Eilen koitti pitkästä aikaa ihan perinteisen kalantuoksuisen sushin väsäys perinteisellä porukalla. Vauhtia haettiin Hakaniemen hallin Soppakeittiön höyryävästä bouillabaissesta ja kalatiskeiltä, aasialaisesta kaupasta Aseanic Tradingistä Kolmannelta linjalta sekä tavan ruokakaupasta. Sushimenuun oli tällä kertaa laskettu kaikkien ikisuosikki lohinigirin lisäksi katkarapunigiri, Philadelphia-makit, kaksi leväsalaattia sekä roippeet sashimina ja itsekäärittävinä temakeina syötäviksi. Kerrankin määrät menivät nappiin ja tuloksena oli täysi, muttei liian täysi vatsa. Ruokajuomina tarjoiltiin pullo Beaujolais [bosholee] Nouveauta sekä vihreää teetä. Jälkkäriksi pari palaa tummaa suklaata ja olo oli ilman tapaan lenseä, uiui onnea.

Sushia on Monkeyfoodista tehty aiemminkin, joten kirjaan vain Philadelphia-makien ja lempileväsalaattini ohjeen.

[Puoliksi leikattuihin norileväarkkeihin tehtyjä minimakeja.]

Philadephia-makit

• sushiriisiä
• nori-leväarkkeja
• Philadelphia-tuorejuustoa
• kylmäsavulohta
• kurkkua

Valmista riisi ohjeen mukaan ja edelleen makit perinteiseen tyyliin; levit norille ensin riisi, tee keskelle pieni syvennys ja levitä siihen edelleen reilusti Philadelphiaa, kylmäsavulohta ja kurkkua. Kieri rullaksi ja leikkaa terävällä veitsellä, nauti soijan ja wasabin kera. Makien valmistukseen ohjeistusta esimerkiksi vanhassa haastepostauksessa.

Merileväsalaatti (wakame-kurkkusalaatti)

• pari desiä wakame-merilevää
• hyvä pätkä kurkkua
• kourallinen seesaminsiemeniä
• 2 rkl riisiviinietikkaa
• 2 rkl seesamiöljyä
• 2 rkl ruokaöljyä
• (2 rkl soijakastiketta)

Liota wakame vedessä pehmeäksi ja leikkaa sopiviksi suikaleiksi. Vuole kurkku ohuiksi siivuiksi esim. juustohöylällä ja leikkaa sitten vielä suikaleiksi. Levitä suola kurkkuviipaleille ja laita hetkeksi sivuun. Paahda seesaminsiemenet kuivalla ja kuumalla paistinpannulla paahteisiksi. Sekoita riisiviinietikka, sokeri ja halutessasi pieni loraus öljyä kulhossa. Puristele kurkuista varoen ylimääräinen neste ja lisää kaikki ainekset kulhoon, sekoita.

Huom! Jos käytät muuta merilevää kuin wakamea, tarkista pakkauksesta, riittääkö liotus vai täytyykö levä keittää ennen syömistä. Esim. hijiki-levä vaatii keittämisen. Ja terveisiä vaan Marjalle, joka pioneerina kokeili salaattia hieman erheellisen ohjeen perusteella… Häpeän puna leviää muulinturpaan. Nyt ohje on kuitenkin korjattu kiitos Johannan ohjeistuksen.

Tämä on aivan killerihyvää omaan makuuni, mutta ohje on melko summittainen, syntyy fiilispohjalta. Eilen salaatin valmisti Johanna, joka onkin leväsalaattien mestari! Tarjolla oli myös toinen salaatti, mutta sen ohjetta en omista. Ehkä Johanna vielä ohjeistaa sen kommenteissa? (Jos nyt edes koskaan lukee Monkeyfoodia! Rakkaat ystävät voivat olla niin… kovia. ;-))

[Kookosriisinigiri tuoreella viikunalla, kumkvatilla ja viinirypälekiekolla]

