MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

19.12.2007

Älä ota sitä vakavasti

Filed under: Kala,Maidoton,Soija,Sushi — Meri @ 22.05

tunasushi

Vaikka sushi onkin tärkeää, ei siihenkään tule suhtautua niin suurella kunnioituksella, etteikö se voisi kotiutua kohtuuhelppojen arkiruokien joukkoon. Omassa köökissäni sushia syntyy helpommin, kun jokaisen riisipalleron ei tarvitse olla millilleen. Kalliit ja hankalammin hankittavat kala ja avokadokaan eivät ole välttämättömiä, kun purkkitunalla ja tofullakin selviää. Ainakin hetken.

Nämä purkkitunaiset sushit saivat innoituksensa Ichibanissa hetki sitten lounaan sijaan listalta nauttimistani paloista nimeltään tonnikalasalaatti. Ihan perusraastepöydästä ei ollut kyse eikä makaroonitonnikalasotkustakaan (joista molemmista kyllä pidän), vaan omaan makuuni maistuvan makuelämyksen tarjonneista herkkupaloista. Kysyin annoksen ainesosia ja ne kerrottiin minulle ilahduttavan auliisti.

Sittemmin metsästin vielä koekeittiöni tueksi oikeansuuntaisen ohjeen blogista nimeltä My Korean Kitchen. Kokeilin palojen valmistusta sekä blogin tapaan kurkkuun kietoen että Ichibanin malliin norikääreellä. Jälkimmäiset olivat kaksihenkisen raatimme selkeät suosikit.

tunasushi2

Tonnikalasalaatti sushissa

  • sushiriisiä
  • purkki tonnikalaa
  • n. neljännes sipulista
  • 3 raputikkua eli surimia
  • kurkku(-a)
  • 3 rkl majoneesia (jopa Finduksen rasvaton oli okei)
  • suolaa, pippuria
  • (nori-merileväarkkeja)

Valmista sushiriisi ohjeen mukaan. Valuta tonnikalasta öljy. Hakkeloi sipuli ja sekoita se tonnikalaan. Silppua myös surimitikut pieneksi ja lisää seokseen. Valmista “salaatinkastike” maustamalla majoneesi kevyesti suolalla ja pippurilla ja pyöräytä se sitten muiden ainesten joukkoon. Jos haluat kääriä palasi kurkkuun, kuori vihreä pitko ja suikaloi siitä kuorimaveitsellä pitkiä suikaleita. Mikäli luotat sanaani Ichibanin version paremmuudesta, kuutioi pätkä kurkkua täytteen joukkoon.

Muodostele sushiriisistä kostutetuilla käsille melko matalia riisipallosia. Kietaise palleron ympärille joko kurkkuliuske tai vaihtoehtoisesti noriarkista saksilla suikaloimasi pala. Ympärille kietaistava aines saisi ylittää riisipallon korkeuden, jotta täyte pysyy riisin päällä. Kurkku pysyy hienosti, noria voi hieman kostuttaa, jotta se liimautuu kiinni. Seuraavaksi voit mättää tonnikalaseosta näin muodostettuihin kuppeihin ja simsalabim, juuv gat salad.

Jos tunatäytettä jää, kuten meillä, siitä voi kääriä peräti kokeellisia makeja, jolloin täytteellä ikään kuin korvataan makin riisi. Seuraksi vaikka kurkku- tai porkkanasuikaletta, jos paloitteluenergiaa piisaa.

tunamaki

Seuraksi sopivat hyvin aiemminkin testatut savutofunigirit. Koska kyseessä todellakin oli arki-illan arkiruoka tuttuakin tutummassa seurassa, jätin jännittämisen sikseen ja leikkelin tofun taiteellisesti reiluiksi paloiksi. Riisipallot puolestaan pyörittelin tavanomaista pienemmiksi, näin sain aikaan tyylikkään proteiinipainotuksen. Kuten havaitsette, tofunigirit näyttivät nyt enemmän sieniltä kuin viimekertaisilta diivoilta. Mutta ei piä tehä ruoanlaitosta liian hankalaa tai voi vahingossa tulla liian kova nälkä. Se aiempien versioiden noripala tosin parantaa makua.

tofunigirit

Kääräisin vielä pari temakia riisistä, savutofusta ja wasabista. Tässä näytillä myös atrianaloitusvaihe lautasella. Ei autenttisen japanilaista, mutta helppoa ja hyvää. Soijan, wasabin ja garin seurassa, luonnollisesti.

temakit

sushionaplate

18.12.2007

Leikkivä keittiö leipoo

Filed under: haasteet,Leipää,Leivonta,Maidoton — Meri @ 17.52

piparkakkuleipä2

Piparkakkuleipä kuulostaa vähän samalta kuin hiekkakakku, hassulta ja melkein herkulliselta, silti epätodelliselta. Aika lapsekkaalta, ainakin. Varmaan juuri siksi alitajuntani idean kehittelikin. Et leikitääks keittiöö! Tää olis Leipuri Hiiva ja leipois leipää et aikuiset olis tyytyväisii mut sit se leipä maistuis ihan piparilta ku tää lapsi tykkäis siitä enemmän.Tää olis löytäny verkosta tällasen Myllyn parhaan ohjeen ja tän isoveli olis hakenu tälle sen kaljan ja sit tää pistäs aika paljon omiaan ku tää olis sellanen loiva tai joku.

piparkakkuleipä3

Pikkumuulin piparkakkuleipä

  • 3 dl jouluolutta
  • 1 dl omenasosetta (sokeroimaton, löysähkö)
  • 1 dl mämmimaltaita
  • 25 g tuoretta hiivaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,75 dl tummaa siirappia
  • 0,5 rkl fenkolinsiemeniä
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl neilikkaa
  • 0,75 tl inkivääriä
  • 0,5 tl pomeranssinkuorta
  • 2 dl ruisjauhoja
  • 2 dl hiivaleipäjauhoja
  • 2 dl vehnäjauhoja

Voitele vaikka öljyllä kevyesti yksi pitkulainen leipävuoka tai muffinssivuoka (12 kpl). Jos käytät silikonista vuokaa, voitelun voi unohtaa. Lämmitä olut kiehuvaksi ja lisää siihen mämmimaltaat sekä omenasose. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja murusta sitten joukkoon hiiva. Lisää suola, siirappi ja mausteet ja alusta jauhot joukkoon vähitellen. Peittele taikina liinalla ja anna kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.

Uunin voi nyt käynnistää. Jos teet vuokaleipää, säädä asteita 175, sämpylät syntyvät muffinssimuoteissaan 200 asteessa. (Älä yritä paistaa molempia yht’aikaa, se ei meinaan onnistunut vaan muffat jäivät raaoiksi. Söin ne silti, maku oli mahtava.) Kaada taikina valitsemaasi vuokaan ja paista leipää uunin alatasolla n. 40 minuuttia. Muffinssisämpylöille riittää pikaisempi löyly keskitasolla, noin 20 minuuttia. Anna leivän tai sämpylöiden jäähtyä rauhassa vaikka ritilällä.

piparkakkuleipä4

Sitku se leipä ei enää olis kuumaa niin tää leikkais palan ja laittas ainaki NÄIN paljon voita ja sit tää olis että hähhähhää, mulla onki piparileipää. Sit tän veli maistais kans ku tää antas sille palan hakiksena siitä kaljasta ja sit se veli ilmottas tän Joulukuun ruokahaasteeseen ja sit tää ohje vallottas maailman ja täst tulis oikee leipuri!

13.12.2007

A1-/A2-maitoproteiini: ristiretki jatkuu

Filed under: Lätinää,Maidoton,Terveys — Meri @ 14.14

Hetki sitten HS:n yleisönosastolla kirjoitettiin maidon sisältämien A1- ja A2-proteiinien eroista, kuten Monkeyssakin referoin. Kirjoitus on toistaiseksi kerännyt Hesarissa vain yhden vastineen, kun professori Kari Salminen kirjoitti eilisessä 12.12. lehdessä otsikolla Maidon proteiinia syytellään turhaan. Salmisen mielestä tutkimustulokset eivät osoita yhteyksiä tautien ja A1-maidon välillä, vaan esim. mahdollinen yhteys diabetekseen on vain yhden tutkijaryhmän hypoteesi. Voi olla, että yhteyttä ei ole. Silti olen enemmän kuin tyytyväinen, kun asiaa nyt tutkitaan. Kaikki uudet asiat ovat ensin vain yhden ryhmän tai yhden henkilön ajatuksia. Kehitys kehittyy, tiedättehän.

Mutta mielenkiintoisempiakin uutisia on liittyen A1-/A2-problematiikkaan. Juhana Harju käsittelee aihetta erinomaisessa blogissaan Aamiainen ruohikolla useampaankin otteeseen. Ko. blogista löysin mm. tiedon, että A1-proteiini hajoaa juustojen kypsytysprosessissa. Eipä ihme, että juustot sopivat itselleni edelleen ongelmitta. Riivasin Juhanaa hieman lisää, ja ilmeisesti myös lähes kaikki vuohenmaito on A2-maitoa, samoin kuin pääosin ranskalaisten lehmien maito.

Lisäksi laitoin Juhanan kehoituksesta e-postia Valion tutkimusosastolle ja kyselin, hajoaako proteiini mahdollisesti myös muissa maitotuotteiden valmistusprosesseissa, kuten vaikka jogurtin. Samalla kysyin heidän yleistä kantaansa A1-/A2-proteiinikeskusteluun, jään odottamaan vastausta kieli pitkällä.

Odottaessani aion juhlia kokeilemalla pitkästä aikaa vuohenjuustoista ruokaa. Tämähän on varsinainen joulu. Joyeux noël, jotta ranskalaisille lehmillekin menee jakeluun!

8.12.2007

Suikale muulin elämää

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Maidoton,Soija — Meri @ 19.37

soijaakungpo

Olen aiemmin markkinoinut soijarouhetta ihan satasella ja tuskin mainonnalta tulevaisuudessakaan vältytte. Nyt kuitenkin laajentelin repertuaaria rouheesta, tofusta ja tempehistä suikaleisiin, joita olen joskus kyllä laitellut, mutta vain kerran sen verran onnistuneesti, että kokeilusta on kannattanut blogata. Vähitellen elo suikaleiden kera alkaa ottaa tuulta alleen ja aivan ehdoton oli tämä Kurpitsamoskasta bongattu kung po -ohje, johon sijoitin suikaleita normaalisti sovelletun kanan ja Kurpitsamoskan käyttämän seitanin sijaan.

Tässä vielä ohje, joskin samoja latuja kuljin kuin Moskakin.  Onhan se vaan saatava omaankin keittokirjaan ettei katoa! 😛

Kung po soijasuikaleista

  • pari kourallista soijasuikaleita
  • soijaa

Keitä suikaleita vedessä viitisen minuuttia, kaada sitten siivilään ja puristele liioista nesteistä. Siirrä suikaleet astiaan ja roiski päälle reilusti soijaa. Aseta jääkaappiin marinoitumaan ainakin reiluksi puoleksi tunniksi.

Kastike

  • 2 rkl soijaa
  • 2 rkl riisiviinietikkaa (tai omena- tai punaviini-)
  • 2 rkl vettä
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl maizenaa (käytin perunajauhoa, mutta liisteröityi hieman, maizena toiminee paremmin)
  •  1 rkl seesaminsiemeniä
  • 2 tl hunajaa
  • (tilkka kolaa – ei ollut, passasin)

Sekoita aineet valmiiksi odottamaan tähtihetkeään.

  • cashew-pähkinöitä
  • valkosipulimurskaa tai tuoretta
  • sipuli
  • pala tuoretta chiliä tai chilitahnaa
  • paprika

Kuumenna paistinpannu tai kasari ja paahda siinä cashewt. Paloittele sipuli ja paprika puikoilla syötävän kokoisiksi lohkoiksi, hienonna valkosipuli ja chil. Siirrä pähkinät sivuun ja kuumenna pannulla hieman öljyä. Paistele sipulia, valkosipulia ja chiliä tovi. Lisää joukkoon marinoidut soijasuikaleet ja kuumottele kunnolla, väriäkin saa tulla. Ynnää paprika ja anna muhinoida vielä sen verran, että paprikat hieman kypsyvät. Lisää joukkoon pähkinät ja kastike, sekoita vielä nopeasti. Valamis!

Oheen täysjyväriisiä tai muuta. Napaan nautitaan mieluiten puikoilla, ainakin itse olen aina tunnelmissa kun pääsen niillä napsimaan. Helkkarin hyvää ruokaa tämä. Kiitsa, Kurpitsa.

Soijallahan on muuten ties minkälaisia hyviä ominaisuuksia, joista kuulenette lisää, kunhan vihkiydyn toden teolla eilen lainaamani Pekka Heinäsen kirjan Sydänystävällistä soijaa saloihin ja eritoten resepteihin. Pidän kirjasta jo nyt. Soija 4-eva.

7.12.2007

Rapeat keksit (gluteeniton)

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Leivonta,Maidoton,Suklaa — Meri @ 10.14

Pakko blogata näitä ohjeita pois alta, kun muuten jäävät kokonaan. Ja sehän olisi sääli. 🙂 Näitä tuoreimmassa Maku-lehdessä ohjeistettuja keksejä kokeilin pienen erän tulevaa viikkoa varten, joksi lupasin tehdä keliaakikollekin sopivaa snäkkiä erääseen tilaisuuteen. Keksit ovat aivan erinomaisia, rapeita mureita ja tuoksuvia. Joskus tuntuu muuten ärsyttävältä erikoisruokavalioon sopiviksi mainitakaan, kun joillekin se tarkoittaa toisen kastin kurmeeta. Mutta sitten taas, se on tärkeä tagi kun itsekin etsii ohjeita. Näistä pidettiin ruokavaliorajoista piittaamatta!

gluteenitonkeksi

Ohje on lehdessä nimellä Daim-piparit, mutta itse käytin Brunbergin minttutoffeepaloja. Enkä keksi, mikä näistä pipareita tekee, että josko olis kekuja vaan. Eihän nimi kekua pahenna? Tai makua.

Kekut (n. 55 kpl)

  • 200 g margariinia
  • 2 dl sokeria
  • 1 muna
  • 2 rkl siirappia
  • 4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (esim. Jytte)
  • 1 dl kauraleseitä
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 ps eli 100 g Daim-rakeita tai muuta suklaata

Säädä uuniin asteita 180. Vaahdota sokeri ja rasva. Lisää muna ja siirappi hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet ja suklaa keskenään, lisää taikinaan. Ota taikinasta lusikalla kokkareita leivinpaperoidulle pellille ja painele jauhotetuin tai märin käsin ohuiksi kakkaroiksi. Paista kymmenisen minuuttia ja anna jäähtyä rauhassa.

Maidottomalla margariinilla ja suklaalla ohjeestä saa myös maidottomaan ruokavalioon sopivan. Maidottomia suklaita ovat monet tummat sekä esimerkiksi Wiener Nougat ja Mignon. Maidottomia ohjeita löytyy lisää blogista Mamman maidoton marjapiiras. Gluteenittomia reseptejä tehtailee toisinaan Mihako blogissaan Sitä sun tätä ja jos englanti taipuu, niin Gluten-Free Goddessia voi suositella.

5.12.2007

Kolmesti haukeava

Filed under: Arkiruoka,Kala,Maidoton,Soppa,Uunista — Meri @ 10.11

Olimme viikonloppuna häissä, joissa pääsin mm. tantsuamaan humppaa! Ja minkä biisin tahtiin; mahtava peräsin ja pulleat purjeet… Hyppivästä hyörinnästä on jopa video. Sitä ei tosin YouTubessa nähdä.

Häissä toteutui myös yllättävä diilauskeikka, sain nimittäin aika läjän tuoretta, ilmeisesti lohjanjärveläistä(?) haukea. Viime päivät on siis menty hyvässä kalassa ja hauesta on viritelty muutamankin sortin eväs. Aluksi armas Lihansyöjä valmisti haukimureketta ja paistoi vielä voissa fileitä seuraksi. Aterialta jääneitä fileitä olen sitten soveltanut monenlaiseen purtavaan, parhaalla menestyksellä kalasoppaan.

haukea

Murekkeen ohje on Ruokalan luottokamaa, maku oli hyvä, mutta koostumus on todella täyttävä. Semminkin, kun samaan syssyyn nauttii niitä paistettuja fileksiä. Murekkeen ohje on tässä kokonaisuudessa, vaikka siitä tehtiin pienempi versio. Kerma korvattiin Monkeyssa kevyella ruoanlaittoon tarkoitetulla soijakermalla.

Kalamureke (hauesta)

  • 1 kg haukifileetä
  • 8 dl kermaa
  • 4 munaa
  • suolaa
  • valkopippuria
  • muskottia
  • raastettu sitruunan kuori
  • cayennepippuria

Jauha kala lihamyllyssä kolmesti tai sauvasekoittimella hienoksi. Suolaa massa ja anna lepäillä puolisen tuntia. Lykkää uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kalamassaa taas tehosekoittimessa ja lisää siihen munat yksitellen. Lisää lopuksi kerma ohuena nauhana. Mausta massa ja kaada terriinivuokaan (käytimme tavallista leipävuokaa) ja anna paistella uunissa tunti-puolitoista, vesihauteessa. Massan maku kannattaa tarkastaa ennen uuniin laittoa.

Perunat olisivat varmaan sopineet murekkeen kera. Nyt mureketta syötiin marinoitujen herkkusienien (timjami-rosmariini, pelittää!) ja huvipuistosalaatin kanssa. Maku oli mukavan sitruunainen ja kotoisa. En kyllä ymmärrä miksi kotoisa, kun ei lapsuudenkodissani juuri haukea ole näkynyt eikä hirveästi kaloja muutenkaan. Omassa kodissanikin hauki on vieraillut vain kerran, jossei Ultra Bran Haukea lasketa. Silti.

mureke

Paistetut haukifileet

  • haukifileitä
  • voita
  • suolaa

Suolaa fileet. Voita pannuun ja paistoon! Tarkista jälleen suola ja syö.

Haukisoppa syntyi vanhaan hyväksihavaittuun malliin tomaattimurskapohjaan, johon lisäsin kalan ohella kasviksia, katkarapuja ja maustoin yksinkertaisesti kalafondilla. Sopat sopii syksyyn ja talveen. Ja suuhun.

haukisoppa

Ruokien kuvaaminen oli taas haasteellista haasteellisempaa, mutta saanette idean. Apinanruokakeittiö lähettää suurterveiset kalastajille ja kiittää saaliista! Hmm, vielä tunnustan, että ainoastaan Lihansyöjä ei ollut häissä lihapatojen äärellä, vaan minäkin. Kasvisruoka kun sisälsi maitoa. Eikä se lihapata hullumpaa ollut 😛 Sääli, että ne hiukopalaksi aiotut karjalanpiiraat jäivät maistamatta. Josta tuleekin mieleeni, että supikkaita voisi taas sommitella. Ja mustikkakukkoa!

Porkkanakeikkiä kaikille

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Leivonta,Maidoton — Meri @ 0.00

porkkanakeik

Tämä gluteeniton porkkanakeikki onkin jo featannut kuvissa pippuroitujen hedelmien ja kauravispin seurassa. Ohje on peräisin koulukaverini äidiltä Taimilta, joka on pitkän keliaakikko-historiansa aikana ehtinyt hioa reseptin täydelliseksi. Ohjeen kerjäsin sen jälkeen, kun olin saanut maistaa viipaleen Taimin itsensä leipomaa kakkua ja ihastunut sen aitoon porkkanakakun makuun. Maistuu kelle tahansa, erityisesti porkkanakakkukuorrutteen (katso ohje vaikka täältä, josta siis löytyy ihan tavallisen, mahtavan porkkanakakun ohje), jäätelön tai kermiksen kera.

Sorkin kaakkua ihan hieman kavioillani eli lisäsin vähän omenasosetta, vähensin hivenen sokeria ja laitoin mantelit murskeena lastujen sijaan. Tässä kuitenkin alkuperäinen ohje. Isäni kommentoi versiotani maistettuaan, että oli se hyvää, mutta olisi pitänyt tietää, ettei se ole makeaa. Minun makeani ei tosiaan taida olla sitä kaikkien suussa, suosittelen noudattamaan tätä originaalia ohjetta. Yritin kyllä ohjeistaa vanhempani kakun nauttimiseen jäden tai vaahdon kanssa, mutta minkäs teet. Hehe. Ne ihanat.

Taimin porkkanakakku (gluteeniton)

  • 3 dl porkkanaraastetta
  • 1,5 dl öljyä
  • 4 munaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1 dl rusinoita
  • 0,5 dl mantelilastuja tai -rouhetta
  • 2 tl kanelia
  • 1,5 tl suolaa
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1,5 dl gluteenittomia jauhoja (käytin Jytteä)
  • 0,5 dl perunajauhoa
  • 1 dl tattarijauhoa

Uuni lämpimäksi, 200 astetta. Voitele ja jauhota vuoka, jos syöjinä on keliaakikkoja, jauhota hirssi- tai kookoshiutaleilla. Sekoita porkkanaraaste, öljy ja kananmunat ja vatkaa hyvin sekaisin. Sotke kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen. Sekoita vielä hyvin ja kaada löysähkö taikina vuokaan. Paista tunnin verran tai kunnes kaakku on kypsä.

Enpä tiä montaa sälliä jotka ei porkkanakakulle lämpeis.

30.11.2007

Lisää pippuria! Eiku

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Herkut,Maidoton — Meri @ 12.36

pippurihedelmät

Luulin vihdoin päässeeni pippurin tai paremminkin pippureiden kimppuun jälkiruoan yhteydessä, mutta ei suinkaan! Wikipedia valisti minua jälleen ja kävi ilmi, että käyttämäni “pippurit”, rosee- ja mauste-, eivät ole pippureita lainkaan. Roseepippuri on nähkääs marja ja maustepippuri kuuluu myrttikasvien heimoon. Tai sitten joku wiksu wedättää pediaa ihan kybällä. Muistelen tosin Tinankin maininneen roseen marjaisuudesta.

Ohje on tosiaan Tinan köökistä, sen ihanan ruotsalaisen kokkikissan, joka on niin kotona omissa nahoissaan, että sitä on aina mukava katsoa. Reilu ja reipas ote ruoanlaittoon vetoaa sekin ja ohjeet ovat yleensä mielenkiintoisia. Nyt pyörivissä jaksoissa vieraillaan myös eri maissa ja tutustutaan niiden keittiöihin, mm. Tanska-jakso toi melkein tipan linssiin vaikka naurattikin, danskan ääntäminen ei ole ruotsalaisillekaan helppoa.

Reseptiin käytettiin Tinan ohjelmassa omenia, mutta mainittiin, että muutkin hedelmät sopivat. Kokeilin siis Granny Smithin käsipuoleen valtavaa sharonia, jotka elävät paraikaa kukoistuskauttaan. Se on se sama persimon ja kaki, josta on ollut aiemminkin puhetta ainakin vanhan blogin puolella.

Pippuriset hedelmät (neljälle)

  • 4 omenaa, sharonia, päärynää tai pari mangoa, ananasta tms.
  • 100 g voita tai maidotonta margariinia
  • 100 g ruokosokeria
  • 3 dl omenatuoremehua (laimensin omenasosetta vedellä)
  • 1 halkaistu vaniljatanko tai vaniljasokeria
  • 1 tl kokonaisia musta- tai maustepippureita
  • 1 tl roseepippureita

Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön ja sujauta uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Aseta uunivuoka uuniin lämpenemään. Kuori hedelmät, poista mahdolliset kodat. Voitele hedelmät pehmenneellä voilla joko leivontasudilla tai sitten ihan käsin läntäten, jos voi on vielä kovaa, se pehmenee käsissä hyvin. Pyörittele rasvatut hedelmät sokerissa. Ota lämmennyt vuoka uunista ja aseta hedelmät siihen. Iske uuniin 10 minuutiksi.

Murskaa pippurit eli marjat ja myrtit morttelissa ja sekoita niihin hieman vaniljasokeria, jos et käytä vaniljatankoa. Ota hedelmät uunista ja kaada niiden päälle omenamehu. Soseesta tehty versio toimi täysin. Levitä myös pippuriseos luonnon karkin ylle ja viskaa vaniljatanko joukkoon. Takaisin uuniin! Paistele vielä noin 20 minuuttia ja valele niin usein kuin jaksat mehusta ja hedelmistä muodostuvalla liemellä.

herccu

Nauti valmis tuote lämpimänä vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa. Itse testasin ensimmäistä kertaa GoGreenin kauravispiä, joka oli oikein ihanaista. Maku on sen verran makea, ettei sokeria tarvitse, koostumus marenkimaisen kiiltävä (vatkauksen tuloksena) ja olemus tuhdimpi kuin esimerkiksi yhtä rasvaisessa  (20%) Floran Kevytvispissä. Maku ei ole sama kuin kermavaahdossa, mutta hyvä. Meillä komboon koostui kerman ja hedelmien lisäksi gluteenitonta porkkanakakkua, jonka ohje seuraa pian. Hillitöntä herkuttelua 😛

29.11.2007

Pippurikakut uunista ulos

Filed under: Cake&Cookies,Leivonta,Maidoton — Meri @ 16.47

piparkakku

Kyse on tietysti ihan tavallisista piparkakuista eikä mistään eksoottisesta pippuripaakelsista, mutta rakkaalle piparille voi antaa uusia nimiä. Alun alkujaanhan nämä jouluiset kekut ovat saaneet nimensä juuri tuosta ärhäkästä mausteesta, maustepippurista. Näissä ei kyllä herra Pippuri vielä päässyt edustamaan, mutta seuraavaan satsiin rouhin jo sitäkin.

Ohje on voittanut Kodin Kuvalehden piparkakkukisan ja kulkeutui minulle Polkkapossun sorkissa. Nimeltään resepti on Päivin Parhaat Piparit, mutta otan nyt ihan omia valtuuksia ja nimeän napot uudelleen. Ja jos mennään teknisiin yksityiskohtiin, niin ohjeessa on pieniä muutoksia a la Muuli.

smiley

Rapeaa kristallia

  • 250 g voita (tai maidotonta margariinia)
  • 200 g/reilu 2 dl sokeria (1,5 dl:kin riittää, ja raakaruokosokeri toimii)
  • 1,5 dl siirappia
  • 2 reilua rkl kaakaojauhetta (van Houten) tai 3/4 dl kaakaojuomajauhetta (o’Boy tms.)
  • 2 tl neilikkaa
  • 2 tl kanelia
  • 1,5 tl inkivääriä
  • 1 tl pomeranssinkuorta
  • 2 munaa
  • 3 tl soodaa
  • 1 tl suolaa
  • n. 500 g vehnäjauhoja (n. 8 dl)
  • (kidesokeria)

Ota kattila esiin ja mittaa sinne rasva, sokeri, mausteet, kaakao ja siirappi. Kiehauta ja anna sitten jäähtyä. Vaahdota jäähtynyt seos sähkövatkaimella (ei se ihan hirveästi vaahtoa, mutta taikinassa ei kyllä ollut mitään vikaa). Lisää munat yksitellen ja vatkaa reippaasti. Sekoita jauhoihin sooda ja suola ja lisää kuiva-aineet seokseen varovasti sekoittaen. Aseta taikina kelmulla peitettynä jääkaappiin ja anna sen lekotella yön yli.

Kun aamu taas sarastaa, kuumentele uuni 180-asteiseksi ja kaiva taikina kaapista. Kauli pieni osa ohueksi levyksi. Levitä ohut kerros kidesokeria eli sitä ihan tavallista (raakaruokosokerikin käy hyvin) taikinalle ja kauli sokeri vielä kiinni. Ota taikinasta suurehkoja piparkakkuja muotilla ja siirrä pellille. Paistele noin 6 minuuttia, silmä ja nenä tarkkana. Valmiit kakut voi siirtää ritilälle jäähtymään. Toista kunnes taikina loppuu ja maha alkaa olla pipi sen maistelusta.

Jos joulumieltä piisaa, voit vielä koristella kaakut tomusokeri-vesiseoksella, jota kannattaa lappaa pieneen pakastepussiin ja tehdä kulmaan minimaalinen reikä. Itse lähdin tähän kelkkaan ihan ensimmäistä kertaa ja melkein innostuin, kuten kuvista näkyy. Tänään ostin kaupasta kokeeksi tohtori Oetkerin sokerikuorrutteen eikä siitä ollut mihinkään verrattuna tuon pussisysteemin kätevyyteen.

piparkakkua

Tällä reseptillä syntyi rapeita, ohuita ja kristallisia pepparskaakkoja, joista suurin osa on jo rouhittu menemään itseni ja luokkakavereideni toimesta. Opettajakin kysyi (toiveikkaana?) smiley-keksit nähdessään, että ovatkohan kyseessä samanmoiset piparit kuin Amsterdamissa. Siitä en tiedä mitään, kun tuulimyllyin maa on käymättä. Mutta sen tiedän, koska luin Turun kaupungin sivuilta, että Goethe on lausunut seuraavaa: “Vaikkei minulla maailmassa olisi kuin yksi penni rahaa, niin ostaisin sillä piparkakun.” Aamen.

Ja tiedoksenne saatettakoon, että puolikkaasta taikinasta syntyi yhteensä 54 piparkakkua. Laskin aivan itse eilen kun näin silmät tonttusen…

27.11.2007

Saikkaa kaakussa

Filed under: Cake&Cookies,Eksotiikkaa,Elävä ravinto,Leivonta,Maidoton,Nuts! — Meri @ 15.57

Oman bloginsa statistiikkaa on joskus viihteellistä lukea ja samalla oppii itsestään. Jonkinlaisesta kauhun tasapainosta kertonee MonkeyFoodiin johtaneiden hakusanojen top kolmonen, jossa keikkuvat itseoikeutetun johtajan ‘monkeyfoodin’ lisäksi lähes poikkeuksetta sekä ‘mudcake‘ että ‘terveysruoka ohjeita‘, vain järjestys vaihtelee. Myös yksittäiset hakusanat tarjoavat hupia ja näkökulmia; tällä hetkellä leveimmin sai hymyilemään ‘dannyn taustatanssijat‘. Kyllähän näillä eväillä tosin jalka jaksaa vipattaakin.

teekakku

[Kuvaa varten yritin harjoitella sitä kahdella ruokalusikalla tapahtuvaa jäätelöpalleron (tms.) kääntelyä kauniiksi soikulaksi, vaan eihän se ottanut onnistuakseen.]

Tämä ohje lopsahtaa mudcaken ja terveysruokien välimaastoon. Edelliseen sitä vetävät rasva ja sokeri, jälkimmäistä puoluetta kannattavat pähkinät ja tee. En varsinaisesti ollut tänään herkkuja vailla, mutta Suomi-Brasilia-kokki Gringan teekakku eli tealoaf tarjosi niin herkullisen idean, että sitä oli välittömästi sovellettava. Samaan syssyyn krediitit erinomaiselle Makuhaulle. Ilman palvelun satunnaista valintaa en olisi tätäkään paakelsia löytänyt, mutta koska huvitan itseäni toisinaan latailemalla sivua uudestaan juuri random-reseptien vuoksi, se osui silmiini.

Alkuperäisessä reseptissä käytetään nesteenä Earl Grey -teetä ja lisätään mausteita. Itse kokeilin mahtavan mausteista Indian Chai -sekoitusta ja lisäsin vain pähkinää. Rusinatkin korvasin taateleilla eksoottisuuden vuoksi. Kaakustani tuli aika pannari, koska piti ehdoin tahdoin kokeilla uutta minipiirasvuokaa. Tein vain neljännestaikinan (mahan, pakkasen ja kavereiden vetokyky on rajallinen) ja niinhän se ohut kakkara pääsi kärvähtämään muuta puuhaillessa. Vaan näin keksimäisenäkin maku on hyve ja erityisesti -it’s back!- banaanijäden kera. Nyt kaik yhes koos erilaisia teeluomuksia leipasemaan! Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo tee-sanasta lisää.

teekakku2

Tee kakku (leipävuoallinen)

  • 4,7 dl vahvaa Indian Chai -teetä
  • 2,35 dl taateleita
  • saksanpähkinöitä (n. 12kpl)
  • 5,9 dl jauhoja
  • 2,35 dl raakaruokosokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl suolaa
  • 1,2 dl voita tai maidotonta rasvaa (n. 120g)

Laita uuni kuumentelemaan 200 asteeseen. Voitele kakkuvuoka. Sekoita kuivat aineet ja pilko joukkoon taatelit ja pähkinät. Sulata voi ja hauduta tee. Lisää voi ja tee kuiviin aineisiin ja sekoita. Kaada seos vuokaan ja paista uunissa n. 50-60 minuuttia, kunnes kakku on kypsä. Anna jäähtyä hetki ennen kuin kumoat. Jos haluat, voit koristella kaakun tomusokerilla.

Kostukkeena tarjoiltu banajäde oli maustettu Cointreaulla, jota satsasin Tukholmanlaivalta miniputelin, kuten Gallianoa ja Xantéakin. Söpöintä viinaa koskaan! Maraboun tummaa pistaasisuklaatakin piti rahdata ja kai se on sitäkin alettava tuoda isse maahan kerta ei muilta näytä luonnistuvan. Pahoittelen epätarkkaa kuvaa, höyryt tullee pulloista läpi.
liqöör

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress