MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

16.12.2007

Välipostaus, kahvia ja pullaa

Filed under: Arkiruoka,Leivonta,Napot,Piiraat — Meri @ 23.40

Taas venkula menin puijaamaan ja nyt kaikki kahvin- ja pullanhimoiset joutuvat pettymään karvaasti. Tarjolla on näet vain teetä, piirasta ja kurkkua, venäläiseen malliin.  Jos ohjelmanmuutos tuntuu liian raskaalta, voi toisen slaavilaisperinteen mukaisesti hulauttaa votkun naamariin ja ottaa pienet ripaskat. Kyllä se elo siitä urkenee.

Vaan urkenee se piiraallakin. Viime perjantaina sisareni kyläili asujaimistollani töidensä jälkeen ja samalla kun rupattelimme viimeisimmät kuulumiset, valmistui maukas piirakka jouhevalla yhteistyöllä. Tällä kertaa lätinät eivät saaneet suolaa vaihtumaan sokeriksi tai edes tuotosta palamaan.

Piiraan pohja oli luottotyyliin parmesanilla höystetty peruspeti, joka sai täytettä hapankaalista, kuutioiduista etikkapunajuurista ja tuoreista herkkusienistä. Luomus kruunattiin kevyellä soijaruokakermalla, johon upotettiin tunnettuun tapaan pari munaa ja mausteita. Vaaleanpunainen arkieväs oli ihan erkkiläisen hyvää ja lähti siskon mukaan syötäväksi. Että jos on hapankaalia nurkissa, niin näin siitä pääsee ihanasti eroon. Näinkin.

piiras
Samaan syssyyn mainostan Kulinaarimurulan mielettömiä valkosipulikurkkuja, jotka tavan kurkustakin tehtyinä potkivat ihan satasella. Poksahteleva hapokkuus ja tymäkkä valkosipuli saavat lauhkean kurkun maistumaan ihan uudelta. Hauskinta on, että koiravieraani Nelli ihastui kurkkuihin liikuttavalla tavalla ja vähemmän liikuttavasti käytti kaikki osaamansa kerjäystavat itkusta vikinään ja murinasta mökötykseen. Ei ole tuohesta karvakaverinkaan suu.

kurkut

[Kurkut on säilötty hapankaalipurnukkaan, kuinkas muutenkaan.]

5.12.2007

Kolmesti haukeava

Filed under: Arkiruoka,Kala,Maidoton,Soppa,Uunista — Meri @ 10.11

Olimme viikonloppuna häissä, joissa pääsin mm. tantsuamaan humppaa! Ja minkä biisin tahtiin; mahtava peräsin ja pulleat purjeet… Hyppivästä hyörinnästä on jopa video. Sitä ei tosin YouTubessa nähdä.

Häissä toteutui myös yllättävä diilauskeikka, sain nimittäin aika läjän tuoretta, ilmeisesti lohjanjärveläistä(?) haukea. Viime päivät on siis menty hyvässä kalassa ja hauesta on viritelty muutamankin sortin eväs. Aluksi armas Lihansyöjä valmisti haukimureketta ja paistoi vielä voissa fileitä seuraksi. Aterialta jääneitä fileitä olen sitten soveltanut monenlaiseen purtavaan, parhaalla menestyksellä kalasoppaan.

haukea

Murekkeen ohje on Ruokalan luottokamaa, maku oli hyvä, mutta koostumus on todella täyttävä. Semminkin, kun samaan syssyyn nauttii niitä paistettuja fileksiä. Murekkeen ohje on tässä kokonaisuudessa, vaikka siitä tehtiin pienempi versio. Kerma korvattiin Monkeyssa kevyella ruoanlaittoon tarkoitetulla soijakermalla.