Koska kuvat olivat niin kauniita päästyäni vihdoin katsomaan niitä koneelta, on ihan pakko laittaa pienet myöhäismaistiaiset taannoisista sweet sushi -kekkereistä. Aika askartelua, joka näppäryyden laji ei varsinaisesti lukeudu vahvuuksiini, mutta ihan piruksen mukavaa hyvässä seurassa. Ja erinomaista illanviettopuuhaa; ensin saa shopata kaupasta villisti kaikki eksoottisimmat hedelmät ja hauskimmat karamellit ja sitten voi riehua keittiössä. Kuormasta syömisen aikaansaama sokerihumala pitää tunnelman hilpeänä. Vinkki! Lähde kotiin ennen kuin sokeridarra iskee. Tätä krapulaa voi ennaltaehkäistä muuten samoin kuin sitä alkomahoolistakin aiheutuvaa, syömällä hyvän aterian Oikeaa Ruokaa ennen päihtymistä.

[Englanninlakunigiri]

[Kirpeään karkkiremmiin kiedottu maki, päällä viinirypälesiivu. Erinomaista tervasiirappiin dipattuna.]

[Sashimia]

Tänään pääsen taas sommittelemaan sushia, ihan sitä aitoa. Siitä lisää myöhemmin, lempeää lauantaita!

Vaikka sushi onkin tärkeää, ei siihenkään tule suhtautua niin suurella kunnioituksella, etteikö se voisi kotiutua kohtuuhelppojen arkiruokien joukkoon. Omassa köökissäni sushia syntyy helpommin, kun jokaisen riisipalleron ei tarvitse olla millilleen. Kalliit ja hankalammin hankittavat kala ja avokadokaan eivät ole välttämättömiä, kun purkkitunalla ja tofullakin selviää. Ainakin hetken.

Nämä purkkitunaiset sushit saivat innoituksensa Ichibanissa hetki sitten lounaan sijaan listalta nauttimistani paloista nimeltään tonnikalasalaatti. Ihan perusraastepöydästä ei ollut kyse eikä makaroonitonnikalasotkustakaan (joista molemmista kyllä pidän), vaan omaan makuuni maistuvan makuelämyksen tarjonneista herkkupaloista. Kysyin annoksen ainesosia ja ne kerrottiin minulle ilahduttavan auliisti.

Sittemmin metsästin vielä koekeittiöni tueksi oikeansuuntaisen ohjeen blogista nimeltä My Korean Kitchen. Kokeilin palojen valmistusta sekä blogin tapaan kurkkuun kietoen että Ichibanin malliin norikääreellä. Jälkimmäiset olivat kaksihenkisen raatimme selkeät suosikit.

Tonnikalasalaatti sushissa

• sushiriisiä
• purkki tonnikalaa
• n. neljännes sipulista
• 3 raputikkua eli surimia
• kurkku(-a)
• 3 rkl majoneesia (jopa Finduksen rasvaton oli okei)
• suolaa, pippuria
• (nori-merileväarkkeja)

Valmista sushiriisi ohjeen mukaan. Valuta tonnikalasta öljy. Hakkeloi sipuli ja sekoita se tonnikalaan. Silppua myös surimitikut pieneksi ja lisää seokseen. Valmista “salaatinkastike” maustamalla majoneesi kevyesti suolalla ja pippurilla ja pyöräytä se sitten muiden ainesten joukkoon. Jos haluat kääriä palasi kurkkuun, kuori vihreä pitko ja suikaloi siitä kuorimaveitsellä pitkiä suikaleita. Mikäli luotat sanaani Ichibanin version paremmuudesta, kuutioi pätkä kurkkua täytteen joukkoon.

Muodostele sushiriisistä kostutetuilla käsille melko matalia riisipallosia. Kietaise palleron ympärille joko kurkkuliuske tai vaihtoehtoisesti noriarkista saksilla suikaloimasi pala. Ympärille kietaistava aines saisi ylittää riisipallon korkeuden, jotta täyte pysyy riisin päällä. Kurkku pysyy hienosti, noria voi hieman kostuttaa, jotta se liimautuu kiinni. Seuraavaksi voit mättää tonnikalaseosta näin muodostettuihin kuppeihin ja simsalabim, juuv gat salad.

