Näin sunnuntaina palasen Köyhien ritareiden uusintaa, ja alati reseptinnälkäistä mieltäni hiveli erityisesti Nikin lohipastrami. Olen syönyt aiemmin vain tonnikalapastramia ja sitäkin ravintolassa, se vei kieleni. Eilen varmaan alitajunta teki kaupassa tehtävänsä, sillä en päässyt kalatiskistä ohi ilman lohta. En graavisiikaakaan tosin.
Tänään ryhdyin hommiin jo töistä kotiuduttuani, sillä lohen olisi suotavaa suolaamisen jälkeen makoilla jääkaapissa vielä tunti, pari. Sinne jäi suolamötkö kun lähdin painimaan! Palattuani viimeistelin pastramin ja taas kysyttiin malttia, sillä jääkaappi kutsui kalaa toistamiseen. Aina sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa ja onhan se totta. Kuluneet viisaudet eivät vaan paljon lämmitä treenistä nälkäistä apinakokkia… Vaan niin se tunti hujahti ja pääsin apajille! U-u-uuu. Aika luksusiltistä.

[Valentiinuksen vaaleanpunainen lohikala.]
Lohipastrami (yhdelle nälkäiselle apinalle)
- n. 130 g (kirjo-)lohta
- suolaa
- pippuria
- klädee eli kelmua
Poista kalasta ruodot ja rasva, itse vain nyljin nahan, äärettömän kömpelösti. Rouhi kala yltä päältä valkoisella kullalla eli suolalla ja sujauta kylmiöön elikkäs jääkaappiin ainakin puoleksitoista, mieluiten kahdeksi tunniksi. Ja sitten jatkuu: näin pientä lohipalaa ei juuri useampaan kuin kahteen osaan kannata leikellä, tarkoitus olisi siis saada pari kantikasta siivua. Kuumenna teflonpannu tulikuumaksi ja paista lohipalat yksi kerrallaan vuorotellen kultakin sivultaan niin, että se saa hieman (pinta-)väriä. Läpikypsä asuu jossain muualla.
Siirrä kalat astiaan ja rouhi päälle pippuria runsaalla kädellä, itse olin turhan kitsas. Kääri kukin pala omaan kelmuunsa ja kieritä päät kuin karamellissa konsanaan. Ja taas sinne jääkkäriin! (<– onks ärde eli ärsyttävä lyhenne vai MITÄ).


Tunnin päästä saat palata asiaan, mutta valmistele ensin lohelle peti. Optimaalisesti käyttäisit rucolaa ja friseetä, mutta kukas niitä päivittäin kaapissaan säilöö. Ei kai se torstaina olekaan niin viimesen päälle.
- jäävuorisalaattia
- fenkolia
- parmesania
- oliiviöljyä
- suolaa
Sovelsin vanhaa tuttua saidia eli parmesan-fenkolisalaattia. Revi siis jäävuori kappaleiksi, suikaloi fenkoli ohueksi, veistele parmesanista lastuja, suihki joukkoon öljyä ja rouhi suolaa. Kaik sekaste. Nyt taas kala kalasen kimppuun veihten kera; leikkaa kala kuutioiksi kelmussaan ja poista sitten muovi. Sommittele salaatille sen verta nätisti kuin nälkäsi sallii ja sitten vaan annat mennä! Jeppiskamaa.