Niin, ei juuri ropsahtele jouluruoka-aiheisia postauksia tänne apinakeittiöön, sillä hyviksi havaituilla ja pettämättömillä ohjeilla mennään. Tässä muutama bongaus Monkeyfoodin valikoimista vuosien varrelta, pistä mieleen ja ota ässä hihaan! Ihan turha ryhtyä urheilemaan uusien ohjeiden kanssa, kun voi luottaa näihin varmoihin.

Varmat nakit

Kun kaipaat helppoa, herkullista, suolaista ja sopivasti tulista palaa illanistujaisiin tai viemisiksi, valitse Pyhäpäivän paras pala eli louffi. Sopii myös kasvissyöjille kun jätät pois pekonin ja kestää erinomaisesti kuljetusta, jäähtymisen, retkiolosuhteet ja kelpaa ihan itsekseen, vaikka salaatinkin seurassa on edukseen. Eilen valmistin louffin girlsseille ilman pekonia ja vintage-cheddarista, aivan mörököllin maukasta.

Joulupöydän päälle, ranskalaisen voin tai graavikalan alle sopii voittamaton ja suussasulava saaristolaisleipä, joita saat yhdellä iskulla kätevästi kolme. Yksi omaan pöytään, pari viemisiksi. Vain paranee viikon mittaan ja vaatii pelkästään pientä lämmitystä ja ainesten sekoittamisen valmistusvaiheessa. Ei vaivausta, ei riskejä.

Piparkaakut kokevat uudelleensyntymän kun ne valmistaa ruisjauhosta. Ruis, rapeus, rakkaus! Tällä reseptillä leivotin ystävilläni tänäkin jouluna piparkakkukuusia. Tarjolla olivat myös ruokablogaajien brunssilla, jossa ainakin väittivät pitävänsä. Hupenivat. Uskon heitä.

Jälkiruokana palvelee Pastanjauhajien luotto-ohje, jumalaisen hyvä juustokakku eli Baileys-paakelsi, tuo paistamattomien, etukäteen tehtävien kaakkujen aatelisresepti! Kirjaan ohjeen nyt tähän muistiin, vaikka se Pastanjauhannastakin löytyy. Kannattaa tehdä päivä etukäteen, niin maut tasaantuvat ja tulevat täydellisiksi.

Baileys-kakku

Pohja

• 100 g voita
• 20 Digestive-keksiä

Sulata voi, sekoita siihen murskatut keksit. Levitä leivinpaperoidulle irtopohjavuoan pohjalle, painele tiiviiksi. Siirrä viileään ja valmista täyte.

Täyte

• 1 dl Baileys-likööriä
• 400 g mascarpone-tuorejuustoa
• 2 dl kuohukermaa
• 160 g tomusokeria (ruokotomusokeri toimii myös)
• 1 vaniljatangon siemenet
• 3 liivatelehteä

Laita liivatelehdet matalaan astiaan kylmään veteen likoamaan. Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita mascarpone, sokeri, vanilja ja kääntele niihin kermavaahto. Lämmitä Baileys ja sulata siihen liiasta vedestä puristetut (10min. lionneet) liivatelehdet ja sekoita. Kaada baileys-liivateseos ohuena nauhana muihin aineksiin ja sekoita samalla. Kumoa täyte pohjan päälle ja plaseeraa takaisin jääkaappiin. Malta seuraavaan päivään, tulos on VIELÄKIN parempi.

(Ps. Jos maistat täytettä valmistusvaiheessa, koet valaistuksen.)

Että näillä. Ja ettei me ihan boreks nää kokkipuuhat niin pian luvassa ohje perinteiseen portugalilaiseen joulukakkuun Bolo Reihin! Melkosen muhku.

Nyt on pistelty niin paljon makeaa, että massut jo varmaan halkeavat pullasta ja minttumoussesta. On siis aika sivaltaa väliin hiukan suolaista. Ja hiukan tarkoittaa määrää, sillä tuote on seriöösisti suolaista. Ja aivan tajuttoman maukasta! Kuten ennen puustienpupellustakin, olin eilen ollut hyvin vähällä ruoalla kuvausten vuoksi ja tällä louffilla oli mahtavaa palkita itseään. Sataprosenttinen tyydytys taattu. Pekonikin meni kurkustani alas mukisematta, kuten vihreät oliivit Lihansyöjän.

Ohjeesta on kiittäminen Patalintua, joka on puolivahingossa (luulivat tätä ensin limpuksi!) muninut kultamunan! Louffia voinee varioida erilaisilla suolaisilla makuaineilla ja lihan voi huoletta unohtaa pois. Tuloksena on ruokainen tapasmainen pala, kuten Lihansyöjä kommentoi, joka sopisi erinomaisesti vaikka illanistujaisiin janoa luomaan. Kaveriksi mielellään raikkaita tuotteita kuten Patalintukin suosittelee.

Ohje toimi samalla Allerum 17% -juuston koestuksena ruoanlaitossa, Glorian ruoka&viinikin mainitsee sen olevan enemmin maistelu- ja ruoanlaittojuusto kuin leivän päälle. Aivan tolkuttoman maukas vähärasvaiseksi, omiaan juuri tähän. Menisi myös murusteltuna salaatissa ja meneekin, sitähän kaapissa piisaa. Ohje kuten Patalinnussa, hyvin hienoisin entrauksin.

Muhkea mureke

• 3 luomumunaa
• 100 g voita
• 55 g (speltti-)jauhoja (eli  n. 9 rkl)
• 1 rkl leivinjauhetta
• 3 rkl (soija-)maitoa
• 100 g Allerum 17% -juustoa
• 20 vihreää piripiri-oliivia (Cheers, Satujatar!)
• 5-15 aurinkokuivattua tomaattia
• 5 siivua pekonia

Sulata voi, raasta juusto ja sekoita munat, jauhot, maito ja leivinjauhe niihin. Jätä olemaan n. tunniksi, ei ole kamalan tarkkaa. Kuutioi pekoni ja paista hitaasti miedolla lämmöllä rapeiksi, kuivaa talouspaperilla turhat rasvat pois. Pilko oliivit ja saksi aurinkokuivatut tomaatit, sekoita keskenään ja pekonin kanssa. Voitele leipävuoka ja jauhota jollain. Kuumenna uuni 200 asteeseen (kaasu 5+). Sekoita sattumat taikinaan ja kaada vuokaan, paista n. puoli tuntia tai kunnes näyttää kauniilta.

Kumoa ja anna jäähtyä. Leikkaa paksuja viipaleita ja antaudu paheen valtaan. Miedonna pahetta salaatilla ja vaikka etikkapunajuurilla. Kyllä voi on hyvää. Oma murekkeeni jäi kiinni vuokaan, vaikka yritin “jauhottaa” sen mustilla seesaminsiemenillä. Vuoka on vain jo niin ruvella, että uusi on hankinnassa. Toisaalta ilman kattoa näkee kauniimmin murekkeen koostumuksen. Skool! Lasi on puoliksi täysi

Tuliset piripirioliivit sopivat tähän muuten todella hyvin, tuli potkua kaikkeen rapeuteen ja rasvaisuuteen. Kylmänäkin maistuu, vaikka silloin suolaisuus lyö melko hyvin läpi, eli vain erityisen pieninä annoksina. Tapastyyliin, kuinkas muuten.

Ps. Tulossa lisää makeaa, tosin melko katastrofaalisin tuloksin When keeping it real goes terribly wrong: palkintosonnikakun nousu ja tuho!