Jos tunatäytettä jää, kuten meillä, siitä voi kääriä peräti kokeellisia makeja, jolloin täytteellä ikään kuin korvataan makin riisi. Seuraksi vaikka kurkku- tai porkkanasuikaletta, jos paloitteluenergiaa piisaa.

Seuraksi sopivat hyvin aiemminkin testatut savutofunigirit. Koska kyseessä todellakin oli arki-illan arkiruoka tuttuakin tutummassa seurassa, jätin jännittämisen sikseen ja leikkelin tofun taiteellisesti reiluiksi paloiksi. Riisipallot puolestaan pyörittelin tavanomaista pienemmiksi, näin sain aikaan tyylikkään proteiinipainotuksen. Kuten havaitsette, tofunigirit näyttivät nyt enemmän sieniltä kuin viimekertaisilta diivoilta. Mutta ei piä tehä ruoanlaitosta liian hankalaa tai voi vahingossa tulla liian kova nälkä. Se aiempien versioiden noripala tosin parantaa makua.

Kääräisin vielä pari temakia riisistä, savutofusta ja wasabista. Tässä näytillä myös atrianaloitusvaihe lautasella. Ei autenttisen japanilaista, mutta helppoa ja hyvää. Soijan, wasabin ja garin seurassa, luonnollisesti.

Kuten ehkä huomasitte, Apinakeittiössä meinasi käydä ohraisesti tämän kuun (lähes nimikko-)haasteen kanssa. Kokeneinkin rouhija menee vipuun, kun päätä ensin sekoitetaan Marskin hurmaavalla seuralla pikkujoulukekkereissä ja sitten lähdetään sähköjäniksenä tuumasta toimeen. Vaan eipä siinä, nuolin haavani pikaisesti ja tässä sitä taas ollaan, kiitos haasteen jo toinen soijarouheinnovaatio. Sikäli kohtalonomaista, että alkuperäinen ideani oli tehdä nimenomaan sushisovellus soijarouheesta. Nyt ei jäänyt sitten yksikään kortti käyttämättä.

Lähdin tuunailemaan ehdotonta suosikkiruokaani sushia tänään melkein aamuyöstä, kun en saanut enää kuuden jälkeen unta mielessä hurjina pyöriviltä rouhekeksinnöiltä. Yhtenä innoittajana ohjeeseen toimi pikkujoululahjastani paljastunut kookoskerma, kunniaa pukille! Muuten resepti on vain kierteisen ja nälkäisen mieleni tuotos, jonka hedelmät upposivat napaan ihan suitsaitsukkelaan. Maku on pehmeä ja täyteläinen, nämä makit sopisivat uljaasti jonkin suolaisen kalanigirin rinnalle. Osallistun siis marraskuun ruokahaasteeseen kahdella soijarouheisella makiversiolla, jos se vain sopii.

MonkeyFoodin makit

Valmista ensin sushiriisi. Ohjeen voit luntata edellisestä sushipostauksestani, tuo resepti tuottaa ainakin omassa keittiössäni poikkeuksetta maukkaan ja koostumukseltaan oikeanlaisen riisin. Tein riisiä viidesosan ohjeesta, josta syntyi neljä makirullaa, kustakin noin kuusi palaa plus reunapalat, jotka aina hieman hajoavat.

Riisin jäähtyessä valmistele soijarouhe. Tämä määrä riittää tuohon neljään makirullaan.

• 0,5 dl tummaa soijarouhetta
• 1 dl kookoskermaa TAI 1 dl kaurakermaa + 4 tl kookosjauhetta (käytin jälkimmäistä)
• suolaa

Kiehauta kerma ja sekoita siihen kookos, josset käytä valmista kookoskermaa. Itse käytin Soyjackin jääneen desin kaurakermaa, jonka päivitin kookoskermaksi etnokaupasta saatavalla kookosjauheella. Turvota rouhe kuumennetussa kermassa ja lisää hiven kiehautettua vettä, jos purutuntuma jää liian kovaksi. Mausta suolalla sopivaksi. Maku saa jäädä silti makeahkoksi.

Valmista sitten soijarouheesta kahdenlaisia makeja.

Soya Ginger

• sushiriisiä
• kookoskermaista soijarouhetta
• pätkä porkkanaa
• inkiväärimurskaa tai tuoretta inkivääriä raastettuna (tuoreen kanssa saa olla varovainen, todella vahvaa)
• 1 norimerileväarkki

Kuori porkkana ja pilko se ohuiksi tikuiksi. Puolita noriarkki ja aseta se makien rullausta varten bambumatolle. Levitä sushiriisi ohueksi kerrokseksi norille märin käsin ja jätä reunoihin noin sentin verran varaa. Painele pikkusormella lappeellaan keskelle riisiä vako. Asettele vakoon soijarouhetta koko pituudelta. Lisää sitten inkivääriä jälleen koko matkalle, oman makusi mukainen määrä. Inkivääri on kuitenkin enemmän mauste kuin täyte. Lisää lopuksi porkkanasuikaleet pitkin pituuttaan ja kääri maki kasaan. Jätä pötkö odottamaan toisten makien valmistusta.

Soya Chili

• sushiriisiä
• kookoskermaista soijarouhetta
• sweet chili -kastiketta
• pätkä kurkkua
• norimerileväarkki

Pilko kurkku pitkiksi tikuiksi. Puolita noriarkki ja aseta bambumatolle. Levitä riisi, tee vana ja kaada siihen varoen sweet chili -kastiketta. Lisää päälle soijarouhe ja lopuksi kurkkutikut. Kääräise kasaan ja leikkaa kaikki valmiit makirullat paloiksi.

Tarjoile hyvän soijakastikkeen ja wasabin kanssa, ja kuten olen nykyään oppinut, maut saa parhaiten esille kun palojen välissä napostaa palan sushi-inkivääriä eli garia.

Koen itseni kaikkea muuta kuin päteväksi ravintolakriitikoksi, siksi kerron vain lyhyesti viime aikojen bongailuista ja vähän suosikeistakin. Etenen maantieteellisesti katsoen kotioveltani kohti keskustaa.

Lemon Grass on tuore thaimaalainen ravintola Kallion sydämessä (Kolmas linja 12) ja ihan naapurissani. Olen ruokaillut paikassa kolmesti, kaksi kertaa listalta (kanavartaat, hapanimeläkalaa) ja kerran lounaan (tofua ja nuudeleita). Ruoka on erinomaista, palvelu ystävällistä ja paikka kotoisa. Annokset ovat mukavankokoisia ja lounaaseen kuuluu keitto ja jälkiruokameloni. Lemon Grassista on muillakin ollut vain hyvää sanottavaa. Ekstraplussaa onnenkissasta, joka vatkaa lykkyä akkunassa sekä ovensuuhun asetetuista lahjoista (jumalille?).

Silvoplee (Toinen linja 3) on kaupungin harvoja kasvisravintoloita. Paikka aloitti puhtaasti elävän ravinnon paikkana, mutta siirtyi pian myös lämpimän kasvisruoan pariin. Paikka toimii periaatteella punnittava buffet, lautaselle saa kerätä haluamansa päivittäin uusiutuvasta valtavasta valikoimasta maukkaita kasvisruokia. Proteiininlähteitä on käytetty kiitettävästi ja maitotuotteet on korvattu kaura- ja soijatuotteilla. Siemenkastikkeet ja soijabolognese ovat erityisesti kokeilemisen arvoisia. Paikalle ei välttämättä lämpeä ensikäymältä, mutta odottakaas kun pääsette makuun!

Mayassa voi maistella monenlaista tortilloista salaatteihin ja pihviin. Mikonkatu 18 ei vakuuttanut ensivierailulla, mutta nyt uuden yrityksen tuloksena olin todella tyytyväinen grillattuun kalaani, jättikatkoihini, kasvis-quinoaan ja maitoa sisältänyttä hummerikastiketta paikanneeseen punasipulivinaigretteen. Huhu kertoo, että Mayan lounas on myös runsas sisältyvine keittoineen ja salaatteineen.

Kluuvikatu vitosen Belge on ollut kohteena useita kertoja vuosien varrella, aina ihan kelpo ruoin. Viime visiitillä annos oli kuitenkin yliveto, savustettu merilohi sitruuna-chilikastikkeella, jättikatkavartaalla, parilaperunalla ja pinaatti-fenkolipaistoksella suli suussa. Valikoima ei kuitenkaan vedä puoleensa sushinkaltaisella vetovoimalla.

Yume on japanilainen ravitsemusliike, Kluuvikadulla sekin, Belgeä vastapäätä. Miljöö on mukavan lämmin ja kaunis, palvelu epätyypillisen pulppuavaa. Miso, sushi ja sashimi maistuivat kovasti hyvälle ja alkuun tuotu “kokin terveinen” oli toki boonusta. Paikasta jäi mukava mieli, vaikka hinnat hipovatkin opiskelijan taivaita.

Ja lisää japanilaista! Kämp Galleriassa sisällä sijaitseva Zen Sushi ei vakuuttanut lainkaan. Paikka on mielestäni pikaruokaravintolahenkinen, joskin ihan tyylikkäästi, palvelu ei oikein asiantuntevaa ja ruoka keskinkertaista. Lounaspaikkana varmaan ihan okei, mutta itse valitsen tämän kokemuksen perusteella edelleen Ichibanin.

Koto on jälleen japanilainen ravintola, Kalevankatu 21:ssä, miellyttävä ja valoisa. Kokemukseni rajoittuu yhteen kertaan, jolloin söin merileväsalaattia, sushia, sashimia ja tuoreita soijapapuja (edamame!), joita en ole vielä mistään muualta Suomessa löytänyt. Herkullista ja suuri plussa soijapavuista, ei silti Raku Yan veroista sushia. Edullisempi kylläkin. Menisin uudestaan.

Loppuun vielä maininta perheemme ikisuosikista, Lönnrotinkatu 33:n kiinalaisesta ravintola Fortune Housesta. Paikka on todella kohtuuhintainen, palvelu on äärettömän ystävällistä (kanta-asiakkaat ja heidän tapansa tunnetaan, arvatkaa kuinka hankala oli saada annokset sienineen, kun ensimmäiset vuodet pyysi aina ilman :-D) ja ruoka hyvää. Ei gurmeeta, mutta kukas kurmeesta jaksaa joka päivä välittää. Onnea on kotoisa olo ja täysi maha. Burp.

Seuraavaksi halajan La Société du Cochoniin, Postres on ollut listalla jo pitkään ja Korea Housea on suositeltu. Saa kasvattaa listaa. Jaa niin, tällä viikolla olen menossa myös Korkeavuorenkadulle l’Osteriaan, josta minulla ei ole harmainta hajua. Annoksia saa suositella, jos paikka on jollekin tuttu.

Taidan vieläkin olla ihan sushihumalassa, niin tainnuttava on soijan, inkiväärin, wasabin ja merilevän liitto! Sushihimoni vain pahenee ajan myötä. Lauantaina testasimme Kämp Gallerian Yumen, joka oli ihan erinomainen, ei kuitenkaan Raku Yan veroinen. Halvemmista paikoista olen pysynyt uskollisena Ichibanille, mutta huomenna yritys on tyypata Kämpin Zen Sushi. Kaikki sushisuositukset otetaan lämmöllä vastaan, olivatpa ne ravintoloita, valmistusmenetelmiä, makukomboja tai matkakohteita.

Tänään kuitenkin keksin sushin, kun pohdin, mitä tehdä ylijäämälle kylmäsavutofulle. Idea on itänyt jo viime jouluna saamani Tofu-keittokirjan selailusta saakka ja nyt kaapeista kuin ihmeen kaupalla löytyi kaikkea tarvittavaa. Aiemmin olen tehnyt sushia vain kalasta ja kasviksista, mutta näköjään päihdyttävä kombo toimii miten päin tahansa. Ohjeet ovat Tofu-kirjasta.

Alkuruoaksi tarjoiltiin oikeaoppisesti miso-keitto.

Sushi-riisi (n. 30 makiin ja 20 nigiriin)

• 6 dl vettä
• 5 dl sushi- tai puuroriisiä
• 0,5 dl riisiviini- tai omenaviinietikkaa
• 2 rkl sokeria
• 1 tl suolaa

Huuhtele riisi ja laita se veden kanssa kattilaan keittymään kannen alle. Anna kiehahtaa ja lievennä levyn lämpöä. Anna kiehua hiljalleen 10-15 min. Sammuta levy ja anna riisin hautua kannen alla vielä vartin verran. Nosta riisi laakeaan astiaan jäähtymään ja peitä astia leivontaliinalla, ettei riisi kuiva.

Valmista etikkaliemi sekoittamalla aineet, kunnes sokeri on liuennut. Sekoita se nostelemalla riisiin. Sitten sushin kimppuun!

Tofu-nigirit

• puolet valmistetusta sushiriisistä
• 1 rkl wasabitahnaa
• n. 20 viipaletta kylmäsavutofua (tai marinoitua tofua tai maustamatonta)
• 0,5 arkkia norilevyä (merilevää)

Kastele kädet vedellä ja puristele sushiriisistä soikeita pallukoita, n. 2cm korkeita ja 4 cm leveitä. Sivele tofusiipaleet kevyesti wasabilla ja aseta pallon päälle. Leikkaa noriarkista n. sentin levyisiä suikaleita ja kääräise nigirit niihin. Jos käytät maustamatonta tofua, voit sivellä molemmat puolet wasabilla.

Tofu-makit

• puolet valmistetusta sushiriisitä
• 3 norilevyä
• 1 rkl wasabia
• n. kolmannes kylmäsavutofupaketista (paketti 270g)
• 0,5 dl puolukoita

Levitä noriarkki bambumatolle tai pyyhkeelle, josset omista bambua. (Jos haluat pienempiä makeja, leikkaa noriarkki kahteen osaan. Itse pidän pienemmistä.) Levitä noriarkille sushiriisiä tiiviiksi ohueksi matoksi ja jätä molempiin reunoihin n. sentin kaistale ilman riisiä.

Tee puoleen väliin riisiä sormella vana ja sivele siihen ohuelti wasabia. Leikkaa tofu pitkiksi suikaleiksi ja aseta suikaleet jonoon. Anna puolukoiden tehdä seuraa tofulle ja kääri sitten levy tiukaksi rullaksi bambumattoa apuna käyttäen. Voit antaa rullan vetäytyä jääkaapissa reilun vartin verran jos haluat, itse leikkasin heti makeiksi ja söin. Puolukka värjää vetäytyessään makit kauniin vaaleanpunaisiksi.

Tarjoa nigirit ja makit soijakastikkeen ja sushi-inkiväärin eli garin kanssa. Itse tuuppaan vielä soijaan nokareen wasabia ja nautin gariviipaleen jokaisen sushipalan yllä. Valmistin ohjeesta puolikkaan annoksen ja kyllästyttäni käärimiseen kietaisin nopeita temakeja. Puolikas noriarkki, sopivasti riisiä, tofulevy, wasabia ja soijaan kostutettuja gareja. Dippaus vielä soijaan. Taju lähtee kun on niin hyvää.

Sori taa ameriikan jauhaminen, se vaan punkee ulos kun taalla operoidaan koko ajan englanniksi ja ainoa maanmiehenikin on nainen ja Keniasta. Hurmaava henkilo, muuten, tarttuva nauru!

Eilinen vierahti upeassa Bathissa, jossa vierailin mm. ilmeisesti alunperin amerikkalaisessa health food store -ketjussa Julian Gravesissa. Terveysruoka tarkoitti paitsi pahkinoita, kuivattuja hedelmia, kokojyvaviljoja, puhdistavia teelaatuja ja vegesipseja (punajuurta, palsternakkaa ja porkkanaa! Mahtava idea ja kutsuva pussi, kuva seuraa kunhan paasen kotimaahan.) myos karkkia. Ostin mielenkiintoisen makuisia Goji-marjoja, jotka muistuttavat hieman karpaloa. Kunhan olen kookkini aaressa jalleen, niista syntynee mita hulppeampia herkkuja.

Eilen soin iltapalaksi vihdoin Quornia, makkaranmuodossa. Olin aika iloisesti yllattynyt, ravintoarvot olivat erinomaiset ja maku… Ihan okei. Taytyy kai itse ruveta maahantuojaksi Suomeen, ettei jaada ihan paitsioon.

Tanaan suunnitelma oli otsikon shoppailu ja sushi, joka toteutuikin todella tyydyttavasti. Uusi paita, uudet farkut, suklaalaksatiivia (vain uteliaisuudesta, en aio kokeilla, ainakaan taalla :-D) ja ihana Funki Sushin chef’s platter kymmenine herkullisine sushi-paloineen. Ai autuutta, sushi on jotenkin ylitse muiden! Tuuriksemme kuun ensimmaisena sunnuntaina Bournemouthissa on myos ranskalaisten markkinat, ja tarjolla oli hurmaavia valikoimia kuivattuja hedelmia, tuoreita leivonnaisia (madeleinet!), erimakuisia Turkish Delighteja (joita ostinkin), makkaroita, juustoja ja ties mita herkkuja.

Ja koska elama ei ole pelkkaa ruokaa ja health promotionia, kerron vain, etta aamupaivalla koetin kovasti paasta punttikselle treenaamaan. Se vain ei nakojaan ole mahdollista ilman jasenyytta ja inductionia, ei, vaikka olisi kuinka kokenut ja vain kaksi paivaa paikkakunnalla. Kavin kahdella salilla ja kavelin puolitoista tuntia, kahdesti harhaan, ja lopulta seka nauratti etta itketti samaan aikaan. Huokaus. Onneksi ovat aamulenkit ja huonejumppa, siella ahisen keskenani kokolattiamatolla, todella koomisena. Mut hei, tulee hyva olo ja mieli, toivottavasti teillekin

Tämä nyt varsinaisesti ei ole resepti, mutta koska olen itse niin ihastunut hillottuun inkivääriin (ns. sushi-inkivääri eli gari) niin kerron mihin olen laajentanut sen käyttöä sushin ohella.

Inkivääri sopii erinomaisesti vaalean leivän kanssa, kun leipä ensin voidellaan, päällystetään salaatinlehdellä ja kylmäsavu- tai graavilohella. Lohen päälle olen kasaillut sitten inkivääriretaleita maun mukaan, itse söisin niitä vaikka pelkiltään.

Lisäksi olen harrastanut arkisempaa versiota tyyliin näkkileipä, voita päälle, kalkkunaleike ja taas viimeistellään inkiväärisiipalein.

Leipien lisäksi syön tosiaan garia sushia syödessä jokaisen palan kanssa, ja jos ei jaksa sushia vääntää niin miksei voisi syödä suupaloina raakaa lohifilettä inkiväärillä. Tässä vielä yhden nigirin ohje

Lohi-nigiri

Pyöritellään sushiriisistä (esim. puuroriisiä, joka keittämisen jälkeen maustetaan riisietikalla, suolalla ja sokerilla sekä viilennetään) pieni pötkylä. Leikataan lohifileestä saman kokoisia, mutta ohuempia siivuja. Otetaan yksi lohisiivu ja kevyesti levitetään sille PIENI MÄÄRÄ wasabia (piparjuuritahna, todella ärtsyä!) ja ikään kuin “liimataan” lohi riisipalleron päälle. Sitten vaan jatketaan kunnes nigireitä on joku sata tai ainakin muutama ja pistellään poskeen soijaan dipaten inkivääriviipaleen kanssa.