Apina meni jälleen ihan banaaneiksi kun uunissa paistui paleoliittistä banaanileipää! Paleoliittinen ruokavaliohan viittaa sinne aikaan ennen nakkisotia eli paleoliittisen kauden ihmisen ruokavalioon. Tällä perusteella paleo-ruokavalio määritellään yleensä sisältämään vähärasvaista lihaa, lintua, kalaa, pähkinöitä, siemeniä, kasviksia, hedelmiä, marjoja, munia ja öljyjä. Viljatuotteita paleo ei syö eikä yleensä maitotuotteikaan. Maitotuotteilla lisätty paleodieetti kulkeekin tällä hetkellä nimellä neo-paleo-ruokavalio, joka on lähinnä sitä, mitä itse noudatan.
Paleo-ruoilla hiilihydraattien saanti jää automaattisesti melko kohtuulliseksi, joten sillä on yhtymäkohtia alakarpin eli vähähiilihydraattisen ruokavalion kanssa. Ainakin oman oloni se pitää virkeänä, siitä huolimatta, että rikastan neo-paleotani tuore- ja kaurapuurolla. Ylipäänsä en ole puristi, vaikka mahani niin soisikin. Tämän paleoreseptin bongasin verkosta Nikkin blogista ja valmistin ihan (melkein) ohjeen mukaan. Pikkuisen viilailin makeutusta eli käytin hunajan sijaan agave-siirappia, jolla on alhainen glykeeminen indeksi. Vähensin myös makeutuksen määrää. Ja juuri äsken huomasin, että agave-siirappia saa nyt ainakin asematunnelin S-marketista, hurra!
Paleoliittinen panaanileipä
- 3 munaa
- runsas 1 rkl agave-siirappia (tai 0,6 dl hunajaa, siirappiakin voi laittaa enemmän jos pitää makeasta)
- 0,6 dl oliiviöljyä
- 1 reilu Reilun kaupan banaani (tai kaksi pientä), kypsä
- 1 tl vaniljauutetta
- 3,6 dl mantelijauhoa
- (hiven suolaa)
Lämmitä uuni 180 asteeseen. Vuoraa pitkänmallinen leipävuoka leivinpaperilla. Erottele keltuaiset ja valkuaiset omiin kulhoihinsa. Sekoita keltuaisiin siirappi/hunaja ja vatkaa, kunnes seos on kuohkeaa ja vaaleaa. Lisää öljy, haarukalla tuusaksi muusattu banaani, vaniljauute ja mantelijauhot. Sekoita hyvin.
Vatkaa toisessa kulhossa odottelevat valkuaiset vaahdoksi niin, että muodostuu pehmeitä laineita, usemman minuutin ajan. Nostele valkuaisvaahto taikinaan sekaisin ja kaada seos vuokaan. Paista uunissa keskitasolla n. 25 minuuttia ja kokeile kypsyyttä veitsellä. Oma uunini paisteli leipää varmaan lähes 10 minuuttia pidempään, ennen kuin keskelle isketty veitsi oli puhdas ja kertoi kypsyydestä. Anna leivän jäähtyä rauhassa ja kumoa.
Nauti jäähtyneenä voin kanssa tai sitten oikein vahvan juuston, erityisherkkupalani sisälsi vielä juuston lisäksi ihanaa kirsikkahilloa. Kuola valuu kun muistelenkin. Seuraavana päivänä tämä oli ehkä parhaimmillaan, koostumus on tosiaan ihan kasassapysyvän leipämäinen ja kuohkeakin, maku mantelinen. Suolaa lisäisin hivenen, ja lisäänkin, kun teen uudestaan. Koko leipä on nimittäin jo kadonnut 😛