Kalamureke (hauesta)

  • 1 kg haukifileetä
  • 8 dl kermaa
  • 4 munaa
  • suolaa
  • valkopippuria
  • muskottia
  • raastettu sitruunan kuori
  • cayennepippuria

Jauha kala lihamyllyssä kolmesti tai sauvasekoittimella hienoksi. Suolaa massa ja anna lepäillä puolisen tuntia. Lykkää uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kalamassaa taas tehosekoittimessa ja lisää siihen munat yksitellen. Lisää lopuksi kerma ohuena nauhana. Mausta massa ja kaada terriinivuokaan (käytimme tavallista leipävuokaa) ja anna paistella uunissa tunti-puolitoista, vesihauteessa. Massan maku kannattaa tarkastaa ennen uuniin laittoa.

Perunat olisivat varmaan sopineet murekkeen kera. Nyt mureketta syötiin marinoitujen herkkusienien (timjami-rosmariini, pelittää!) ja huvipuistosalaatin kanssa. Maku oli mukavan sitruunainen ja kotoisa. En kyllä ymmärrä miksi kotoisa, kun ei lapsuudenkodissani juuri haukea ole näkynyt eikä hirveästi kaloja muutenkaan. Omassa kodissanikin hauki on vieraillut vain kerran, jossei Ultra Bran Haukea lasketa. Silti.

mureke

Paistetut haukifileet

  • haukifileitä
  • voita
  • suolaa

Suolaa fileet. Voita pannuun ja paistoon! Tarkista jälleen suola ja syö.

Haukisoppa syntyi vanhaan hyväksihavaittuun malliin tomaattimurskapohjaan, johon lisäsin kalan ohella kasviksia, katkarapuja ja maustoin yksinkertaisesti kalafondilla. Sopat sopii syksyyn ja talveen. Ja suuhun.

haukisoppa

Ruokien kuvaaminen oli taas haasteellista haasteellisempaa, mutta saanette idean. Apinanruokakeittiö lähettää suurterveiset kalastajille ja kiittää saaliista! Hmm, vielä tunnustan, että ainoastaan Lihansyöjä ei ollut häissä lihapatojen äärellä, vaan minäkin. Kasvisruoka kun sisälsi maitoa. Eikä se lihapata hullumpaa ollut 😛 Sääli, että ne hiukopalaksi aiotut karjalanpiiraat jäivät maistamatta. Josta tuleekin mieleeni, että supikkaita voisi taas sommitella. Ja mustikkakukkoa!

3.12.2007

Kaalinpää ja kanan sydän

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kana,Optimoidut,paleo — Meri @ 11.06

kanasydän

Taas pääsin Tinan kanssa keittiöön, kun valmistin pippurihedelmien kanssa samaisesta jaksosta bongattuja pikaisia broilerinfileitä sekä Ylen sivuilta löytynyttä kaalisalaattia. Kyseessä maailman simppelein ja silti herkullinen ruoka. Ohjeen yhteydessä pääsin korkkaamaan kokkiblogaajien pikkujouluissa Satujattaren paketista saamani valkosipulimurskeen, joka teki hommasta vielä nopeampaa. Kaalisalaatin tein punakaalista valkokaalin sijaan. Broilerinfileet voi muuten valmistamisen jälkeen pilkkoa myös osaksi soppaa tai mitä tahansa sörsseliä.

Broilerinfilettä ja sassiin

  • broilerinfileitä
  • valkosipulimurskaa
  • sweet chili -kastiketta
  • suolaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Lado fileet vuokaan ja suolaa huolella yltympäriinsä. Valele päälle sweet chiliä ja valkosipulimurskaa, pilkottu valkosipuli käy toki myös. Uuniin ja ehkä parikymmentä minuuttia eli kunnes ovat kypsiä, ulos ja lautaselle.

kaalisalaatti

Kaaliseuralainen

  • noin neljännes kaalinpää (puna- tai valko-)
  • 3 rkl riisiviinietikkaa
  • 3 rkl sitruuna- tai oliiviöljyä
  • (persiljasilppua)
  • suolaa ja pippuria

Suikaloi kaali kulhoon ja kaada etikka ja öljy perään. Mausta. Sekoittele hyvin ja jätä maustumaan kunnes pääruoka on valmis.

