi isän todenneen aamulla: “Kyllä koko reissun paras ruoka oli se Merin tekemä salaatti!”. Aika tunnustus, kun otetaan vielä huomioon, että tarjolla oli myös uunimakkaraa.

Jaujaujauuuu! Tässä siis salaatin ohje tai sen raamit, jotta isäni ja te, rakkaat ruokailijat, voitte valmistaa sitä aina halutessanne. Kovin on samanmoinen kuin aiemmatkin sallaadini, mutta siitä viis. Ruokaisat salaatit, jotka ovat enemmän kuin vain viherpöperöä, kaipaavat jokaisen mainoksen, jonka niille voi suoda!

isinlempisalde

Isin lempisalaatti

  • salaattia
  • tomaattia
  • kurkkua
  • päärynää
  • hasselpähkinöitä
  • kevytjuustoa (esim. Emmental 17% tai Kadett 5%)
  • suolaa, (viinietikkaa)
  • proteiinia: graavilohta, kalapaloja, kanaa, tofua, munia tai vaikka makkaraa

Revi salaatti, pilko tomaatit ja kurkku pieniksi paloiksi, päärynä ehkä isommiksi. Kuutioi juusto. Murskaa pähkinät veitsellä ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes saavat hiukan väriä. Lisää pähkinämurskaa suolaa ja sekoita muiden ainesten joukkoon. Jos diggaat, lorottele sekaan hiukan viinietikkaa.

Tuhdista halutessasi esimerkiksi graavilohelta, joka Tahkossa toi salaattiin omaa autuuttaan. Tai keitä muutama muna kovaksi ja pilko joukkoon. Tofun saa mukaan helposti joko paistamalla pannulla kuutioina ja lykkäämällä mukaan soijasoossia tai vastaavasti uunissa, kovassa lämmössä.

Ota evääksi, hurmaa isäsi, hanki hyvä olo. Salaatin käyttötapa on vapaasti valittavissasi.

16.10.2008

Tofu Steak House Rules

Ouyyyyyyyeeaaaahhh. Tofupihvit jotka saivat Lihansyöjän huutamaan lisää. Tässä ne ovat, kaikessa universaalisessa (tietääkö joku mitä tämä tarkoittaa?) yksinkertaisuudessaan.

tofusteak

Tofu Steaks (5 kpl)

  • 500 g pakettia kiinteää tofua (eli Super Tahoeta)
  • soijakastiketta
  • paahdettua sipulia

Säädä uuni kuumenemaan n. 250 asteeseen. Leikkaa tofu viideksi noin sentin paksuiseksi viipaleeksi. Aseta leivinpaperoidulle uunipellille. Roiski päälle soijakastiketta, melko reilusti, mutta jos et pidä kovin suolaisesta, hiukan varovaisemmin. Nostele tofuille vielä hyppysellinen paahdettua sipulia kullekin ja sitten uuniin. 20-25 minuutin kuluttua voit poistaa pihvit kuumasta ja asetella lautaselle.

Kuumuus tavallaan polttaa maun kiinni tofuihin, jolloin pitkää marinointia ei tarvita. Uunikuumennus myös muuttaa tofun rakennetta “kuivemmaksi”, mikä on selvästi miellyttävää. Erinomaisia myös kylmänä. Seuraksi vaikka vegetaristin kanasalaattia (Cheers, Yealian!).

mock

Mock Chicken Salad

  • pari varsisellerin vartta
  • puolikas punasipuli
  • purkki kikherneitä tai kikherne-papusekoitusta
  • paprika
  • reilu 1 dl tofumajoa
  • suolaa, pippuria

Kuutioi selleri ja paprika, hakkeloi sipuli, huuhtele syömävalmiit kikit tai pavut, sekoita tofumajoon. Mausta reilusti pippurilla, iisimmin suolalla. Anna asettua jääkaapissa kunnes oppii olemaan eli ehkä puolisen tuntia. Syö tofupihvien seurana tai voileipien välissä.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress