MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

3.12.2007

Kaalinpää ja kanan sydän

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kana,Optimoidut,paleo — Meri @ 11.06

kanasydän

Taas pääsin Tinan kanssa keittiöön, kun valmistin pippurihedelmien kanssa samaisesta jaksosta bongattuja pikaisia broilerinfileitä sekä Ylen sivuilta löytynyttä kaalisalaattia. Kyseessä maailman simppelein ja silti herkullinen ruoka. Ohjeen yhteydessä pääsin korkkaamaan kokkiblogaajien pikkujouluissa Satujattaren paketista saamani valkosipulimurskeen, joka teki hommasta vielä nopeampaa. Kaalisalaatin tein punakaalista valkokaalin sijaan. Broilerinfileet voi muuten valmistamisen jälkeen pilkkoa myös osaksi soppaa tai mitä tahansa sörsseliä.

Broilerinfilettä ja sassiin

  • broilerinfileitä
  • valkosipulimurskaa
  • sweet chili -kastiketta
  • suolaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Lado fileet vuokaan ja suolaa huolella yltympäriinsä. Valele päälle sweet chiliä ja valkosipulimurskaa, pilkottu valkosipuli käy toki myös. Uuniin ja ehkä parikymmentä minuuttia eli kunnes ovat kypsiä, ulos ja lautaselle.

kaalisalaatti

Kaaliseuralainen

  • noin neljännes kaalinpää (puna- tai valko-)
  • 3 rkl riisiviinietikkaa
  • 3 rkl sitruuna- tai oliiviöljyä
  • (persiljasilppua)
  • suolaa ja pippuria

Suikaloi kaali kulhoon ja kaada etikka ja öljy perään. Mausta. Sekoittele hyvin ja jätä maustumaan kunnes pääruoka on valmis.

Itse käyn juuri nyt aivan kuumana etikkaisiin tuotteisiin enkä saa niistä kyllikseni. Onneksi jouluun kuuluvat kivasti etikkakurkut ja -punajuuret. Ajattelin myös pistää Välispiikin kuuluisia ja piknikillä testattuja valkosipulikurkkuja tulemaan, onnistuvat kuulema myös tavan kurkusta kun avomaa alkaa olla nyt vähissä.

Ja vielä julkiset kiitokset KuMun tukkutoverille kun suvaitsi ylimääräistä seuraa! Tukun hankinnoista, tai siitä villeimmästä, pian lisää.

29.10.2007

Paola ja balsamico-sienet

Filed under: Alakarppi,Kana,Sallad,Sieniä — Meri @ 15.32

kanaa

Niinhän se kohoaa kuin Gizan pyramidi Ehtoollisleipäni keskeltä annosta. Pyramidin juurella viihtyvät Paolan parhaasta pastasalaatista huomattavasti muokkautunut pastaton kanasallad, Paolan henkeen kuitenkin erimaukas ja pestoinen sekä tänään tulleesta Yhteishyvän ruokaliitteestä bongatut balsamico-sienet ilman alkuperäisen ohjeen fetavahvistusta. Todella herkkuja ja helppoja, opinnäytetyöpartnerinikin lämpesi näille, vaikka vierastaa sieniä. Salaattiin ujuttamiani hän ei huomannutkaan ennen kuin kerroin.

Pala parasta Paolaa

  • puolikas grillattu broileri
  • kolme tuoretta herkkusientä
  • puolikas kurkku
  • altaasta ongittu valkosipulimaustekurkku
  • tammenlehväsalaatti
  • rucolaa
  • reilusti pestoa
  • pinjansiemeniä
  • (lehtiselleriä)
  • (kesäkurpitsaa)

Irroita broilerinlihat nahoistaan ja luistaan. Valmista pesto. Voit käyttää myös kaupan. Pilko herkkusienet pieneksi silpuksi, kuutioi kurkut, revi lehvät ja rukkola. Mätä kaik sikinsokin astiaan ja mausta todella anteliaalla pestomäärällä. Paahda pinjansiemenet ja liitä joukkoon. Ruokaile harvinaisen täyttävä salaatti, silti ilman hiilarihumalaa. (Suluissa mainitut istuvat joukkoon myös sulavasti.)

Balsamico-sienet

  • valkosipulinkynsi
  • 200g tuoreita herkkusieniä
  • 1 rkl balsamicoa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl kuivattua rosmariinia
  • hieman kuivattua oreganoa

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Hienonna valkosipulinkynsi ja sotke muihin aineksiin. Sekoita seos kunnolla sieniin ja kaada koko komeus leivinpaperoidulle pellille. Tuuppaa uuniin vartiksi ja nauti paahteisista nappisienistä (button mushroom).

26.10.2007

Ehtoollinen goes focaccia

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Leipää,Leivonta — Meri @ 17.27

Lienee vähän outoa postata saman reseptin kolmaskin sovellus, mutta otan sen riskin. Nämä viritykseni nimittäin paranevat kerta kerralta. Kyseessä edelleen gluteenittoman Ehtoollisleivän ohje, jota tällä kertaa sudittiin uuteen uskoon italialaiseen malliin. Ja ilmeisen onnistuneesti, sillä Epäluuloinen Lihansyöjä söi koko leivän miltei saman tein, seisaaltaan.

focaccia

Pyhä pannuleipä (puolikas ohje alkuperäisestä)

  • 0,75 dl tattarihiutaleita
  • 0,5 dl maissijauhoa
  • 0,25 dl Jytte-jauhoa (gluteeniton jauhoseos)
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 0,25 dl oliiviöljyä
  • 1 dl juustoraastetta
  • n. 1 dl kesäkurpitsaraastetta
  • 1 dl soijajogurttia (tai piimää, jogurttia tms.)
  • kuivattua rosmariinia, suolaa, pinjansiemeniä

Uunin nappulat 200 asteeseen, aineet sekaisin ja leivinpaperille läpsytellen sopivaksi rieskaksi. Rouhi päälle suolaa ja ripottele rosmariinia ja pinjansiemeniä. Taputtele siemenet ja yrtti vielä vähän kiinni pintaan ja lykkää uuniin. Vahtaile hieman, paistoajat vaihtelevat. Ainakin se 20 minuuttia menee oman leipätehtaani uunissa.

Siirryin ensimmäisen leipokerran jälkeen puolikkaaseen taikinaan, sillä ehtoollisleipä ei säily yhtä hyvin kuin tavallinen. Leivänkulutukseni on niin vähäistä, että viikko muovipussissa saa aikaan homeilmiön. Tämä määrä menee joutuisammin ja miksei voisi pakastaa. Vaan turha pakastella kun niin on nopea pyöräyttää! Ehtoisaa ehtoollista, sekalainen seurakuntani 😉

Ps. On täällä oikeaakin focacciaa tehty, toisenkin kerran.

22.10.2007

Perulainen ceviche suomalaisessa seurassa

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,Kala — Meri @ 21.12

Satu Hassi kertoo Hyvä Terveyden Kevytkokki-lehdessä karsineensa ruokavaliostaan turhat hiilarit ja raffinoidut tuotteet rintasyövän löytymisen jälkeen. Jutun yhteydessä eurokansanedustaja Hassi esittelee myös houkuttavan ohjeensa perulaisen cevichen valmistukseen. Samassa jutussa on vaihtoehtona myös Suomenlahden ceviche siiasta, mutta kalatiskin tarjoiltua minulle vain kuhaa, suomalainen siika jäi lehdellä soittelemaan. (Ai kekä kevitse? No tema.)

ceviche

Optimoin ohjetta vain sen verran, etten satsannut tuoreeseen korianteriin vaan käytin persiljanipun jämät pois. Korianteri olisi varmasti ollut huomattavasti maukkaampi versio, mutta eipä tässä miedommassakaan vaihtoehdossa valittamista ole. Resepti on helppo ja terveellinen ja maultaan mukavan puhdas. Hyvää, kunhan suolaa muistaa ropsia riittävästi. Alla alkuperäinen ohje.

Perulainen ceviche

  • 0,5 kg nahattomia tuoreita kuhafileitä
  • 3-4 limettiä
  • suolaa
  • 1-2 cm vahvaa chiliä
  • nippu tuoretta korianteria

Paloittele kuhafileet suupalan kokoisiksi. Purista limeteistä mehu ja kaada se kalojen ylle. Lisää sopivasti suolaa, älä ihan hellimmällä kädellä. Toisaalta sitähän voi aina lisätä myöhemminkin. Ei siis tönkkösuolaustakaan. Hienonna chili ja korianteri ja lisää samaan soppaan. Sekoita hieman ja anna maustua pari tuntia. Hassi kehoittaa nauttimaan perunan, leivän tai salaatin kanssa, kukkakaali kuulemma kelpaa erityisen hyvin. Ceviche säilyy jääkaapissa usemman päivän.