Itse käyn juuri nyt aivan kuumana etikkaisiin tuotteisiin enkä saa niistä kyllikseni. Onneksi jouluun kuuluvat kivasti etikkakurkut ja -punajuuret. Ajattelin myös pistää Välispiikin kuuluisia ja piknikillä testattuja valkosipulikurkkuja tulemaan, onnistuvat kuulema myös tavan kurkusta kun avomaa alkaa olla nyt vähissä.

Ja vielä julkiset kiitokset KuMun tukkutoverille kun suvaitsi ylimääräistä seuraa! Tukun hankinnoista, tai siitä villeimmästä, pian lisää.

26.11.2007

Rotan ratatui ja tahinikala

Filed under: Arkiruoka,Eksotiikkaa,Kala,Uunista — Meri @ 15.15

ratatouille

[Varmin tapa mällätä ruokakuvat on yhdistää lautaselle tummaa ja valkeaa]

Olihan se Ratatouille nähtävä, kun kerrankin on kokkaaminen päässyt filmin keskiöön. Hyväntuulen pätkä, hieman ehkä pitkitetty, mutta upeasti animoitu. Erityisen uskomattomia olivat kohtaukset, joissa aamuaurinko valaisi tilaa. Juuri se aito, kellertävän kultainen nousevan auringon valo oli vangittu kuviin. Keittiökohtaukset tuntuivat amatööristä autenttisilta ja päähenkilö miellyttävältä tyypiltä, noin jyrsijäksi.

Leffan lopussa valmistui pätkän nimiruokakin, ratatouille, ja tottaKAI settiä oli keiteltävä kotikeittiössä. Ratatouille ei yleensä mene uuniin, mutta mitä rotta edellä sitä sorkkaeläin sokeasti perässä. Samassa pätsissä kohisi kasaan helposti Muutakin kuin kuskus -blogista napattu kala tahinikastikkeella.

Rotan ratatui

  • sipuli
  • munakoiso
  • kesäkurpitsa
  • 500g tomaattimurskaa
  • timjamia
  • suolaa, pippuria
  • öljyä
  • (valkosipulia)
  • (pecorinoa tms. juustoa)

Asenna uuni 200 asteeseen. Viipaloi munakoison solakammasta päädystä ohuita kiekkoja ja laita lävikköön, suihki päälle suolaa ja jätä valumaan. Leikkaa myös kesäkurpitsasta vastaavia kiekkoja, siirrä sivuun ja kuutioi loppumunakoiso ja -kurpitsa sopiviksi kuutioiksi. Silppua sipuli ja kuumenna pannulla hieman öljyä. Kuullota sipuli, lisää kuutiot. (Tässä vaiheessa voit lisätä myös valkosipulia, jos tahdot. Itse säästelen mahaa.) Anna paahdella vähän aikaa ja lisää sitten tomaattimurska. Mausta suolalla, pippurilla ja kuivatulla timjamilla. Anna porista tovi ja siirrä soosi sitten uunivuokaan.

Ravistele munakoisoviipaleista valuneet nesteet ja paahda vielä kiekkoja kesäkurpitsakiekkojen kanssa kuumalla pannulla. Asettele kiekot uunivuokaan jotenkin taiteellisesti ja raasta päälle pecorinoa. Uuniin!

rata

Sei tahinissa

  • 400 g pakasteseitä
  • 2 limeä tai 1 sitruuna
  • 2 runsasta rkl tahinia
  • 2 runsasta rkl vettä
  • suolaa

Ota seit sulamaan muutama tunti ennen nälkää. Kokkaushetkellä kuutioi sei ja iske uunivuokaan hyvän suolan kanssa. Sekoita mukissa tahini, vesi ja yhden limen tai puolikkaan sitruunan mehu ja mausta suolalla. Kaada seos kalapalojen päälle ja sujauta samaan uuniin ratatouillen kanssa. Anna ruokien muhia ehkä puolisen tuntia ja poista sitten lämmöstä.

Anna molempien patojen jäähtyä kunnolla ennen annostelua. Ja ennen kuin haukkaat, purista kalan päälle vielä yhden limen tai puolikkaan sitruunan mehu ja tarkista suola. Yhdistelmänä ranskalainen ratatui ja libanonilais-syyrialainen tahinikala voi epäilyttää, mutta kulttuurien sekamelska oli muheva ja maukas. Juuri sopiva lounas lämmittämään chilliä marraspäivää.

Ja lopuksi vielä kyselen, olisiko kellään mahtavaa piparkakkureseptiä, jonka haluaisi ohjeistaa? En ole leiponut piparkakkuja sitten lapsuuden ja nyt palan halusta päästä kaulimaan, mutta haikailen oikein rapeiden ja ehkä poikkeuksellisestikin maustettujen pepparkaakkojen perään.

16.11.2007

Superpikauusinta ja arkiherccu

Filed under: Arkiruoka,Kana,Maidoton,Nuts!,Optimoidut,Uunista — Meri @ 15.34

koipireittä

Kah laitan tästäkin sanasen, vaikka ohje on lähes identtinen edellisen postaukseni kanssa. Käytin siis ohjeeseen tällä kertaa kaksi broilerin marinoitamatonta koipireisipalaa, tulee pienempi satsi eikä tarvitse sulatella kanaa. Helpompaa ja nopeampaa,  kun aina ei riitä aika muuhun. Jälkiruoaksi kasasin jälleen sulatettuja marjoja ja pähkinää, se vaan on niin hyvää. Broilerin ohje on alunperin Jamien, ja itse olen aistinut inspiraatiota Puolen kilon voikeittiöstä.

Täydellinen koipireisi (kahdelle)

  • 2 broilerin koipireisipalaa
  • sitruunaa
  • 3 laakerinlehteä
  • tuoretta basilikaa
  • tuoretta timjamia
  • valkosipulinkynsiä
  • oliiviöljyä
  • suolaa, pippuria

Uuni 225 ja vuoka sinne lämpenemään. Huuhtele koipireidet ja kuivaa. Vedä koipiin ja reisiin muutama viilto. Silppua tuoreet yrtit ja sullo ne nahan alle. Hiero koipireisien pintaan öljyä ja suolaa ja pippuroi sitten hyvin. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa sitruunasta kaksi lohkoa. Murenna laakerinlehdet pariin isoon osaan, jotta ne saa erilleen syömisvaiheessa. Ota lämmennyt vuoka uunista, kaada pohjalle hieman oliiviöljyä ja aseta sinne laakerinlehdet, valkosipulit, sitruunat ja koipireidet. Uuniin tunniksi.

Kolmen vartin kohdalla lisää vihannekset, jos haluat. Tällä kertaa pistin itse purjoa, punajuurta, sipulia ja lanttua. Punajuuri on edelleen suosikkini. Pidempään kypsyttelyä vaativat kannattaa viipaloida, nopeammin kypsyville sorteille riittää lohkominen.

Varo, ettet haukkaa sitruunaa! Itse haukkasin ja ehdin jo ajatella, että vähän liikaa sitruunaa näissä juureksissa.

marjapähkinä

Marja-pähkinäherccu (yhdelle)

  • 200 g pakastemarjoja (mustikat on parhaita, boysenmarjat ja marjasekoitukset kans hyviä, eikä muitakaan sovi ylenkatsoa)
  • haluamaasi makeutusta (hunajaa, sokeria, makeutusainetta, siirappia)
  • erilaisia pähkinöitä, siemeniä

Ota marjat sulamaan muutama tunti ennen ruokailua huoneenlämpöön, vaihtoehtoisesti voit sulatella niitä kattilassa vesitilkassa. Kaada marjat tarjoiluastiaan ja makeuta sopiviksi. Murskaa veitsellä päälle jonkinlainen pähkinäkombo, itselläni oli eilen para-, hassel- ja pecanpähkinää ja mantelia. Lisäksi ropsaus herkkuja pellavansiemeniä. Pellavansiemeniä ohjeissani viljellessäni tunnen itseni ihan siksi viime kerralla Top Chefistä pudonneeksi kilpailijaksi, joka aina ujosti huomautti ruokien vaikutuksista terveyteen ja suolentoimintaan 😀

15.11.2007

Kananaskelin kohti kokkiutta

Filed under: Arkiruoka,Kana,paleo,Uunista — Meri @ 17.55

Kokkius, tuo ruoanlaiton jaloin aste, läheni eilen piirun verran kun valmistin ensimmäistä kertaa ihan itse kokonaisen broilerin uunissa. Tähän saakka uuniboileri tai oikeammin kana liittyy lapsuuteeni, kun äiti teki sitä ihanan mehevää kotkoa, josta itse sain siistit rintapalat valmiiksi poimittuina. Olin kuitenkin voimaton, kun vastaan tuli Oliivian hehkutuspostaus otsikolla Maailman eniten täydellinen uunibroileri. Eettisen omatuntoni ääni vaimeni kuolauksen taa ja pakkasessani asui muutaman viikon jäänkova kana.

uunibroileri

Eilen pakastinpaikka vapautui, kun broileri muutti autuaammille metsästysmaille. Sitä ennen vietimme pikku kana kanasen kanssa ihanan illan ja kutsuimme juureksetkin mukaan! Ja meillä kaikilla oli niin muuu-kaa-vaa… Siitä osoituksena tämänpäiväinen hankintani ruokakaupasta; ostin näet broilerin reisikoipia tehdäkseni pienemmän setin ruokaa heti uudestaan. Koipireidet voivat sitten bondailla eilisen broiskun kanssa kanojen taivaassa, ties vaikka tämä olisi kauniin ystävyyden alku.

Täydellinen broileri Apinakeittiön uunista

  • pakastebroileri tai kana 1-1,5kg
  • tuoretta basilikaa
  • tuoretta timjamia
  • suolaa, pippuria
  • oliiviöljyä
  • sitruuna
  • 4 laakerinlehteä
  • 6 valkosipulinkynttä

Lisäksi:

  • pari punajuurta
  • pari sipulia
  • pätkä purjoa
  • valkosipulia

Sulata broileri joko jääkaapissa (n. 20h) tai huoneenlämmössä (10-12h). Kuumenna uuni 225 asteeseen ja aseta uunivuoka sinne lämpemään. Silppua kourallinen tuoretta basilikaa ja tuoretta timjamia. Pese ja halkaise sitruuna. Murskaa laakerinlehdet. Litistä valkosipulinkynnet kuorineen.

Huuhtele ja kuivaa broileri talouspaperilla. Hiero vatsaonteloon suolaa (vaikka omaasikin, ainakin kanan). Yritä hellin sormin päästä kanan rintafileen ja sitä peittävän nahan väliin. Sullo paikkaan suolaa ja yrttisilppu. Työnnä päättäväisesti kanan vatsaonteloon sitruunanpuolikkaat, laakerinlehdet, valkosipulit ja hieman yrttiä. Tee koipiin kolme viiltoa ja työnnä tämänkin nahan alle hieman yrttejä. Hiero koko kana vielä läksiäislahjaksi oliiviöljyllä ja suolaa ja pippuroi ylt’ympäriinsä.

Ota vuoka uunista ja lorauta pohjalle oliiviöljyä. Aseta kana siihen kyljelleen ja nuketa uunissa viitisen minuuttia rusketuksen saamiseksi. Käännä toiselle kyljelleen ja toista. Käännä kana lopuksi rintapuoli ylöspäin ja paistele uunissa ainakin tunti, samoin kuin Oliivialla, oma broilerini oli valmis tunnin ja vartin päästä.

Kuori ja pilko sipulit lohkoiksi, kuori punajuuri ja viipaloi, leikkaa purjo renkaiksi ja irroita valkosipulinkynsistä kuoret. Kun kana on paistellut uunissa vajaan tunnin, ota se hetkeksi ulos ja lisää sen liemiin juurekset paistoajan lopuksi (n. 15-20min.). Kun broileri näyttää rapeakuoriselta, se on valmis syötäväksi. Eikä Oliivia liioitellut lainkaan, uunissa tehty kokonainen broileri on niin mehukasta ja maukasta, että makukokemukseen sulaa tyyppi kuin tyyppi.

uunibroileri2

Tuli juuri mieleeni, että viimeksi olen tainnut nautiskella uunibroilerista Tanskassa, jossa virolainen ystäväni Olga valmisti melko samantyyppisellä ohjeella ruokaa minulle parikin kertaa. Ruoka ansaitsee omassa skaalassani siten melkein lohturuoan arvonimen, ystävystyminen vieraassa maassa kun on kultaa kalliimpaa seuralliselle mielelle.

Vielä maininta, että punajuuri oli tässäkin hyvää, reisikoipisatsiin ajattelin lisätä myös lanttua. Kuvat ovat taattua “akku ei riitä esikatseluun” -digikameralaatua.

13.11.2007

Virittäytymistä soijataajuudelle

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,Maidoton,Soija,Vege — Meri @ 13.41

Kaikki mukaan: “Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun, kaipuun kaljakori kilisee, yli taivaan, päivät niinkuin varisparvi raahautuu. Mua vaivaa ikävistä ikävin, milloin beibi palaat takaisin, etkö tiedä, voi yksinäisen miehen viedä maaarraaskuuuuu…” Pikkusen ruokablokikaraookkea tähän alkuun niin saahaan elinvoimat kattoon. Mieltä valaisee hoilotuksen lisäksi valkoinen maa ja hyvä ruoka. Eilen nimittäin oli saatava, kyllä vain, PITSAA.

pitsa

Marraskuusta tietysti lauleltiin ihan noin vuodenajan kunniaksi, mutta myös marraskuun ruokahaasteeseen liittyen. Aiheenahan on tuo tosimiehen jauheliha eli soijarouhe. Virittelin itseäni rouheaan tunnelmaan täyttämällä [Edit 14.11.2007: no tulihan siitä sanomista kun en antanut krediittejä sille kelle ne kuuluu 😀 Pitsan siis valmisti armas Pihvinpurija, suurenmoiset kiitokset nälkäiseltä muulilta, joka itse laitteli kasaan oppariesitystä] pitsan soijarouheella ja papusekoituksella, joka on muuten aina vaan erinomainen yhdistelmä. Pohjaksi piti taikoa gluteeniton setti, tämä versio oli aika murumainen, mutta toimi kyllä, rapea lopputulos ja ihan maukas. Tavallisenkin pohjan saa valmistella.

Marraskuun pitsa

Gluteeniton pohja

  • 1 dl vettä
  • 15g hiivaa tai 2 tl kuivahiivaa
  • 2 rkl kauraleseitä
  • 2 dl gluteenitonta jauhoseosta (käytin Jytteä)
  • 2 rkl öljyä
  • hiven suolaa

Lämmitä vesi tuore- tai kuivahiivalle sopivaksi ja murustele siihen hiiva, tai sekoita kuivahiiva osaan jauhoista ja lisää vesi. Lisää muut ainekset ja alustele sen verran kuin taikina siihen alustuu. Taputtele saman tien pitsapohjaksi ja anna kohoilla kymmenen minuutin verran. Taikinasta tulee yksi suurehko pitsa, ei ihan pellillistä.

Soijarouhe-paputäyte

  • 1 dl soijarouhetta
  • puolikas kasvisliemikuutio
  • purkki papusekoitusta (omassani oli kikherneitä, kidneytä, voipapuja ja vielä joitakin)
  • suolaa, pippuria
  • ketsuppia

Turvota tai keitä soijarouhe kasvisliemessä, n. 5 minuuttia. Puristele nesteet turvonneesta rouheesta ja viskaa lämpimälle pannulla papujen kera. Mausta suolalla, pippurilla ja roimasti ketsupilla. Levitä pitsalle. Lisäksi mitä haluat, meillä oli kirsikkatomaatteja. Päälle juustoa, Polar % toimi ihan mukavasti kun sitä höysti parmesaanilla mausteeksi.

Uuniin 250 ja sopiva rapeus, sitten vaan pistellään poskeen esim. television edessä möllötellen. Maukasta marraskuuta teille ja lauletaan taas!

11.11.2007

Mökkimenu

Filed under: Arkiruoka,Lätinää,Napot — Meri @ 19.51

Lähdettiin eilisten treenipikkujoulujen jälkeen piipahtamaan mökillä ja palattiin vasta tänään iltapäivällä isänpäivälounakselle. Mökillä oli märkää, mutaista, kodikasta ja mahtavan leppoisaa. Ohjelma koostui saunomisesta ja kokkauksesta nokkauni- ja löhkäyshöystöin (löhkääminen on sitä sohvan pohjalla tapahtuvaa velttoutta).

Ruokakin oli mielenkiintoista heti alusta saakka. Nautimme nimittäin tuloatriaksi PURKKIhernekeittoa! JOOJOO, sitä klassista, tosin luomuna. Sitä juuri, jonka poltin pohjaan ennen kuin minuun iski kokkikärpänen ja hylkäsin hernerokan vuosikausiksi. Lisämausteilla sinappia unohtamatta soppa maistui yhtä hyvältä kuin ennenkin. Hernekeiton suomin supervoimin valmistelimme sitten illan mittaan ja saunomisen lomassa kaikenmoista purtavaa.

Alkupalaksi ja napoksi palsternakka- ja lanttulastuja. Näitä on tehty ennenkin. Pannu neloselle ja lämpimäksi, juures (mm. bataatti toimii hyvin myös) veitsellä lastuiksi ja pannulle. Annetaan oikein kuivahtaa, maustetaan suolalla ja paprikajauheella tai grillimausteella, kuten eilen.

lastuja

Lisukkeeksi öljyssä, suolassa, pippurissa ja valkosipulissa tunti-pari marinoitua tuoretta parsaa, joka viihtyi uunissa reiluhkon ajan ja oli mahdottoman mehevää ja maukasta.

parsaa

Broilerin koipireisiä, jotka viihtyivät uunissa parsojen kanssa myös marinoiduttuaan aikansa muistaakseni soijasta, Worchestershirestä ja ties mistä tehdyssä liemessä. Todella mainiota eikä lainkaan kuivaa, kuten kana joskus.

koipireisi

Lisäksi tarjolla oli uunissa tehtyä kuhaa, Lihansyöjälle lihaa ja salaattia. Jälkiruokaakin pisteltiin hyvällä halulla, siitä pian oma postaus! On se metsäilma ihmeellistä, hyvin se friskaa päätä ja niskaa kuten Aaro Hongan iki-ihanissa poikakirjoissa (Iloinen internaatti ja Riuska ratsuväki) sanottiin.

ateria

7.11.2007

Juurta jaksain

Filed under: Arkiruoka,Maidoton,Soppa — Meri @ 21.36

 punajuurta

Punajuurikeitto on sellaista perusruokaa, jota kelpaa varioida vihanneksin ja juureksin, maustein ja kermoin/tuorejuustoin/nestein. Itse olen nautiskellut viime aikoina mm. ISÄNI valmistamasta punajuurikeitosta, joka oli erinomaista. Tässä ko. ohje ja lisäksi toinen, joka sisältää perunaa, muttei maitotuotteita. Ja kyllä, siitä on vain hetki, kun valmistin edellisen kerran samanväristä soppaa.

Punajuurikeitto

  • 600 g punajuuria
  • 2 reilunkokoista sipulia
  • 6 dl vettä
  • 150 g maustamatonta tuorejuustoa
  • suolaa, oreganoa

Kuori ja viipaloi punajuuret, pilko sipuli. Kuullota punajuuria ja sipulia pienessä tilkassa öljyä kattilan pohjalla. Lisää vesi ja anna kiehua, kunnes punajuuret ovat kypsät. Soseuta sauvalla ja lisää tuorejuusto. Mausta suolalla ja oreganolla. Syö sellaisenaan, alkupalana tai höystä raejuustolla, silputulla kalkkunaleikkeellä, savutofulla tai vaikka kinkulla.

Helinän punajuurisosekeitto (ohje perhetutulta)

  • runsas 0,5 l punajuurta
  • runsas 0,5 l perunaa
  • 1 palsternakka
  • 1 sipuli
  • 1 l kasvislientä
  • suolaa
  • 1 tl timjamia

Kuori ja paloittele punajuuri, palsternakka ja perunat. Silppua sipuli. Keitä kypsiksi kasvisliemessä ja soseuta, mausta. Tarjoa smetanan kera.

5.11.2007

Marinoitu salaatti ja kylmät tunabiffit

Filed under: Arkiruoka,Kala,Kevyt,Sallad,Side order — Meri @ 22.46

Lienee vähän turhanaikaista postata tätä atriaa erikseen, mutta koska Monkey on alkanut omana keittokirjanani, jotta hyvät reseptit säilyisivät, laitan tämän vaikka sitten itselleni muistiin. Asiat unohtaa nopeammin kuin sitä itse kuvittelee.

marinoitusalaatti

Kyseessä siis arkisen terveellinen ja täyttävä ilta-ateria, johon pohjaksi revitään tavallista jäävuorisalaattia Jamien Oliverin suureksi kauhuksi. Itse pidän jäävuorisalaatin rapeudesta ja syön sitä mielelläni. Lisäksi tulee aikaa myöden kalliiksi iskeä joka roponsa ties minkä mizunan tai lollorosson ostoon, niin mielelläni kuin niitäkin appostan.

Jäävuorisalaatin päälle kumotaan marinoituja vihanneksia, jotka on ensin valutettu siivilässä. Marinadi oli tämän tyyppinen, hieman varioitu. Valkosipulin jätin pois ajatellessani lämmöllä treenikumppaneita.

Marinoidut salaattivihannekset

  • kesäkurpitsaa
  • porkkanaa
  • parsakaalia
  • herkkusieniä
  • oliiviöljyä
  • valkoviinietikkaa
  • hunajaa, suolaa
  • basilikaa tms. kuivattuja mausteita, en edes muista mitä tähän lykkäsin

Viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi kiekoiksi, samoin porkkana. Paloittele sienet noin neljään osaan ja riivi parsakaalista pienenpieniä nuppuja. Iske marinadipurkkiin ja perään öljyä, valkoviinietikkaa, hunajaa ja mausteet. Kääntele niin että kaik saavat osansa kastikkeesta ja laita jääkaappiin. Syö aikaisintaan seuraavana päivänä, ja käännä purkki välillä vaikka ylösalaisin (laita varuiksi lautaselle, jos vaikka vuotaa).

Kuten mainittu, levitä marinoituneet vihannekset tavissalaattipedille ja liitä annokseen proteiininlähde. Itse söin eilisestä jääneet kaksi (purkki-)tonnikalapihviä, jotka maistuivat kylmänä minulle vielä paljon, paljon paremmin. Seurakseen ne saivat vielä kaiken, mitä sweet chili -pullon pohjalta irtosi. Jeejee, maha täys ja mieli hyvä. Jälkkäriks suolikaakkuu, ohje seuraa.

« Newer PostsOlder Posts »

Powered by WordPress