Huolimatta Sadun kehoituksista lipesin rintamasta ihan huolella, kun lupausteni lunastelussa ja punajuurten himossani harhauduin viimein Pastanjauhajien balsamicojuuresten pariin. Uunissa hautuneet juurevat maut ja limemarinoitu siika vierastivat toisiaan sen verran, etten lähde suosittelemaan tämän suhteen jatkamista, mutta molemmat erikseen olivat hurmaavia.

juurekste

Balsamico-juurekset

  • punajuuri(a)
  • porkkana(a)
  • peruna(a)
  • (palsternakkaa, lanttua, naurista, keltajuurta… miksei?)
  • valkosipulinkynsiä
  • oliiviöljyä
  • balsamicoa
  • suolaa, pippuria
  • hunajaa
  • rosmariinia (isselläin on vain kuivattua, tätä sillä hellällä kädellä)

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja lohko juurekset melko ohuiksi lohkoiksi ja lykkää uunivuokaan. Suihkuta tai lorota päälle oljaa, roiski balsamicoa, rouhi suolaa ja pepaa, valuta hieman hunajaa ja viimeistele rosmariinilla. Kuori valkosipulinkynnet ja tuuppaa joukkoon. Uuniin ja malttia noin 35 minuuttia. Vaikken muuten ole erityinen perunasta pitäjä, tällä käsittelyllä se kyllä aateloitiin.

21.10.2007

Toinen ehtoollinen: Punainen

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Leipää,Leivonta,Optimoidut — Meri @ 21.49

punainenehtoollinen

Leipomani gluteeniton Ehtoollisleipä oli loppujen lopuksi niin makuni ja etenkin mahani mukainen, että jo tänään pistin seuraavan satsin tulemaan. Koska leivänkulutukseni on melko olematonta, tein puolikkaan taikinan. Nesteenä en edelleenkään voinut käyttää alkuperäistä piimää maidottomuuden vuoksi, mutta korvasin sen tällä kertaa maustamattomalla soijajogurtilla ja lorauksella soijamaitoa. Lisäksi värjäsin ja maustoin taikinan pienellä punajuurella, jonka raastoin joukkoon. Maukasta, kaunista ja melkein rapeaa! Pinnassa seesam.

18.10.2007

Treeniä ja tofukaalikeitto

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Optimoidut,Soija,Soppa,Vegan,Vege — Meri @ 8.22

Eilen vihdoin pääsin tyyppaamaan kesän lopulla Kalasatamaan avattua uudenlaista treenisalia, GPP Gymiä. Ajoittain olen hikoillut kyllä amerikkalaisen Crossfitin tahtiin, mutta nyt on oikeanlaiset vermeet ja joukkotreenit. Seura pieksää tietysti aina kovempiin suorituksiin, mikä on mahtavaa.

Kotona odotti maustamattoman tofun jämä, joista piti viritellä jotain iltapalaa. Selailin joskus parjaamaanikin Tofu-keittokirjaa ja bongasin mainion reseptin, sillä kaapista löytyi kaikkea tai ainakin kaikelle korvike. Laitan ohjeen sellaisenaan kuin se kirjassa on, mutta itse käytin ihan normikaalia ja tavan sipulia.

tofukaalikeitto

Savoijinkaalikeitto

  • 1 pkt maustamatonta tofua (270g)
  • 500 g savoijinkaalia
  • 3 salottisipulia
  • 3 rkl wasabia
  • 3 rkl raastettua inkivääriä
  • 2 rkl misoa
  • 7 dl kasvislientä
  • seesamiöljyä
  • (suolaa)

Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi, suikaloi kaali ja leikkaa sipuli ohuiksi renkaiksi. Paista tofukuutioita kattilassa seesamöljyssä viitisen minuuttia ja lisää sitten kaali, sipuli ja raastettu inkivääri. Kuullottele hetki. Lisää kasvisliemi ja mausta misolla ja wasabilla. Lisäsuola oli mielestäni tarpeeton kasvisliemikuution ja mison lisänä, mutta maistamallahan se selviää. Anna kiehua vartin verran, niin että kaali pehmenee. Nauti hieman jäähtyneenä.

Keitto oli juuri sellaista kuin kaipasin, lämmintä, maukasta eikä liian monimutkaista. Wasabi ja miso ovat täydellisiä yhdessä. Silkka keeper, kuten Tofu-kirjakin.

16.10.2007

Ehtoollisleipä

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Leipää,Leivonta — Meri @ 18.14

Otsikko on ehkä lievästi provosoiva, mutta sillä nimellä kuulin tästä leivästä ensimmäisen kerran. Ja onhan siinä nyt jotain ihan erityisen päheetä, jotta leivottu on kakkua ja känttyä mutta että ehtoollisleipääkin. Vai olenko se vain minä?

Kyseessä on Karjalohjalla sijaitsevan Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen leipä, vieläpä gluteeniton. Sain ohjeen henkilöltä, jota silmällä pitäen varustelin siskoni 30-vuotispäiville juuri Ellen Svinhufvudin juhlakuntoon. Tämä leipä on kuulemma parasta gluteenitonta leipää, jota hän on keliakiauransa aikana syönyt. Ja minun Ellenini on tietysti parasta paakelsia, mistä kehusta muulinrinta röyhistyy paksuksi kuin biisonin.

ehtoollinen

Heponiemen leipä (gluteeniton)

  • 1,5 dl tattarihiutaleita
  • 1 dl kokomaissijauhoa (käytin kyllä tavan maissijauhoja)
  • 0,5 dl Jytte-jauhoa (luontaisesti gluteeniton jauhoseos)
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 50 g margariinia
  • 1 dl juustoraastetta
  • 2 dl piimää tai muuta nestettä, käytin kauramaitoa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää juustoraaste, sekoita hyvin ja lisää sitten neste ja sula rasva. Muodostele leivinpaperille n. 15 cm halkaisijaltaan oleva leipuska ja pinnoita siemenillä jos olet oravalle sukua. Muulihan on ja kurpitsansiemenet maistuivat mainiosti.

Saamani ohjeen mukaan leivälle riittää noin 10 minuuttia uunissa, mutta itse paistoin kyllä melkein puoli tuntia, mikä oli aika sopivasti, muttei yhtään liian pitkään. Anna leivän vetäytyä ja mutustele sitten (on meinaan mureaa) menemään margariinin kera. Leivän jännittävä maku houkutteli kokeilemaan myös hillon kera teeleipätyyliin, ja omilla pikku sorkillani kokoonkeittämäni kirpeä herukkahillo viipyily keltaisen ehtoollisleivän seurassa oikein hyvin. Juustona edusti jälleen Tanskan kuminaihme.

[se voi näyttää suurelta suklaakeksiltä, mutta se on silti leipä eikä osallistu haasteeseen]

ehtoollinen2
Huvikseni laskeskelin ravintoarvot noin suunnilleen ja sadassa grammassa on kalssuja 236, prodea 4,9g, hiilaria 23,5g ja rasvaa 13,9g. Rasvat vähän korkeammalla kuin ruispalassa, mutta hiilaria vain noin puolet. Että niistä biisoninmitoistakin pääsee kyllä pikkujoulukuntoon vaikka tätä nauttisi siipaleen tai pari.

Edit 21.10.2007: tein taas ehtoollisleipää, tällä kertaa puolikkaan annoksen. Käytin nesteen tilalla soijajogurttia ja lorauksen soijamaitoa ja lisäsin taikinaan pienen punajuuren raastettuna. Pintaan painelin seesaminsiemeniä. Leipä oli vielä edeltäjäänsä maukkaampi ja rapeampi. Reseptistä tuli sikälikin vakkari, että sen gluteenittomuus tuntuu sopivan muulin mahalle oikein hyvin, vaikkei keliakiaa onneksi olekaan. (Toinen ehtoollinen: Punainen)

15.10.2007

Hei hoi hauki ja helppo hapankaalikala

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kala,Uunista — Meri @ 9.19

Haukea päädyin kokeilemaan, kun se oli halvin kala mitä hallin tiskiltä löytyi. Ja eihän se hullumpaa ollut, ainakaan tämän Puolen kilon voikeittiön Jamieltä bongatun ohjeen mukaan valmistettuna. Seurana samasta hallista ryövättyjä artisokkia ja kalamataoliiveja. Toki inspiraatiota ylläpitämässä myös kukkakaalimuusa.

hauki

Tämäkin on iisipiisiä arkiruokaa, johon käy varmaan yhtä hyvin sei kuin turska tai mikä tahansa muukin kalapala. Hapankaalin maku pehmenee uunissa lempeäksi ja kaurakerma pelastaa maidottoman päivän.

Naurava turskan kallo

  • 1 pkt pakasteturskaa tai -seitä, mielellään paloina
  • 1 pkt hapankaalia
  • 2 dl kevyttä kaurakermaa (Kevyt ruoka 6%)
  • n. 2 dl juustoraastetta
  • pippuria, (suolaa)

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Huuhtele hapankaali lävikössä jos haluat siitä hieman miedompaa. Läväytä kaali uunivuoan pohjalle. Nosta päälle jäiset kalapalat. Sekoita kermaan juustoraaste ja mausta pippurilla, tarkista suola. Kaada seos vuokaan kalojen ja kaalin ylle ja anna paistatella uunin lämmössä noin 40 minuuttia. Seuraksi raikas salaatti kuten sanonta kuuluu.

haukea
Itse käytin juustona Tanskasta tuomaani vahvanmakuista kuminajuustoa, joka kimpale teki arjesta juhlaa! Ja Jäämeren rannalta löytyi naurava turskan kallo.

19.5.2007

Noutopöydän saalis ja apinan purilainen

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Optimoidut — Meri @ 22.35

Mikä mahtava keli tänä toukokuisena lauantaina, juuri omiaan aamuisille torikahveille. Torikahvi on sitä paitsi aitiopaikka ihailla kojujen valtavia vihannesvuoria. Myynnissä oli mm. hunajanauriita. Ja kotimaisia porkkananippuja! Kalatiskien tuoksu (ehdottomasti tuoksu, ei haju), lokkien kirku, ihmiset korit käpälissään ja päivettyneet torimyyjät. KESÄkesäKESÄÄ!

Seuraavan kahvin nautin junassa matkalla 60v.-juhliin, tosin juna vei vain Vantaalle ja sieltä jatkui matka auton kyydissä. Matkalla ilahdutti seuraava kyltti: Kesämiestentie. Sielläkö ne onkin, Vihdissä 😀 Ettekä oo mitään sanoneet.

atria

Kolmannet kahvit imaisin (Vana Tallinnin kera) vasta tämän noutopöytäaterian jälkeen (plus yhden santsin). Ruoka oli hyvää perusruokaa, kiva setti sapuskaa myöa lihattomalle. Joustavasti tosin pistelin yhden lihapullan kyllä menemään. Kuva piti ottaa, kun pöytäseuralaisia nauratti tuo punainen yllätykseni keskellä pääruokaa. Eikö kukaan muu muka ole pienen makean tarpeessa ennen ateriaa?

Hyvien kemujen jälkeen piti vetäytyä juhlatamineista sohvan uumeniin katsomaan tuoreimmat Lostit ja nälkähän se aina palaa uskollisesti, sama se paljonko on syönyt aiemmin. Tehtiin pitkästä aikaa apinakeittiön omia burgereita, iisipiisiä ja herkullista. Tärkeimmät osat pysyvät, lisukkeita joskus varioidaan. Tänään uutuutena oli ananas.

burger

Monkeyböögö

  • kananrintafilee
  • cheddar-sulatejuusto
  • suuria salaatinlehtiä
  • tomaattia
  • suolakurkkua
  • ketsuppia
  • majoneesia
  • ananasrengas

Paistele kana kypsäksi ja mausta haluamallasi tavalla, suolaa nyt ainakin. Asettele suuri salaatinlehti tai pari pohjaksi, sommittele kana päälle ja sijoita cheddar lämpimälle siivekkäälle sulamaan. Sitten eikun vaan tomaattia, suolakurkkua ja ananasakäämä sekä kaikenmaailman sooseja ja vähän vilpasta lehtikattoa päälle. Syöminen on sotkuisaa vaan kukapa siitä piittaa. Maha täyttyy ja mieli on hyvä. Aaaaah.

1.10.2006

Orto-piparkakut

Filed under: Alakarppi,Herkut,Nuts!,Optimoidut — Meri @ 11.53

Tätä ohjetta kokeiltiin tunettuna samaan tarpeeseen kuin “leipää” eli ilman herkkuja ei ihminen elä dieetilläkään. Lopputulos oli erinomainen. :-p

  • 1,2 dl mantelijauhoa
  • 3 rkl saksanpähkinöitä
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 rkl kanelia
  • ripaus muskottia
  • 2 rkl kuivattuja mustikoita tai muita kuivattuja marjoja
  • 0,8 dl rusinoita
  • 1 muna

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Jauha tai murskaa saksanpähkinät rouheeksi. Sekoita kaikki aineet keskenään massaksi. Levitä taikina pellille leivinpaperille kostutetuin käsin laajaksi ja tiiviiksi suorakaiteeksi/neliöksi (rusinan paksuiseksi). Paista uunissa n. 20-30 minuuttia kunnes “piparkakut” ovat kauniisti ruskeita. Anna jäähtyä ja leikkaa osiin. Todella hyviä!

Alkuperäisessä ohjeessa oli muuten jokin maustesekoitus vielä lisänä, joka jäi arvoitukseksi. Lisäksi pähkinöitä voi toki varioida, miksei kaikkea muutakin. Näin ainakin toimii ja mahtava tuoksu leviää asuntoon.

Edit: pieni annos kookoshiutaleita paransi keksejä entisestään! Eläköön herkullinen tuotekehittely.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress